Mielestäni on hivenen vääristynyttä, että jo jääkiekon kuluttaja muodostaa omia kantojaan erilaisista sarjajärjestelmistä niiden oletettujen taloudellisten kannattavuuksien perusteella. Mitäs jos jätettäisiin se tehtävä niille tv-yhtiöille ja seurajohtajille ja kannatettaisiin ihan vapaasti sellaista sarjajärjestelmää, jota aidosti haluaisimme mieluiten seurata? Eiköhän se raha ohjaudu ihan itsekseenkin sellaisen tuotteen luo, jolle on kysyntää.
Mitä ihmeen vääristynyttä siinä on? Toki ehkä useampi tykkää puhua vain rakenteista, ilman taloutta, mutta ei mun mielestä siinäkään mitään järkeä olisi, jos tänne pitäisi erikseen avata toinen ketju, tyyliin otsikolla "Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi, talouden näkökulmasta". Ihan samat väännöt sielläkin käytäisiin ja tämä sama keskustelu leviäisi vain kahteen eri ketjuun.
Euroopan kovatasoisimmaksi sarjaksi mielletty KHL on suljettu sarja ja kun Euroopan muita sarjoja katsotaan, niin voidaan varmaan olettaa, että seuraavaksi kovimmat sarjat ovat CHL:n perustaja liigat (kuusi kappaletta). Näistä puolet ovat suljettuja sarjoja, joten ei se suljettu malli ole mitään suomalaisten erikoistapaus. Ja kun vielä silloin, kun Neuvostoliitto oli olemassa, useimmat noista sarjoista (ellei kaikki) olivat avoimia, niin siitäkin näkökulmasta voidaan varmaan nähdä, mikä on ikäänkuin tulevaisuuden tendenssi tässä asiassa.
Ruotsissakin tilanne on mennyt siihen, että pääsarjaseurat saavat 20-kertaisesti tv-rahaa, seuraavan tason seuroihin nähden. Ja se on käsittääkseni johtanut siihen, ettei Ruotsissa enää varsinaisia karsintasarjoja pelata, vaan Allsvenskanin paras nousee ja SHL:n heikoin putoaa. Kun nykyään pelaajasopimuksia tehdään jo tyyliin loka-marraskuussa, seuraavalle kaudelle, niin saa nähdä, miten nuo Allsvenskanin nousija joukkueet onnistuvat joukkueita kasaamaan tulevina kausina. Ja sitten kun on vielä tämä korona tilanne, niin voidaankohan Ruotsissakin olla suljetussa järjestelmässä nopeammin, kuin osaamme täällä kuvitella?
Mitä itse aiheeseen tulee, niin olen tyytyväinen nykymalliin, mutta jos jonkinlaisia karsintoja halutaan ja vaihtuvuutta pääsarjaan, niin siitä seuraavastakin tasosta on tehtävä elinvoimainen. Ei siis siten, että toivotaan Liiga avaamalla, että Mestiksestä tulisi joskus kymmenen vuoden päästä elinvoimainen vaan se elinvoimaisuus pitäisi pyrkiä saavuttamaan mielellään samantien. Eli rakentaisin sen toisen tason mielellään Liiga rakenteen sisään.
Jos vaikka ensin lähdetäisiin 9+9 mallista, niin ensi alkuun tarvittaisiin vain kolme uutta joukkuetta. Mahdolliset ristiinpelaamiset ja yhteiset pudotuspelit siirtymäkauden ajaksi, jolla buustattaisiin sitä toistakin tasoa alussa. Siitä sitten voidaan jollain aikataululla siirtyä 10+10 malliin. Lopullisena tavoitteena voisi sitten olla, täällä monen haaveilema 12+12.
Jos hallit ja markkina-alue edellä niitä laajennusjoukkueita otettaisiin mukaan, niin 9+9 vaiheessa mukaan K-Espoo, TuTo ja Jokipojat. 10+10 vaiheessa sitten vaikka Hermes ja Roki mukaan. Sitten pikkuhiljaa Sapkoa ja muita soveltuvia joukkueita mukaan. Alaspäin (toiselta tasolta) tämä rakennelma olisi suljettu, jotta laajennusjoukkueet kerkeisivät rauhassa rakentamaan joukkueitaan, uuden järjestelmän vaatimalle tasolle.