En osaa sanoa kuinka suuri vaikutus vaaliväittelyillä on äänestyskäyttäytymiseen, mutta muutamia huomioita.
Purra on aivan selkeästi parantanut esiintymistään ja osaa nykyään paremmin tiivistää sanottavansa yksinkertaiseen ja kompaktiin muotoon.
Anderson on ollut aina hyvä, mutta tiettyä tiivistystaitoa ja suoruutta vastauksiin on hänellekin tullut. Mulla on vähän sellainen fiilis, että tässä ajassa Vasemmistoliitolla Lin johdolla on nyt kovan luokan sauma puhkaista kympin kannatuspyykki.
Orpo kiertää ja kaartaa kuten ennenkin. Kun pitäisi uskaltaa naulata tiukkoja linjauksia ja kantoja, niin aina se jää sakeaksi puuroksi. Että ollaanko sitä taloutta nyt laittamassa kuntoon vai riittääkö sitä rahaa kaikkialle kuitenkin lisää. Ei uskalla ja toisaalta pelkää möläyttävänsä gallupjohtajana jonkun kuolemattoman sammakon. Arka.
Kepun viimeisen puolen vuoden politiikan johdosta Saarikolta on jotenkin kadonnut kaikki uskottavuus. Tulee näytön takaa mielessään usein vaan hymähdettyä, että ” ja niin varmaan”, kun Saarikko ponnekkaasti kertoo jotain yhteistyöstä tai vastuunkannosta.
Marinia ei nyt ole hetkeen missään näkynyt keskustelemassa, mutta minusta ei ole näissä parhaimmillaan, vaikka sinänsä on sujuvasanainen esiintyjä.
Ohisalo on paneeleissa aina kiipelissä.
Jos näillä jotain vaikutusta on, niin luulen Andersonin ja Purran kohottavan näissä omaa ja puolueensa asetelmia.