Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Noppa10]

Varmasti yrittäisivät, mutta monien kohdalla esimerkiksi hallin koko ja taso, sekä pieni talousalue voivat tarkoittaa sitä, että joutuisivat antamaan lähemmäs miljoonan euron verran tasoitusta pelaajabudjetin suhteen, kun vertaa Liigan tämän hetken pienimpiin budjetteihin.

Ja se on suoraan sanottuna ihan vitusti liikaa.

Niin, lähinnä se olikin vastaus tuohon karsintakysymykseen, miksi suora nousu pitäisi olla myös mahdollinen..

Asiahan on käyty moneen kertaan tässä ketjussa läpi, Mestis-seuran on tällä hetkellä taloudellisesti mahdotonta kasata kilpailukykyinen joukkue liigajoukkueihin verrattuna. Tai ainakin se on mieletön taloudellinen riski. Tämä kuilu voi jopa kasvaa, kun karsinnat palautetaan, koska liigan häntäpään jengit vahvistunevat aiempaan nähden (jos siis rahaa on), koska se divaripeikko kutittelee heillä jatkossa selkää.

Minun mielestäni paras malli olisi se, jossa liigan jumbo putoaa suoraan, divarin ykkönen nousee suoraan, ja kaksi muuta sitten pelaavat vielä karsinnan. Jos sieltä se IPK sitten käy vuoden häviämässä liigassa, niin mitä sitten? Iisalmessa ollaan yhtä kokemusta rikkaampia seuraavaa yritystä varten. Omat haasteensahan pienillä talousalueilla toki olisi, mutta ei se ole mitenkään etukäteen poissuljettu vaihtoehto, että saisivatkin homman toimimaan.

 

[Henkka]

Tai sitten vaan rajusti toiseen ääripäähän, eli mestaruus jakoon nyrkkeilytyyliin:

Unofficial Football World Championships - Wikipedia

en.wikipedia.org

Tuo kannustaisi panostamaan yksittäiseen otteluun ja uutta mahdollisuutta mestaruusjuhliin ei joutuisi odottamaan turhan kauan.
Joku tilastoniilo varmaan pystyisi selvittämään, kuka on Liigan hallitseva mestari nyt.

Kävin tuon läpi viime kauden osalta silleen, että aloitettiin Tappara hallitsevana mestarina.

Alkuun Tappara piti Mestaruutta hallussa 5 ottelua, kunnes otti ekan tappionsa Ilvestä vastaan. Koko kauden aikana tuo "hallitseva mestari" vaihtui yhteensä 28 kertaa ja Tappara palasi ykköseksi 59.kierroksella, voittamalla Kärpät, joka oli voittanut HIFK:n.

Playoffseissa Tapparan tappio tarkoitti toki aina valtikan vaihtumista, jonka tietysti kuittasivat aina takaisin, kun samaa vastustajaa vastaan pelataan. Mutta koska Tappara lähti playoffseihin "mestarina" ja voitti kaikki loput sarjansa, niin Mestarina se tässäkin systeemissä lopussa seisoi.

14 joukkuetta oli vuorollaan "mestarina", vain SaiPa jäi ulkopuolelle 15 joukkueesta.

 

[Glove]

Lainaanpa tuolta kärppäpuolelta viestiä:

Kauteen lähtiessä:
1. KooKoo 13 ulkomaalaista
2. Pelicans 13 ulkomaalaista
3. Sport 12 ulkomaalaista
4. Lukko 11 ulkomaalaista
5. Ilves 9 ulkomaalaista
6. Jukurit 9 ulkomaalaista
7. TPS 8 ulkomaalaista
8. KalPa 7 ulkomaalaista
9. Kiekko-Espoo 7 ulkomaalaista
10. Kärpät 7 ulkomaalaista
11. JYP 6 ulkomaalaista
12. Tappara 4 ulkomaalaista
13. HIFK 4 ulkomaalaista
14. SaiPa 4 ulkomaalaista
15. HPK 3 ulkomaalaista
16. Ässät 3 ulkomaalaista

Jos liigajoukkueen kokoonpano sisältää vaikkapa 30 pelaajaa niin silloin on yhteensä 450 pelaajaa. 120 on ulkomaalaisia. Eli suomalaisia on 330. Jos sen jakaa 30 niin sehän tarkoittaa, että Suomen palaajatuotanto riittää 11 liigajoukkueeseen. Siihen kun otetaan 30 todellista ulkomaalaisvahvistuta jotka pelaa joukkueensa kahdessa kärkikentässä niin saadaan se 12. joukkue. Liigan oikea joukkuemäärä on siis 12.

