Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[defenderJ]

Lisäksi Liigan laajeneminen 15 joukkueeseen ei ole lisännyt Liigan tasoeroja, kuten aiemmin pelättiin, vaan tasoerot ovat pikemminkin kaventuneet.

Nykyinen sarjajärjestelmä ja joukkuemäärä ovat JUURIKIN mahdollistaneet esimerkiksi Saipan surkuhupaisan nykytilan, ja juurikin tasoerojen suuren nousun Liigan suurien ja pienien seurojen välillä.

 

[charger]

No, yllättävän hyvin kuitenkin Jukurit, KooKoo ja Sport päässy liigavauhtiin mukaan.

 

[Varis]

Se on juuri näin. Nämä lausunnot 12 joukkueen liigasta vedoten laadukkaiden pelaajien määrään on täyttä soopaa. Ihmettelen, että kommentteja tulee vielä sellaisilta ihmisiltä, jotka luulevat tietävänsä pelaajamarkkinoista jotakin. Oikeasti tietävät ovatkin olleet ymmärrettävästi asiasta hiljempaa.
Ei luulisi olevan vaikeaa ymmärtää, että jos yksittäiseen joukkueeseen halutaan enemmän laadukkaita pelaajia, niin se maksaa rahaa. Ei ne Liigasta ulos pudotettavien joukkueiden parhaat pelurit noin vaan jakaudu jäljellä jääviin joukkueisiin, joista heikoimmat pelaajat sitten putoaa pois.

Minä en ainakaan vielä ole nähnyt uskottavaa esitystä sille, että miten Liigan supistaminen lisäisi joukkueiden käytössä olevaa rahamäärää.

Ei tämä ole ihan hirveän vaikeaa matematiikkaa. Jos Liigaa supistetaan vaikka kolmella joukkueella, niin ne poistuvat joukkueet ovat pelillisesti heikommasta päästä. Silloin voidaan olettaa, että ilman pelipaikkaa jää aika monta Liigatasolle huonoa pelaajaa. Riittävän hyville pelaajille sitten etsitään pelipaikkaa Liigasta korvaamalla muiden joukkueiden heikoimpia pelaajia.

Rahamäärän kasvu perustuu siihen, että pienempi määrä parempia joukkueita nostaa kilpailun tasoa ja poistaa merkityksettömiä pelejä. Parhaassa tapauksessa Liiga on myös aidosti auki, jolloin myös peräpään ottelut ovat keväällä äärimmäisen mielenkiintoisia. Keskimääräisen ottelun kiinnostavuus nousee sekä lipunmyynnin, että televisiokatsojien osalta. Jaossa oleva rahapotti ja katsojapotentiaali putoaa siis vähemmän kuin pudotettujen joukkueiden prosentuaalinen osuus.

Samalla toki kolme merkittävää organisaatiota lisää Mestikseen olisi sillekin sarjalle mieletön buusti. Jos sieltä vaikka hatusta heitettynä korvautuisi FPS, Hokki ja KeuPa kolmella Liigaseuralla, niin nousisi sarjan yleiskiinnostavuus ihan mielettömästi. Koventunut kilpailu ja aito unelma Liiganoususta avaisi sitten perinteisillekin Mestis-seuroille tilaa kasvatta ja kehittää omaa toimintaansa. Ne, jotka eivät siihen pysty hakevat sitten vauhtia Suomi-Sarjasta.

 

[Kiekoton Mies]

Ei tämä ole ihan hirveän vaikeaa matematiikkaa. Jos Liigaa supistetaan vaikka kolmella joukkueella, niin ne poistuvat joukkueet ovat pelillisesti heikommasta päästä. Silloin voidaan olettaa, että ilman pelipaikkaa jää aika monta Liigatasolle huonoa pelaajaa. Riittävän hyville pelaajille sitten etsitään pelipaikkaa Liigasta korvaamalla muiden joukkueiden heikoimpia pelaajia.

Rahamäärän kasvu perustuu siihen, että pienempi määrä parempia joukkueita nostaa kilpailun tasoa ja poistaa merkityksettömiä pelejä. Parhaassa tapauksessa Liiga on myös aidosti auki, jolloin myös peräpään ottelut ovat keväällä äärimmäisen mielenkiintoisia. Keskimääräisen ottelun kiinnostavuus nousee sekä lipunmyynnin, että televisiokatsojien osalta. Jaossa oleva rahapotti ja katsojapotentiaali putoaa siis vähemmän kuin pudotettujen joukkueiden prosentuaalinen osuus.

