Go Killer !!!
Douglas Robert ”Killer” Gilmour
Doug Gilmour syntyi 25.6.1963 Ontarion Kingstonissa. Gilmour aloitti uransa Kingston Legionairessa ja siirtyi kaudelle 1979-1980 Kingston Voyageurseihin. Heti ensimmäisellä kaudella OHA-B- liigassa tuli 15 pelissä 7 pistettä. Samalla kaudella hän ehti pelata myös Belleville Bullseissa 25 peliä ja tehdä 23 pistettä. Läpimurtokautensa juniorisarjoissa Gilmour teki kuitenkin 1980-81, tekemällä Cornwall Royalseissa 51 pelissä 35 pistettä. Näin Gilmour pääsi pelaamaan Kanadan nuorten joukkueeseen. Nuorten maailmanmestaruuskisoissa tulikin pelattua viisi peliä ilman pisteitä. Kanada jäi seitsemänneksi, vaikka Dale Hawerchuk mättikin pisteitä.
Kaudella 81-82 Gilmour pelasi jo Ontario Hockey League otteluita ja tehtaili Conrwall Royalsin paidassa 67 ottelussa uskomattomat 119 pistettä. Varsinkin 73 syöttöpisteestä näkee, että tästä juniorista tulisi vielä pelintekijä isolla P:llä. Mutta mitä vielä Gilmour. Seuraavalla kaudella Gilmour voitti pistepörssin 177 pisteellä 68 pelissä. Tästä palkintona OHL:n parhaan pelaajan palkinto ja valinta All-Starsiin. Voi vain ihmetellä miksi NHL:n varaustilaisuudessa Gilmour varattiin vasta numerolla 134, seitsemännellä kierroksella.
Varauksen tehneenä joukkueena oli St. Louis. Keskushyökkääjä Gilmour pisti 20- vuotiaana sopimuksen paperiin ja pelasi tulokaskaudellaan 80 peliä ja teki 53 pistettä. Ensimmäisissä NHL:n pudotuspeleissäkin syntyi 11 pistettä. Jatkoa seurasi seuraavalla kaudella, kun ”Killer” teki 21 maalia ja antoi maalisyötön 36 maaliin 78 pelissä. 1985-1986 kausi oli lika samanlainen kuin ennenkin, 74 pelissä 53 pistettä. Mutta pudotuspeleissä Blues taisteli itsensä läntisen konfrenssin finaaliin, häviten Calgarylle. Gilmour kuitenkin teki pudotuspeleissä 21 pistettä, millä hän voitti pistepörssin.
Dougie paransi koko ajan tahtiaan ja teki kaudella 1986-1987 runkosarjan 80 ottelussa 105 pistettä. Runkosarjan maalimäärästä 42 muodostui koko uran paras saldo. Näillä pisteillä varmistui paikka Kanadan Kanada- Cup joukkueeseen. Voittoisassa ryhmässä Gilmour valittiin turnauksen parhaimmaksi pelaajaksi, lähinnä puolustusintojensa takia, koska maaleja kertyi vain kaksi kahdeksassa pelissä. Viimeisen St. Louis Blues kautensa Gilmour pelasi 1987-1988. 72 pelissä kertyi 86 pistettä.
Ennen seuraavaa kautta Gilmour myytiin Calgaryyn yhdessä Hunterin, Bozekin ja Darkin kanssa. Bluesiin matkasivat korvauksena Bullard, Coxe ja Corkery. Ensimmäinen kausi NHL:ssä Kanadan puolella olikin menestys. Gilmour naputti runkosarjassa 85 tehopistettä. Hyökkäykseen oli tunkua myös muista tähdistä, sillä Joe Mullen, Håkan Loob, Joe Nieuwendyk, Gary Roberts ja nouseva kyky Theo Fleury olivat Flamesin hyökkäyspäässä. Tietysti ikinuori Lanny McDonald oli vielä mukana viimeistä kauttaan. Puolustuksen johtohahmona hääri Al MacInnis. Pudotuspeleissä kaikki natsasi ja Calgary Flames voitti mestaruuden kaatamalla kuudennessa loppuottelussa Montrealin. Ratkaisevan maalin tekijänä oli Doug Gilmour. Pudotuspeleissä saldoksi muodostui 22 tehopistettä. Vaikka puolustaja MacInnis voittikin pudotuspelien parhaan pelaajanpalkinnon oli Gilmour tärkeä pala mestaruutta, sillä hän iski kolme voittomaalia pudotuspeleissä. Seuraavalla kaudella homma jatkui Gilmourin piste- iloitteluna ja niitä kertyi 78 pelissä 91. Calgaryn kausi loppui pudotuspeleissä lyhyeen, joten kutsu kävi maajoukkueeseen. Sveitsin MM- kisat 1990 menivät kuitenkin Kanadan osalta kehnosti, vaikka Yzerman ja Fleury pisteitä takoivatkin. Gilmour teki 9 pelissä 5 pistettä.