 

[mesag]

Lainaanpa tuolta kärppäpuolelta viestiä:



Jos liigajoukkueen kokoonpano sisältää vaikkapa 30 pelaajaa niin silloin on yhteensä 450 pelaajaa. 120 on ulkomaalaisia. Eli suomalaisia on 330. Jos sen jakaa 30 niin sehän tarkoittaa, että Suomen palaajatuotanto riittää 11 liigajoukkueeseen. Siihen kun otetaan 30 todellista ulkomaalaisvahvistuta jotka pelaa joukkueensa kahdessa kärkikentässä niin saadaan se 12. joukkue. Liigan oikea joukkuemäärä on siis 12.

Mitä ihmeen "todellisia ulkomaalaisvahvistuksia"? Gazda, Stransky ja Borg eivät ilmeisesti ole oikeita vahvistuksia, kun pelaavat kolmos- ja neloskentässä sekä kolmospakkiparissa? Esimerkiksi O'Leary pelasi viime kaudella nelosketjussa, mutta tämä oli täysin riittävä omassa roolissaan. Mutta ilmeisesti ei kuitenkaan "todellinen ulkomaalaisvahvistus", vaikka teki Liigan huonoimmasta nelosketjusta vähintään keskivertonelosketjun.

e. SHL:ssä oli keskimäärin 25,57 ruotsalaista pelaajaa joukkuetta kohden, ulkomaalaisia 8,5. Liigassa 26,87 suomalaista pelaajaa ja ulkomaisia 8,93. Pointtini oli vain osoittaa, ettei noista luvuista voi päätellä mitään siitä, moneenko joukkueeseen pelaajia riittää. Luvut otettu Eliteprospectista.

 

[Glove]

Mitä ihmeen "todellisia ulkomaalaisvahvistuksia"?

Luokkaa liigan tähtipelaaja.

 

[Kiekoton Mies]

Isona linjana voidaan pitää karsintojen kuulumista Liigan ja Mestiksen välille. Mitään muuta isoa linjaa ei oikeastaan voi ollakaan, koska siellä on seurat omistajina eli pukki kaalimaan vartijana.

16 seurasta on moni valmis sanomaan, että se on liikaa. Yksikään ei kuitenkaan halua olla se joka tippuu. Jos tavoitellaan 4 joukkueen laskua, niin vastustajia ovat käytännössä kaikki seurat Top6 seurojen ulkopuolelta. Jos vain yhden joukkueen vähennystä, niin vastustajia löytyisikin ehkä vain alimmasta porukasta ja tämä voidaan vielä runnoa läpi.

Kuten yllä todettiin ettei neuvottelupöydässä voi saada liikaa kerralla, niin tämä olisi se ensimmäinen askel. Voisiko kaudesta 25-26 sorvata mallin jossa viimeinen tippuu suoraan ja toiseksi viimeinen karsii. Kattellaan sitä jatkoa sitten myöhemmin.

 

[Temetsu]

Fiksuinta olisi että jos esimerkiksi IPK jolla ei rahkeet riitä Liigaan voittaisi mestaruuden niin ne pelaisi sen karsinta sarjan silti. Jos voittaisi niin Liiga seura tippuisi mestikseen eikä kukaan nousisi. Kyseinen liiga seura maksaisi siitä saamastaan Liiiga osake rahasta osan IPK:lle palkintorahana voitosta.

 

[Nelfor]

Fiksuinta olisi että jos esimerkiksi IPK jolla ei rahkeet riitä Liigaan voittaisi mestaruuden niin ne pelaisi sen karsinta sarjan silti. Jos voittaisi niin Liiga seura tippuisi mestikseen eikä kukaan nousisi. Kyseinen liiga seura maksaisi siitä saamastaan Liiiga osake rahasta osan IPK:lle palkintorahana voitosta.