Samalla toki kolme merkittävää organisaatiota lisää Mestikseen olisi sillekin sarjalle mieletön buusti. Jos sieltä vaikka hatusta heitettynä korvautuisi FPS, Hokki ja KeuPa kolmella Liigaseuralla, niin nousisi sarjan yleiskiinnostavuus ihan mielettömästi. Koventunut kilpailu ja aito unelma Liiganoususta avaisi sitten perinteisillekin Mestis-seuroille tilaa kasvatta ja kehittää omaa toimintaansa. Ne, jotka eivät siihen pysty hakevat sitten vauhtia Suomi-Sarjasta.

Yritin miettiä kovasti tätä viestiä lukiessa sitä vastustavia argumentteja, mitä täällä esitetään. Keksin tuohon pelin tason nousuun yhden näkökulman. Jos kolme Liigajengillistä pelaajia lasketaan divariin, niin parhaat pelaajat näistä saavat sopimukset muualta. Koska maailma on auki ja Liiga ei ole kovin hyvä palkanmaksaja muihin sarjoihin verrattaessa, niin ei niistä parhaista moni Liigaan jää. Ei siis voida ajatella näiden kolmen jengin parhaimmiston korvaavan näitä 12 jäljelle jäävän pelaajien kehnoimpia. Taso ei siis välttämättä juurikaan nouse, mutta ehkä hiukan kuitenkin.

Rahamäärän kasvun perustelit hyvin ja vaikea keksiä vasta-argumentteja tähän. Ja tuo kuvailemasi Mestiksen tilanne olisi todella herkullista nähdä. Vahvoja brändejä, joilla tavoitteena Liiga. Ja Mestikseen olisi vuosittaiset karsinnat ja tämä unelma voisi olla tavoitettavissa myös sillä tänään perustetulla nelosdivarin seuralla. Omalla pitkäjänteisellä tekemisellä voi saavuttaa unelmia. Ja avoin kilpailu on aina kiinnostavaa.

 

[Jape]

Nykyinen sarjajärjestelmä ja joukkuemäärä ovat JUURIKIN mahdollistaneet esimerkiksi Saipan surkuhupaisan nykytilan, ja juurikin tasoerojen suuren nousun Liigan suurien ja pienien seurojen välillä.

Viittasinkin jo aiemmin yksittäisiin kelkasta putoamisiin, mutta silti SaiPa ei ainakaan vielä edes ole mikään heittopussi jos verrataan esim. 90-lukuun (avoin sarja).
En usko SaiPan tilanteella ja sarjajärjestelmällä/joukkuemäärällä olevan paljoakaan yhteistä. Tai en tiedä. Joku SaiPan tilanteesta paremmin tietävä voisi kommentoida. Mitä tulee vielä laajenemiseen (uudet joukkueet), niin ehkä Mikkelistä ja varsinkin Kouvolasta on jokunen fanikin vieraspeleissä rahaa SaiPan kassaan kantanut. En tiedä tätäkään varmasti, kun en ole siellä 2000-luvulla peleissä vieraillut.

 

[CreaseMonkey]

Rahamäärän kasvu perustuu siihen, että pienempi määrä parempia joukkueita nostaa kilpailun tasoa ja poistaa merkityksettömiä pelejä.

Pettääkö logiikkani, jos väitän myös pelaajapalkkioiden laskevan, kun kilpailu pelipaikoista Liigassa kovenee?

 

[Jaakko]

Nykyinen sarjajärjestelmä ja joukkuemäärä ovat JUURIKIN mahdollistaneet esimerkiksi Saipan surkuhupaisan nykytilan, ja juurikin tasoerojen suuren nousun Liigan suurien ja pienien seurojen välillä.

Riippuu vähän miltä kannalta tarkastelee, mutta avoin sarja lisää tasoeroja ja heikentää peräpäätä. Toki voi olla, että Saipa olisi tällä hetkellä mestiksessä ja Espoo tai IPK tilalla, joka voisi olla tällä hetkellä parempi, mutta silti heikoin seura olisi todennäköisesti heikompi ainakin pidemmällä aika välillä.

 

[Purkan Jauhaja]

Pettääkö logiikkani, jos väitän myös pelaajapalkkioiden laskevan, kun kilpailu pelipaikoista Liigassa kovenee?

Varmaan heikoimmilla pelaajilla laskisi. Parempien pelaajien kanssa Liigaseurat kisailevat muiden maiden sarjojen kanssa.

 

[teroz]

No, yllättävän hyvin kuitenkin Jukurit, KooKoo ja Sport päässy liigavauhtiin mukaan.

Näin on, KooKoo päässyt pleijareihin neljä kautta putkeen, nyt todnäk katkeaa, mutta pidän tätä itse kovana suorituksena.

Se ei toki silti poista tarvetta uudistaa sarjajärjestelmää, aina tulen olemaan avoimen sarjan kannalla.

 

[Eddie]

Kun täällä väläyteltiin jossain välissä 12+12 mallia, niin tässä oma ehdotukseni siihen:

Alkusarjat: 4x11 = 44 ottelua + 3 joukkueen lohkoissa yht 4 peliä kuten nytkin -> 48 peliä yhteensä sekä A- että B-tasolla.

A-tason 7 parasta ylempään jatkosarjaan (pisteet mukana): 2x6=12 peliä. Panoksena runkosarjan voitto, kotietu pleijareihin, CHL-paikat.

Loput A-tason 5 joukkuetta ja B-tason 2 parasta muodostavat alemman jatkosarjan (pisteet nollaten): 2x6=12 peliä. Tämän jatkosarjan 4 parasta varmistaa paikkansa A-tasolla seuraavaksi kaudeksi, ja paras lunastaa viimeisen paikan playoffeihin. Kaksi huonointa putoaa suoraan B-tasolle.

B-tasolle alkusarjan jälkeen jääneiden 10 joukkueen kesken pelataan nousuplayoffit, joiden "mestari" pääsee vielä karsimaan alemman jatkosarjan viidenneksi sijoittuneen kanssa ensi kauden viimeisestä A-tason paikasta. Jos B-taso on auki alaspäin, 2 huonointa karsii sinne ja nousuplayoffit pelataan 8 muun kesken. Jos B-taso ei ole auki alaspäin, voidaan nousuplayoffit pelata 10 joukkueella ottamalla alkuun "säälikierros".

Tämän mallin etuja:

• Peleissä on panosta kaikissa vaiheissa kaikilla tasoilla. Yksittäisiä panoksettomia otteluita voi toki tulla, kuten nytkin, mutta tuskin ainakaan enempää kuin nykymallilla.
• Tyhjennysmyyntejä ei voi kukaan harrastaa, koska kaikilla on aina panosta myös kauden viimeisellä neljänneksellä.
• B-tasolta kautensa aloittava joukkue voi teoriassa voittaa A-tason mestaruuden, mikä lisää sarjan kiinnostavuutta huomattavasti. Tämä mahdollisuus pitää kuitenkin ansaita päihittämällä 5 A-tason joukkuetta alemmassa jatkosarjassa, eli mistään ilmaisista almuista ei ole kyse.
• A-tasolla kautensa aloittaville joukkueille tulee varmasti 60 sarjapeliä, kuten nytkin. B-tason parhaat joukkueet pääsevät samaan pelimäärään, ja kaikille muillekin tulee päälle 50 peliä.
• Malli on suhteellisen helposti muokattavissa. Jos Suomesta ei löydy 24 joukkuetta tähän, voidaan B-tason kokoa kutistaa ja A-taso pitää silti 12 joukkueessa.

Ajattelin, että jospa sitä taas muutaman vuoden tauon jälkeen hahmottelisi oman haavesysteemin, mutta tässähän se aikalailla on. Jos putoamisesta ei haluta peikkoa, mikä tuntuu olevan vaatimus, niin tällainen systeemi takaisi panosta kovallekin yllätystippujalle.