Mitäs jos sama toistuisi niin monta kertaa putkeen, että kohta meillä olisi 7 joukkueen Liiga? Vai pitäisikö sääntöjä muuttaa aina lennosta tilanteen mukaan? Ei sekään kovin reilua olisi.

Mediasopimuksen kannalta tuskin on mahdollista, että Liigan joukkuemäärä muuttuu kesken sopimuksen. Enkä millään usko, että uudellekaan sopimukselle tätä ehtoa voitaisiin muuttaa, koska mediaoikeudet ostavalle taholle lienee tärkeää pitää tietty määrä joukkueita mukana.

 

[avjk]

Kun tuota joukkuemäärää lähdetään tod.näk jossain välissä pienentämään niin mitäs jos käykin niin, että joku isoista kyntäisi? Olisiko/onko Liigalla varaa pudottaa esim. Ilves tai Tappara Mestikseen?

 

[Via Dolorosa]

Kun tuota joukkuemäärää lähdetään tod.näk jossain välissä pienentämään niin mitäs jos käykin niin, että joku isoista kyntäisi? Olisiko/onko Liigalla varaa pudottaa esim. Ilves tai Tappara Mestikseen?

Eikö se avoimen sarjan idea ole, että kuka tahansa voi nousta ja pudota? Oli sitten iso taikka pieni.

Eihän Ruotsissakaan ole pariin kauteen pääsarjassa ollut joukkuetta Tukholmasta.

 

[alessi]

Kun tuota joukkuemäärää lähdetään tod.näk jossain välissä pienentämään niin mitäs jos käykin niin, että joku isoista kyntäisi? Olisiko/onko Liigalla varaa pudottaa esim. Ilves tai Tappara Mestikseen?

No jos ko. joukkue suorittaa niin huonosti, että putoaminen on ansaittu, miksi Liigalla ei olisi varaa? Ei kai tuo karsiutuminen koske vain tiettyjä joukkueita?

@Via Dolorosa samoilla ajatuksilla sekunnin nopeampi.

 

[charger]

Nykysysteemi on varmasti ihan ok tälle joukkuemäärälle, mutta hitto että vaatii totuttelua katsoa tuota sarjataulukkoa!

8 joukkueen MEGA-säälit :) No, ei nyt niinkään tietenkään, vaan kunnon playoff-kierros. Silti. Alkaa tässä vähän hämärtymään koko runkosarjan merkitys pikkuhiljaa. Katellaan.

 

[Erkka Lapanen]

Eihän Ruotsissakaan ole pariin kauteen pääsarjassa ollut joukkuetta Tukholmasta.

Tässä tapauksessa vertaukset Ruotsiin eivät ole kovin relevantteja. Kakkostasolla pelaavan Tukholman joukkueen katsojakeskiarvo ylittää Liigan katsojakeskiarvon. Suomessa kynnetään jo nyt konkurssin ja ulkopuolisen rahan pumppaamisen välimaastossa. “Ruotsin tie” olisi unelma monelle suomalais-seuralle.

 

[vilttiketjun tähti]

Jos lähtökohtia vertaa Ruotsin ja Suomen välillä, niin ruotsalaisia on määrällisesti noin tuplasti suomalaisiin verrattuna samalla kun kahden korkeimman sarjatason joukkueita miltei saman verran. Reilulla kädellä yksinkertaistaen siis matemaattisestikin ruotsalaisjoukkueille riittää enemmän silmäpareja ja sitä kautta tuloja per joukkue.

Tämän päivän Hesarissa oli selvitetty potentiaalisia Mestis-nousijoita liigaan. Kymmenestä joukkueesta viisi piti nousua taloudellisesti mahdollisena. Käytännössä siis jos Mestiksen sattuu voittamaan joku muu kuin näistä viidestä joukkueesta, ensi kevään playoutit tulevat olemaan käytännössä merkityksettömiä.