Näin järeisiin toimiin ei kuitenkaan lähdetä se on selvä. Omat jääkiekosta innostuneet pojat ovat tuoneet minut "takaisin" pelien seuraamiseen, muuten en luultavasti jaksaisi Kärppiäkään enään seurata. Syy ei ole sinänsä Kärpissä, aina ei voi menestyä. Se on tässä sarjajärjestelmässä. Itseasiassa minua alkoi kyllästyttää Kärpätkin jo edellisillä Marjamäen menestyskausilla. Voitoista huolimatta pelit olivat tylsiä, toki voitot kelpasivat. Kärppien jälkeen minua kiinnostaisi eniten juuri nämä nousu ja putoamistaistelut. Ja kun Kärpät ei tarjoa mitään (menestystä tai viihtyisiä pelejä), niin liigassa ei ole mitään mielenkiintoista. Mielelläni seuraisin nyt SaiPaa ja Mestiksen kärkeä, jos tiedossa olisi, että näitä odottaa yhteenotto keväällä. Mutta kun ei odota, niin eipä kiinnosta.

 

[-One-]

Nykyinen sarjajärjestelmä ja joukkuemäärä ovat JUURIKIN mahdollistaneet esimerkiksi Saipan surkuhupaisan nykytilan, ja juurikin tasoerojen suuren nousun Liigan suurien ja pienien seurojen välillä.

Näinhän moni tuntuu täällä itselleen uskottelevan, mutta mikään fakta ei tätä ajatusta tue. Avoimen liigan aikana oli yhtälailla heittopusseja ja itsensä surkuhupaisaan tilaan ajaneita seuroja. Esimerkiksi jos tarkastellaan jokaisen kauden jumbojoukkueen pistekeskiarvoja 1990-luvun alusta tähän päivään (2-1-0 pistejärjestelmään suhteuttaen), niin kyllä ne surkuhupaisimmat esitykset löytyvät sieltä 1990-luvulta, avoimen Liigan ajalta.

Itsekin kannatan Liigan avaamista, mutta mieluummin näkisin perusteluina niitä oikeasti hyviä perusteluita (urheilullisuus, kiinnostavuus), kuin paskapuhetta tasoeroista. Sama pätee puheeseen siitä, että Liigan absoluuttisella tasolla olisi mitään merkitystä kiinnostavuduen kannalta. 12 joukkueen sarja on varmasti keskimäärin aavistuksen tasokkaampi kuin 15 joukkueen, mutta tuolla erolla ei ole kiinnostavuuden kannalta tuon taivaallista merkitystä. Esim. mestispelit ovat pääsääntöisesti yhtä viihdyttäviä, elleivät viihdyttävämpiä, kuin liigapelit, vaikka taso on selvästi heikompi.

 

[Jaakko]

Näinhän moni tuntuu täällä itselleen uskottelevan, mutta mikään fakta ei tätä ajatusta tue. Avoimen liigan aikana oli yhtälailla heittopusseja ja itsensä surkuhupaisaan tilaan ajaneita seuroja. Esimerkiksi jos tarkastellaan jokaisen kauden jumbojoukkueen pistekeskiarvoja 1990-luvun alusta tähän päivään (2-1-0 pistejärjestelmään suhteuttaen), niin kyllä ne surkuhupaisimmat esitykset löytyvät sieltä 1990-luvulta, avoimen Liigan ajalta.

Avoin liiga on kiinnostavampi, romanttisempi ja elämyksiä hyvässä ja pahassa huimasti enemmän tarjoava. Väitteet siitä, että avoin liiga olisi seuroille mitenkään parempi, kehittävämpi tai taloudellisesti positiivinen on pelkkää valhetta. Alemmassa sarjassa pelaaville joukkuille tilanne on eri, mutta loppupeleissä kovin suuri vaikutuksia ei ole joukkuiden taloudessa, oli ylempi sarja sitten suljettu tai avoin.

 

[defenderJ]

Avoimen liigan aikana oli yhtälailla heittopusseja ja itsensä surkuhupaisaan tilaan ajaneita seuroja.

Totta mutta avoimen sarjajärjestelmän ansiosta heittopussit joutuivat todella taistelemaan omasta paikastaan pääsarjatasolla.

 

[Juhaht]

Avoin liiga on kiinnostavampi, romanttisempi ja elämyksiä hyvässä ja pahassa huimasti enemmän tarjoava. Väitteet siitä, että avoin liiga olisi seuroille mitenkään parempi, kehittävämpi tai taloudellisesti positiivinen on pelkkää valhetta. Alemmassa sarjassa pelaaville joukkuille tilanne on eri, mutta loppupeleissä kovin suuri vaikutuksia ei ole joukkuiden taloudessa, oli ylempi sarja sitten suljettu tai avoin.

Tässä tehdään monisyisestä asiasta liian yksinkertaista. On takuuvarmaa, että alemman sarjan seurojen taloudessa näkyy merkittävä ero nykyiseen jos liiga on auki. Miksikö? Siksi, että silloin yhteistyökumppaneille, katsojille ja muille sidosryhmille voidaan myydää selvää tarinaa, joka puhuttelee, joka kiinnostaa, johon voidaan sitoutua. Ja joka on tosi. Se tarina on mahdollisuus noususta. Silloin yhteistyökumppanit, jotka uskovat touhuun, lähtevät innokkaammin mukaan, ehkä myös isommin panoksin. Katsojat, jotka nyt jäävät kotiin (koska se on vain yksi mestis-runkosarjapeli muiden joukossa) ymmärtävät jokaisen pelin arvon jne.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

 

[Tshekki77]

Tässä tehdään monisyisestä asiasta liian yksinkertaista. On takuuvarmaa, että alemman sarjan seurojen taloudessa näkyy merkittävä ero nykyiseen jos liiga on auki. Miksikö? Siksi, että silloin yhteistyökumppaneille, katsojille ja muille sidosryhmille voidaan myydää selvää tarinaa, joka puhuttelee, joka kiinnostaa, johon voidaan sitoutua. Ja joka on tosi. Se tarina on mahdollisuus noususta. Silloin yhteistyökumppanit, jotka uskovat touhuun, lähtevät innokkaammin mukaan, ehkä myös isommin panoksin. Katsojat, jotka nyt jäävät kotiin (koska se on vain yksi mestis-runkosarjapeli muiden joukossa) ymmärtävät jokaisen pelin arvon jne.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Yle tehnyt aiheesta juttua ja siellä on hyvä kuva siitä, miten Liiga on ollut suljettuna ja avoinna 2000 luvulla. Jos nämä sinun väitteet pitäisivät millään tavalla paikkaansa, niin millaista kasvua Mestiksessä nähtiin vuosien 2008-2013 välillä? Meinaa itsellä on sellainen muistikuva, että se Mestis oli silloin aivan yhtä alamaissa, kuin se oli vaikka tuosta edeltävät viisi kautta, eikä mikään näistä sinun yllä mainitsemistasi asioista toteutunut. Eli nyt sitten vaan faktoja pöytään, jos sellaisia on. Muutoinhan nuo väitteet ovat aivan yhtä tyhjän kanssa.

 

[Nelfor]

Tässä tehdään monisyisestä asiasta liian yksinkertaista. On takuuvarmaa, että alemman sarjan seurojen taloudessa näkyy merkittävä ero nykyiseen jos liiga on auki. Miksikö? Siksi, että silloin yhteistyökumppaneille, katsojille ja muille sidosryhmille voidaan myydää selvää tarinaa, joka puhuttelee, joka kiinnostaa, johon voidaan sitoutua. Ja joka on tosi. Se tarina on mahdollisuus noususta. Silloin yhteistyökumppanit, jotka uskovat touhuun, lähtevät innokkaammin mukaan, ehkä myös isommin panoksin. Katsojat, jotka nyt jäävät kotiin (koska se on vain yksi mestis-runkosarjapeli muiden joukossa) ymmärtävät jokaisen pelin arvon jne.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Se nousu on ollut nytkin mahdollista jatkuvasti, mutta Mestiksen seurat eivät ole nousua hakeneet. Se on ollut ihan seuroista itsestään kiinni, että haluavatko hakea nousua ja luoda kiinnostusta sitä kautta. Yksikään Mestiksen seura ei ole moneen vuoteen avoimesti hakenut nousua ja kertonut sen olevan tavoitteena - siis ennen kuin nyt K-Espoo ja Jokerit astuivat kuvioon mukaan.

Karsintojen ollessa mukana tilanne oli pitkälti sama. Mestiksessä oli 1-2 seuraa, jotka kertoivat tavoittelevansa nousua ja loput seurat olivat hyvin hiljaa, eikä mikään viitannut nousuhaaveisiin.

Kyllä minäkin toivon karsintoja takaisin, mutta en kykene näkemään, että se yksinään parantaisi Mestiksen joukkueiden taloudellista tilannetta kovinkaan merkittävästi.