Tätä taustaa vasten optimaalinen yhteenlaskettu joukkuemäärä Liiga + Mestis olisi 21kpl. Liiga olisi juuri niin laaja, että jokainen joukkue pystyisi tavoittelemaan mestaruutta, ja joukosta olisi tiputettu alemmalle tasolle ne jotka nyt joutuvat tekemään tappiota jotta edes jollain tasolla pysyisivät matkassa. Vastaavasti Mestiksessä olisi ne joukkueet, jotka aidosti kykenevät haastamaan ylemmällä tasolla olevia seuroja.

 

[Derksen]

8 joukkueen MEGA-säälit :) No, ei nyt niinkään tietenkään, vaan kunnon playoff-kierros.

No eipä se ole kunnon playoff-kierros kun sarjan parhaat joukkueet eivät siihen osallistu. Säälithän ne nimenomaan on, jos niinkin huonoille joukkueille, kuin sijoille 11 ja 12 päätyneet, annetaan mahdollisuus jatkaa kautta runkosarjan jälkeen. Mitä muutakaan se on kuin sääliä?

Se että tämä vaatii totuttelua, on täysin ymmärrettävää. Eikä olisi ihme, vaikka tällaiseen älyttömyyteen ei tottuisi missään vaiheessa. Mielestäni ei kannattakaan tottua vaan uskoa, että tämä jää vain lyhyen välivaiheen systeemiksi siinä missä koko 16 joukkueen sarjakin.

 

[Skeletor]

12+10 malli on nyt ilmeisesti se, mitä kulisseissa on alettu vääntämään. Molemmat sarjat riittävän tv-sopimuksen alle, pääsarjan kaksi viimeistä putoamisuhan alle.

Pahin mahdollinen virhe olisi se, että toiselle sarjatasolle nousu estettäisiin. Myös toisen sarjatason PITÄÄ olla avoin ja se tulee myös sitä olemaan tulevan KKV:n päätöksen myötä.

Vaikka KKV:n päätös ei olisikaan vaikuttava tekijä, on sarjan imago kärsinyt valtavan kolauksen viime aikaisten taloustulosten jälkeen. Kukaan ei pysty enää puolustamaan suljettua sarjaa edes sillä viimeisellä epätoivoisella argumentilla, taloudella ja liigan avoimuuden tuomilla konkursseilla.

Ensimmäistä kertaa sitten 2000-luvun alun sarjan sulkemisen jälkeen olen itse toiveikas, että nyt tapahtuu iso muutos kohti avoimuutta seuraavien vuosien aikana. Olen vastustanut sulkemista alusta alkaen ja käytännössä kaikki uhkakuvat ovat toteutuneet vuosien varrella. Juniorisarjat on tuhottu pahemmin mitä pystyi kuvittelemaan. Ehkä sulkemiset sekä mandaattipaikat juniorisarjoissa ovat olleet monelle se pahin virhe ja irvokkain taidonnäyte päättävien ihmisten todellisesta tahdosta johtaa jääkiekkoa. Jääkiekkoliiton rooli tässä koko palapelissä on ollut täysin käsittämätön ja sitä varmasti selvitellään vielä vuosien jälkeen.

Ilmeisesti pääsarjan joukkuemäärää ei haluta tiputtaa kerralla monella joukkueella, vaan tämä tulee tapahtumaan pelaamalla joukkue per vuosi tai sitten taloudellisten luopumisten kautta. Tähän saataisiin ihan omat pudotuspelit, jos asia haluttaisiin tehdä oikein. Aloitetaan 16 joukkueen sarjalla:

A15-B2
A16-B1
Voittajat jatkoon paras seitsemästä ja seuraavan parin voittaja on ainoa joka pelaa seuraavalla kaudella pääsarjassa.

Seuraavana vuonna meillä on 15 joukkueen pääsarja, joten:
A14-B2
A15-B1
Taas lopulta vain yksi näistä neljästä jatkoon ja seuraavalla kaudella 14 joukkueen pääsarja.

Näin jatketaan, kunnes on 12 joukkueen pääsarja. Toisella sarjatasolla koko siirtymäajan aikana kahdeksan parasta pudotuspeleihin ja kaksi viimeistä karsintoihin alempana olevia vastaan. Toisen sarjatason pudotuspelien kaksi parasta peleihin pääsarjan kahta viimeistä vastaan. B1 on se, jolla on toisen sarjatason kahdesta parhaasta parempi runkosarjasijoitus. Toiselta sarjatasolta on myös aina yhden tiputtava pois siirtymäaikana, joten vastaavat tiputuspelit toisen ja kolmannen portaan välille, mitä edellä on esitetty pääsarjan ja toisen sarjatason välillä.