 

[Derrick]

Riippuu vähän miltä kannalta tarkastelee, mutta avoin sarja lisää tasoeroja ja heikentää peräpäätä. Toki voi olla, että Saipa olisi tällä hetkellä mestiksessä ja Espoo tai IPK tilalla, joka voisi olla tällä hetkellä parempi, mutta silti heikoin seura olisi todennäköisesti heikompi ainakin pidemmällä aika välillä.

Ei välttämättä, jos sarja olisi auki niin SaiPan omistajat laittaisivat joukkueeseen lisää rahaa. Se on joka tapauksessa selvää jos ja kun sarja aukeaa niin pelaajabudjetit tulevat paisumaan mikä on tietenkin pelaajien kannalta hyvä asia, lisää rahaa samasta duunista.

 

[Juhaht]

Yle tehnyt aiheesta juttua ja siellä on hyvä kuva siitä, miten Liiga on ollut suljettuna ja avoinna 2000 luvulla. Jos nämä sinun väitteet pitäisivät millään tavalla paikkaansa, niin millaista kasvua Mestiksessä nähtiin vuosien 2008-2013 välillä? Meinaa itsellä on sellainen muistikuva, että se Mestis oli silloin aivan yhtä alamaissa, kuin se oli vaikka tuosta edeltävät viisi kautta, eikä mikään näistä sinun yllä mainitsemistasi asioista toteutunut. Eli nyt sitten vaan faktoja pöytään, jos sellaisia on. Muutoinhan nuo väitteet ovat aivan yhtä tyhjän kanssa.

Liiga oli tuolloinkin suljettu, mitään aitoja karsintoja ei ollut ja kaikki tiesivät sen. Oli liigaosake, jonka absurdi valuaatio hinnoitteli miljooniin vaikka reaaliarvo oli olematon jne. Liiga on ollut tosiasiallisesti auki viimeksi ysärillä, joten sieltä referenssit.

 

[Varis]

Yle tehnyt aiheesta juttua ja siellä on hyvä kuva siitä, miten Liiga on ollut suljettuna ja avoinna 2000 luvulla. Jos nämä sinun väitteet pitäisivät millään tavalla paikkaansa, niin millaista kasvua Mestiksessä nähtiin vuosien 2008-2013 välillä?

Siis eikö tuo väli mennyt aika hyvin, kun välittömästi Liigan sulkemisen jälkeen sieltä löydettiin kolme nousukelpoista seuraa?

Ei tämä homma sekunnissa muutu sillä, että on näennäiset karsinnat muutaman vuoden. Siinä ajassa vasta kylvetään muutoksen siemen ja tulokset näkyvät tilanteesta riippuen sitten muutaman vuoden tai vuosikymmenen päästä.

 

[Derrick]

Liiga oli tuolloinkin suljettu, mitään aitoja karsintoja ei ollut ja kaikki tiesivät sen. Oli liigaosake, jonka absurdi valuaatio hinnoitteli miljooniin vaikka reaaliarvo oli olematon jne. Liiga on ollut tosiasiallisesti auki viimeksi ysärillä, joten sieltä referenssit.

Liigaosakkeen arvoon vaikuttaa vuotuinen tv-korvaus, viime vuonna 1,25 miljoonaa ja osakkeesta maksettu osinko, muistaakseni 220 kE. Nämä ovat tuloja jonka eteen ei tarvitse ponnistella, joten osakkeen arvo ei voi mitenkään olla olematon.

 

[teroz]

Divarissa ja Mestiksessä kauan hommaa katsoneena voin sanoa, että tuo ensimmäinen kahdeksan vuoden sulku oli sulaa myrkkyä sarjalle. Sarjan DNA:n tärkein osa oli nousu, se menetti identiteettinsä kahdeksaksi kaudeksi ja taannutti toimintaa merkittävästi - ei siitä ehditty toipumaan ja löytämään uutta identiteettiä vakaalle pohjalle kunnes sarja taas suljettiin. Kyllä Mestiksen/divarin alakulo on ihan tällä järjestelmällä aiheutettu, 80/90-luvulla kyseessä oli aivan jäätävän kiinnostava ja jännittävä sarja.