Kun meillä on lopulta 12+10 sarjat, jatketaan jo aikaisemmissa viesteissä esittämälläni tavalla.
Pääsarjan kahdeksan parasta pääsarjan pudotuspeleihin, kaksi viimeistä alempiin pudotuspeleihin. Toisen sarjatason kuusi parasta mukaan alempiin pudotuspeleihin paras seitsemästä ylemmän sarjan kanssa mallilla:

B1-B6
A11-B5
A12-B4
B2-B3

Voittajat jatkoon ja seuraavien parien voittajat seuraavan kauden pääsarjaan.

Toisen sarjatason ja kolmannen sarjatason välinen karsinta voidaan myös hoitaa samalla mallilla.

Saa käyttää tätä mallia tulevissa muutoksissa.

 

[Virveliä kainaloon]

Jos lähtökohtia vertaa Ruotsin ja Suomen välillä, niin ruotsalaisia on määrällisesti noin tuplasti suomalaisiin verrattuna samalla kun kahden korkeimman sarjatason joukkueita miltei saman verran. Reilulla kädellä yksinkertaistaen siis matemaattisestikin ruotsalaisjoukkueille riittää enemmän silmäpareja ja sitä kautta tuloja per joukkue.

Tämän päivän Hesarissa oli selvitetty potentiaalisia Mestis-nousijoita liigaan. Kymmenestä joukkueesta viisi piti nousua taloudellisesti mahdollisena. Käytännössä siis jos Mestiksen sattuu voittamaan joku muu kuin näistä viidestä joukkueesta, ensi kevään playoutit tulevat olemaan käytännössä merkityksettömiä.

Tätä taustaa vasten optimaalinen yhteenlaskettu joukkuemäärä Liiga + Mestis olisi 21kpl. Liiga olisi juuri niin laaja, että jokainen joukkue pystyisi tavoittelemaan mestaruutta, ja joukosta olisi tiputettu alemmalle tasolle ne jotka nyt joutuvat tekemään tappiota jotta edes jollain tasolla pysyisivät matkassa. Vastaavasti Mestiksessä olisi ne joukkueet, jotka aidosti kykenevät haastamaan ylemmällä tasolla olevia seuroja.

Eli 12+10, niin Mestiksessä voi myös veri vaihtua ja on mahdollisuus kehittää toimintaa ja toisaalta Liigassa on tarpeeksi seuroja riittävän laajaan kilpailuun.

P.s. Tai jopa 12+12 itse asiassa, niin Mestiksessä tulee vähän säpinää putoajankin paikalle.

 

[waltteri21]

Apu-lehden Aitio-ääniohjelmassa Junno puhuu jo melko itsevarman oloisesti A- ja B-sarjoista. Toimittaja hieman saa Junnon hämilleen kysymällä tältä, että voisiko Junno ryhtyä sarjan puheenjohtajaksi myös.

Tuli kyllä vahvasti sellainen ajatus, että Junnon paluun taustalla saattaa olla, että hän ottaa jotain roolia uudistuksessa. On jo ottanutkin, kun lyhyen ajan sisällä on pari kertaa maininnut kirjaimet A ja B.

 

[Tshekki77]

Ilmeisesti pääsarjan joukkuemäärää ei haluta tiputtaa kerralla monella joukkueella, vaan tämä tulee tapahtumaan pelaamalla joukkue per vuosi tai sitten taloudellisten luopumisten kautta.

Mä en kyl vaan ymmärrä, että mitä ihmeen järkeä tällaisessa mallia olisi. Jos kuitenkin lopputulemana on 12 joukkueen ylempi porras, niin silloin tulevaisuudessa jokaisella kaudella siellä alemmalla portaalla pelaisi neljä nykyistä Liiga joukkuetta. Eli silloin luulisi jo pelkästään tämän tosiasian näkökulmasta olevan ensiarvoisen tärkeää sellaisilla "bottom 6" joukkueille, että tuosta toisesta portaasta tulisi heti lähtöön merkittävästi nykyistä kiinnostavampi.