 

[Jaakko]

Tässä tehdään monisyisestä asiasta liian yksinkertaista. On takuuvarmaa, että alemman sarjan seurojen taloudessa näkyy merkittävä ero nykyiseen jos liiga on auki. Miksikö? Siksi, että silloin yhteistyökumppaneille, katsojille ja muille sidosryhmille voidaan myydää selvää tarinaa, joka puhuttelee, joka kiinnostaa, johon voidaan sitoutua. Ja joka on tosi. Se tarina on mahdollisuus noususta. Silloin yhteistyökumppanit, jotka uskovat touhuun, lähtevät innokkaammin mukaan, ehkä myös isommin panoksin. Katsojat, jotka nyt jäävät kotiin (koska se on vain yksi mestis-runkosarjapeli muiden joukossa) ymmärtävät jokaisen pelin arvon jne.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Lonkalta näin väittäisin, mutta tilastot tukee tätä yllättävän vähän. Ehkä eniten sanoisin, että tiettyjä tarinoita jää syntymättä.

Ei välttämättä, jos sarja olisi auki niin SaiPan omistajat laittaisivat joukkueeseen lisää rahaa. Se on joka tapauksessa selvää jos ja kun sarja aukeaa niin pelaajabudjetit tulevat paisumaan mikä on tietenkin pelaajien kannalta hyvä asia, lisää rahaa samasta duunista.

Klassinen talousdoping, toki yleensä lisäraha otetaan lainalla. Pelaajat voittavat viimeistään palkkaturvan kautta. Lämmittää kuin taskuun kuseminen pakkasella. Tune: Rops- Kemi - PK-, jos pari ulkkaria vielä ostettaisiin, niin sarjapaikka säilyy.

80/90-luvulla kyseessä oli aivan jäätävän kiinnostava ja jännittävä sarja.

Vähän riippuu vuodesta mitä katsotaan. 90-luvulla liigaan noustu 1000 hengen yleisökeskiarvoillakin. Arvioissa pitää katsoa, että liigassa oli vähämmän joukkuita, joten oikeastaan on mielenkiintoisempaa seurata yksittäisten joukkeuiden yleisömäärien kehitystä.

 

[Kukko kentälle]

Realiteetteja :


-Jääkiekkojoukkueiden rahoitus on tulevina vuosina entistäkin hankalampaa: Yritysten ja kokonaistalouden kasvua Suomessa ei monestakaan syysta ole odotettavissa, kuluttajien ostovoima laahaa ja TV-tulojen pieneneminen liigajoukkueille on odotettavissa.

-Jaakiekon viihdearvo kuluttajalle verrattuna muihin kehittyviin ajanvietteisiin ja harrastuksiin on kovassa kilpailussa.

-Juniorijääkiekkoilijoiden määrä on trendinomaisessa laskussa. Pienentyneet ikäluokat, harrastamisen kustannukset ja kilpailu muiden lajien kanssa johtavat myos jääkiekon kokonaiskiinnostuksen mollivireeseen.

-Tampere on saanut selkeätä buustia uudesta hallista. Hyvä niin. Samalla kasvukeskuksista HIFK ja TPS ovat juuri nyt aallon harjalla – sen sijaan Kärppien tilanne ei ole kukoistava. Pelicansin ja Ässien hieno liito kaukalossa on viela taloudellisessa mielessä kysymysmerkki ainakin keskipitkällä aikavälillä. Lukko on omistuspohjansa vuoksi tukevalla pohjalla.

Kun kuitenkin puolet suomalaisista asuu ja toimii noiden A-sarjalaisten välittömän vaikutuspiirin ulkopuolella olisi Suomi-jääkiekon etu että huippujääkiekkoa voitaisiin seurata viikoittain paikan päällä myos noiden kaupunkien ulkopuolella muissa taajamissa. Se olisi olennaista mm junioritoiminnan ja paikallisyritysten taloudellisen tuen saamisen kannalta.

-Liigan ja myos Mestiksen suuret tasoerot vievät kiinnostusta monesta pelistä.

-Liigajoukkueiden määrä on nykyisellään liian suuri saatavilla oleviin laatupelaajiin nahden. Mestiksen toiminta ei ole kehittynyt suotuisasti nykykonsepteilla poislukien Jokereiden uusi tuleminen sekä Espoon uusi yritys ties monennenko kerran.



Ratkaisu:

Joten olisi luontevaa vähentää Liigajoukkueiden maaraa ja samalla kehittää Mestista Bestikseksi jonne hyväksyttäisiin mukaan muutama nykyinen Mestis-joukkue seka Liigasta Bestikseen sijoitetut joukkueet.

-Liiga ja Bestis muodostaisivat juridisen Suomi-Liiga kokonaisuuden jonka piirissä esimerkiksi markkinointiraha jaettaisiin sovitulla tavalla. Suomi-Liiga voisi olla myos suljettu sarjakokonaisuus.

-Jotta uudistuksesta todella saataisiin muutosta ja kiinnostusta kautta Suomen niin uusi Suomi-Liiga toimisi siten etta Liiga-joukkueet ja Bestis-joukkueet pelaisivat paaosin kuten nytkin oman sarjakategoriansa joukkueita vastaan, mutta myos toisiaan (Liiga- joukkue vs Bestis-joukkue) vastaan ainakin yhden koti- ja yhden vieraspelin syksyn aikana.

-Syksyn jälkeen parhaat Suomi-Liiga-joukkueet pelaisivat jatkettua Liigan runkosarjaa ja pudotuspelit mestaruuteen asti. Muut joukkueet pelaisivat Bestis-sarjaa toisiaan vastaan Bestiksen mestaruudesta jolle olisi rahapalkinto.

Parhaille Bestis joukkueille kertyisi valmiiksi bonus-pisteitä seuraavan kauden aloittavaan Suomi-Liigan runkosarjaan.

-Jotta joukkueiden tasoerot eivät kasvaisi liian suureksi, kuten asia nykyään on niin mallia voisi katsoa NHL:stä jossa seuran palkkakatolla kuluja ja tasoeroja voidaan hallita.
Siten saataisiin tasaväkisempiä otteluita ja jaakiekon arvon ja laadun kehitystä kautta Suomen.

 

[Derrick]

-Tampere on saanut selkeätä buustia uudesta hallista. Hyvä niin. Samalla kasvukeskuksista HIFK ja TPS ovat juuri nyt aallon harjalla – sen sijaan Kärppien tilanne ei ole kukoistava. Pelicansin ja Ässien hieno liito kaukalossa on viela taloudellisessa mielessä kysymysmerkki ainakin keskipitkällä aikavälillä. Lukko on omistuspohjansa vuoksi tukevalla pohjalla.

TPS teki juuri 2,9 miljoonan tappion, ja omistajat ilmoittivat että kaksi vuotta on aikaa saada seura omavaraiseksi. Edessä on vaikeita päätöksiä.

 

[Tshekki77]

Liiga oli tuolloinkin suljettu, mitään aitoja karsintoja ei ollut ja kaikki tiesivät sen.

Höpö höpö. Kyllä Liiga oli sen viisi kautta urheilullisesti auki, mutta mitään merkittävää kehitystä ei Mestiksessä silloin tapahtunut ja vaikka täällä koitetaan myydä sellaista myyttiä, että avoimet sarjat pakottaisi joukkueet parempaan taloudenpitoon, niin sehän meni tuonna ajanjaksona kanssa reisille, kun Sport yritti ensikerran nousua yli omien resurssien ja seuraavat kaksi kertaa kun karsi, joutui jo etukäteen ilmoittamaan, ettei tavoittele nousua.

Siis eikö tuo väli mennyt aika hyvin, kun välittömästi Liigan sulkemisen jälkeen sieltä löydettiin kolme nousukelpoista seuraa?

Ei tämä homma sekunnissa muutu sillä, että on näennäiset karsinnat muutaman vuoden. Siinä ajassa vasta kylvetään muutoksen siemen ja tulokset näkyvät tilanteesta riippuen sitten muutaman vuoden tai vuosikymmenen päästä.

Ei tietenkään muutu sekunneissa, mutta tuossa tapauksessa aikaa annettiin viisi kautta. Mitään merkittävää kehitystä ei ainakaan oman muistikuvan mukaan tapahtunut. Kun sitten homma taas suljettiin ja tehtiin nousu mahdolliseksi talouden ehdoilla, eli että pelkästään olosuhteet kuntoon ja uskottava talous, niin sitten saatiinkin peräti kolme joukkuetta nostettua kärjistetysti mudasta valoon.