Ja jos sitä tuotetta nyt koittaisi sitten vaikka esim. tv-kumppaneille myydä, niin kumpi menisi todennäköisemmin tässä ja nyt paremmin kaupaksi? Se, että siellä aloittaisi jo heti ensi kaudella neljä nykyistä Liiga joukkuetta vai että siellä pelaisi vasta neljän vuoden päästä neljä nykyistä Liiga joukkuetta? Meinaa se ensimmäinen, eikä välttämättä toinenkaan putoaja elä pelkästään sillä, että neljän vuoden päästä alempi porras olisi nykyistä merkittävästi kiinnostavampi.

Eli itse ehdottaisin että jos 12+10 malli otetaan oikeasti tähtäimeen, niin sitten suoraan neljä heikointa jonkin määrätyn kauden jälkeen alas ja sitten vaikka tuon neljän vuoden siirtymäajan (joka tuolla ehdotetulla yksi putoaa per vuosi mallilla kuitenkin menisi) pelattaisiin ristiin ylemmän ja alemman tason välillä runkosarjassa.

Kahdeksan pudotuspeleihin. Yhdeksäs kesälomille ja kolme heikointa alemman sarjan viiden parhaan kanssa B-Liigan pudotuspeleihin/karsintoihin. Koska noiden karsintojen kolme parasta jatkaisi Liigaan seuraavalle kaudelle, niin jo välierien voittajat kuittaisivat suoraan paikan ylhäällä ja B-Liigan "pronssipelissä" ratkaistaisiin viimeinen paikka ylhäälle seuraavaksi kaudeksi. Koska tuolla mallilla B-Liigan runkosarjan ykkönen ja kakkonen kohtaisi jo ensimmäisellä kierroksella, niin se voisi samalla toimia ikäänkuin B-Liigan "finaalisarjana". Parit tuossa menisi siis seuraavasti

A10 - B5
A11 - B4
A12 - B3
B1 - B2

Jos B-Liigassa olisi tosiaan vain 10 joukkuetta, niin tuolla mallilla vain puolet joukkueista pääsisi pelaamaan kevään pelejä paikasta ylemmälle tasolle.

Edit. Toki jos tässä nyt sitten se isoin kivi kengässä on noiden neljän joukkueen Liiga osakkeiden takaisin lunastus, niin sitten tietenkin ymmärtää, että olisi halua mennä tuollaisella yksi putoaa per vuosi mallilla. Mutta edelleen, se ei kyllä optimaalisella tavalla auta sen B-Liigan myymistä mahdollisille sidosryhmille ja jos siitä mahdollisesta B-Liigasta ei saada tehtyä kiinnostavaa mahdollisille sidosryhmille, niin silloin tämä uudistus valuu hukkaan.

 

[Skeletor]

Eli itse ehdottaisin että jos 12+10 malli otetaan oikeasti tähtäimeen, niin sitten suoraan neljä heikointa jonkin määrätyn kauden jälkeen alas ja sitten vaikka tuon neljän vuoden siirtymäajan (joka tuolla ehdotetulla yksi putoaa per vuosi mallilla kuitenkin menisi) pelattaisiin ristiin ylemmän ja alemman tason välillä runkosarjassa.

Olen henkilökohtaisesti samaa mieltä, että joukkuemäärä pitää pudottaa suoraan neljällä. Tähän olen myös aikaisemmin esittänyt ketjussa vaihtoehdon. Mutta realistisesti kun nykypäättäjille kaikki on ollut viimeiset 20 vuotta niin vaikeaa, pessimisti ei oikein usko, että kultapossukerhosta pystytään pudottamaan monta joukkuetta kerralla. Siksi yritin esittää järjestelmän, jossa siirtymävaiheessa myös alempaa on mahdollista nousta ylempään sarjaan.

 

[Kiekoton Mies]

Jos tuon 16 joukkueen Liigan painaisi kauden jälkeen kahtia ihan tuloksen mukaan jossa puolivälieriin päässeet seurat muodostavat ensi kaudelle A-Liigan ja alempi osio sen B-Liigan. Sitten tämän kauden mallilla A-Liigan neljä heikointa kohtaavat B-Liigan neljä vahvinta ottelusarjoissa joista voittajat välieriin.

B-Liigan karsinnat Mestiksen kanssa siten, että alkuun on suora nousija ja tippuja sekä ylimääräinen paikka karsintojen kautta. Näin jatkettaisiin siihen asti että saavutetaan B-Liigaan 10 joukkueen raja. Näin olisi 18 joukkuetta A+B Liigassa ammattilaisorganisaatioina ja Mestiksestä myös tie auki B-Liigaan.

 

[Tshekki77]

KalPan UTJ Anssi Laine kertoili mielipiteensä täälläkin esille tulleessa "10+10 mallista".

Linkki: https://x.com/KalPa_Hockey/status/1836662726589845591

Tuosta pikku pätkä podcastista.

Ja jos koko pätkä kiinnostaa, niin 38min kohdalta voi kuunnella koko paasauksen. Myös 43min kohdalla on mielenkiintoinen juttu siitä, miten tiukentunut ulkomaalaislaki vaikeuttaa EU-maiden ulkopuolelta saapuvien pelaajien tuloa.

Linkki: https://open.spotify.com/episode/1PAE7QOGlUwHII0lfPXyFf?si=167680f6c15d4556

Lainattu viesti "Yleistä keskustelua Liigasta" ketjusta, koska liippaa jonkin verran myös tätä ketjua.

Eli yllä KalPan UTJ kertoo mielipiteensä ehdotetuista A ja B Liigoista ja on kovasti sitä mieltä, että sillä hetkellä kun A Liiga joukkueet julkaistaan, niin niitä lakkaa kiinnostamasta mahdollisen B Liigan kohtalo, eikä euron euroa valuisi alaspäin, koska jokainen euro halutaan pitää itsellä. Ei myöskään usko ollenkaan, että tuollainen mahdollinen B Liiga voisi kerätä missään mielessä tarpeeksi mielenkiintoa esim. tv-kumppanien suunnalta.

Jos tilanne on oikeasti näin karu, mutta silti halutaan jonkinlaista porrastusta Suomikiekkoon, niin heivataan A ja B Liigat pois pöydältä ja pelataan kaikki saman Liiga brändin alla. Toki jos halutaan kaksi porrasta, niin ainakin muutama joukkue tarvittaisiin lisää. Eli ehdotan 9+9 mallia, jossa kausi alkaa ylemmällä ja alemmalla alkulohkoilla ja näiden kanssa pelattaisiin isoin osa runkosarjaa. 50 peliä kullekin siten, että neljä kertaa kohdattaisiin jokainen oman tason joukkue ja kahdesti jokainen toiselta tasolta (8x4 + 9x2 -> 50 peliä).

Tuon 50 pelin rupeaman jälkeen pelattaisiin vielä lyhyet 12 pelin jatkosarjat, eli joukkueet jakautuisivat kolmeen jatkosarjaan, johon jokaiseen tulisi seitsemän joukkuetta. Ylimmässä jatkosarjassa pelattaisiin käytännössä siitä, ketkä pääsisivät pudotuspeleissa suoraan toiselle kierrokselle ja ketkä aloittavat ekalta "sääli" kierrokselta. Keskimmäisessä jatkosarjassa pelattaisiin sitten lopuista ensimmäisen kierroksen pudotuspelipaikoista ja alin jatkosarja olisi sitten käytännössä karsintasarja. Eli sinne tulisi neljä viimeistä Liiga joukkuetta ja mukaan tulisi Mestiksen kolme parasta. Tässä olisi sitten jaossa neljä paikkaa seuraavan kauden Liigaan. Tätä alinta jatkosarjaa voisi mahdollisesti pelata jopa nelinkertainen sarja, eli jokaiselle tulisi 24 peliä.

Koska ennen jatkosarjoja runkosarjaa pelattaisiin 50 peliä per joukkue, niin Mestistä voitaisiin pelata kymmenellä joukkueella viisinkertaisena sarjana. Tekisi heille 45 peliä runkosarjaan per joukkue ja sen jälkeen yksi pudotuspelikierros, jossa kuusi parasta pelaisi kolmesta paikasta Liigan alimpaan jatkosarjaan, joka samalla olisi siis myös karsintasarja.

Kuva liitteenä hahmottamaan tilannetta. Koska nykyiset joukkueet eivät riittäneet, niin fiilispohjalla nostettu SaPKo Mestiksen viimeiseksi joukkueeksi.

Edit. Kuvaan unohtui laittaa, mutta koska seuraavan kauden ylempään alkulohkoon tarvitaan yhdeksän joukkuetta, niin säälipleijareiden hävinneet pelaisivat vielä paras seitsemästä sarjan vikasta paikasta sinne.

 

[Hollanti]

@Tshekki77

Itseasiassa etsin tätä ketjua, mutta jostain syystä ei vain osunut silmään.

 

[vilttiketjun tähti]

KalPan huoli on varmasti perusteltua, B-liiga olisi väistämättä vähemmän hohdokas kuin A-liiga, jossa tavoitellaan mestaruutta. Uskon kuitenkin, että edut voittavat isosti haitat.

Itse näkisin, että optimaalinen joukkuemäärä A-liigassa ja tietenkin myös sen alapuolisilla sarjatasoilla asettuu niin, että joukkueita jää oman realistisen tasonsa alapuoliseen liigaan. Tärkeintä on, että alemmalta sarjaportaalta nousu ylös olisi mahdollista ja mieluiten jopa todennäköistä vuosittain, jolloin sinnekin saataisiin paljon enemmän panosta ja kiinnostavuutta Mestikseen verrattuna.

Nykyisellään tilanne on päin vastoin toisin päin, päätasolla roikotetaan joukkueita joiden rahkeet loppuvat kesken. Joko sarjassa pelaa täysin heittopusseja, tai peräpää yrittää sinnitellä mukana järjettömällä velanotolla, käytännössä vähän kumpaakin. Tämä johtaa väistämättä kiinnostuksen laskuun ja väistämättä myös jossain vaiheessa konkursseihin yms.

Kovin monimutkaisia jatkosarja ym. virityksiä en lähtisi tekemään. Ne tekevät sarjasta hankalammin seurattavan, eivät helpota joukkueiden taloudellista tuskaa ja ennen kaikkea, ketä kiinnostaa jotkut pidennetyt säälipleijarit?

 

[Kiekoton Mies]

Tämän voisi ratkaista tällä tämän kauden paljon parjatulla poffisysteemillä. Samalla jos lähdettäisiin liikenteeseen maltillisemmalla joukkuemäärällä, jotta vakuutetaan taso. Alkuun siis esimerkiksi 8+8 sarja eli nykyisen 16 joukkueen sarja, mutta selkeällä suunnitelmalla kasvun sävelet. Nousu esim B-Liigaan alemmalta tasolta olisi vuorovuosina suora nousija ja tippuja ja toiset karsii. Sitten toisena vuotena isompi karsintasarja, jossa ylimääräinen sarjapaikka B-liigaan. Tätä jatkettaisiin kun haluttu 10+10 tai 12+12 on kasassa tai mikä se nyt haluttaisiin ollakaan. B-Liigaan täytyy olla jatkuva mahdollisuus nousta pelillisten ansioitten kautta alemmalta tasolta.

Ja miten se B-liiga pidetään kiinnostavana?

A-Liigan ja B-Liigan joukkueet pelaavat pääosin kauden oman tason joukkueiden kanssa, mutta kierros tai pari kohdataan myös toisen tason joukkueet. Sitten A-Liigan 4 parasta jää odottamaan puolivälieriä kun 4 kehnointa pelaa B-Liigan 4 parhaan kanssa tämän vuoden kaltaiset "säälipuolivälierät". Näin myös B-Liigasta on täysin mahdollista voittaa Suomen mestaruus. Jos sitten A-Liigan joukkuemäärä kasvaa, niin "säälipuolivälieriin" pääsevien B-Liigan joukkueiden määrä vähenee. Kun päästään vaikka 12+12 malliin, niin luovutaan näistä "säälipuolivälieristä" ja siirrytään tylysti 16 joukkueen poffeihin kuten Amerikan ihmemailla.