1990-1991 kaudella Gilmour keräsi oman jäähyennätyksensä 144 minuttia. Tehopisteitä kertyi 78 pelissä 81. Tammikuun toinen päivä vuonna 1992 Gilmour myytiin Toronto Maple Leafsiin. Pakki Macoun ja Gilmour olivat Toronton pääsaalit ja Calgaryyn matkasivat mm. molke Reese ja tappelija Berube. Gilmourin myyntiä on varmasti vielä murehdittu Calgaryn suunnalla. 40 pelissä vaahteranlehti paidassa Gilmour ehti takoa 49 pistettä, mutta pudotuspelit jäivät haaveeksi.
Seuraavasta kaudesta tuli Doug Gilmourin paras. 83 runkosarjan ottelussa Gilmour teki huikeat ennätyspisteensä 127 pistettä yhdessä Dave Andreychukin ja Glen Anderssonin kanssa. Ensimmäisellä kierroksella pudotuspeleissä vastaan tuli Detroid, jonka Toronto selvitti voitoin 4-3. Toisella kierroksella vastaan tuli St. Louis, eikä Curtis Josephin, Brendan Shanahanin eikä Brett Hullin joukkue mahtanut mitään, kun Gilmour jyräsi ratkaisevassa seitsemännessä ottelussa St. Lousin. Välierissä tuli vastaaan Los Angeles. Toronto oli tyrkyllä loppuotteluun ensimmäistä kertaa sitten 1967, vaikka Gilmour oli ehtinyt olla seurassa vasta vuoden. Wayne Gretzkyn kolme maalia kuitenkin passittivat Toronton kuitenkin kesälomille voiton 4-3. Gilmour keräsi pudotuspeleissä 21 ottelussa huikeat 35 pistettä. Kauden jälkeen hänet valittiin parhaaksi puolustavaksi hyökkääjäksi. Lisäksi Hart Trophy eli parhaan pelaajan palkinto ei ollut kaukana sillä hän sijoittui toiseksi Lemieuxin jälkeen.
1993-1994 Gilmourin ja Toronton matka jatkui. Runkosarjassa Maple Leafs keräsi 98 pistettä ja pääsi pudotuspeleihin. Gilmour teki 111 pistettä. Chicago ja San Jose kaatuivat taistelun jälkeen. Potvin, Ellett, Andreychuk, Gartner ja Gilmour olivat jälleen konfrenssien loppuottelussa. Tällä kertaa Vancouver oli parempi voitoin 4-1 ja jälleen kerran Gilmourin tie tyssäsi välieriin Toronton paidassa.
Seuraavalla kaudella oli NHL:n työsulku ja Gilmour tuli pelaamaan Sveitsin Rapperswiliin. 9 ottelussa syntyi 15 pistettä. Kun tynkäkausi jatkui Pohjois- Amerikassa Gilmour ei ollut enää samanlaisessa kunnossa, vaikkakin oli nimetty kapteeniksi. 44 ottelussa syntyi 33 pistettä. Pudotuspeleissä Chicago tiputti heti Leafsin. Seuraava kausi oli samanlainen. Vaikka Gilmour oli harjoitellut koko kesän ja saikin karate- lyönneillään mailat poikki ei siitä ollut mitään apua. 81 ottelussa tuli 72 pistettä ja heti ulos ensimmäisellä kierroksella.
1996-1997 kauden Gilmour aloitti vielä Torontossa, jossa häneen oli hullaannuttu jo 1992. Nyt kuitenkin jopa pudotuspelipaikka näytti epätodennäköiseltä, joten Gilmour suuntasi New Jersey Devilseihin yhdessä Dave Ellettin kanssa. Tahti parani, koska hän teki jälleen enemmän pisteitä kuin pelejä sitten vuoden 1994. Devilseissä syntyi runkosarjassa 20 pelissä 22 pistettä. Seuraavalla kaudella Gilmour pelasi 63 ottelua tehden 53 pistettä.
Kaudella 1998-1999 Dougie pelasi kuitenkin Chicago Blackhawksien riveissä. Kausi meni miten meni eikä Chicago päässyt pudotuspeleihin. +/- tilastokin näytti 16 astetta pakkasta runkosarjan päättyessä. Uuden vuosituhannen Gilmour otti vielä vastaan Chicagossa, mutta siirtyi ennen pudotuspelejä edelliskauden finalistien riveihin Buffaloon. Sabresien paidassa pudotuspelit loppuivat kuitenkin ensimmäiselle kierrokselle. Seuraavalla kaudella monet odottivat Gilmourin pelaavan viimeistä kauttaan. Dougie teki enää runkosarjassa 38 pistettä 71 pelissä. Pudotuspeleissä tehot olivat 13 ottelussa 6 pistettä.
Kauden 2001-2002 alussa Gilmour kuitenkin siirtyi Montreal Canadiensiin ja tekikin 70 pelissä 48 pistettä. Pudotuspeleissä Habs matkasi kohti konfrenssien loppuottelua, mutta nöyrtyi viimeisessä pelissä Carolinalle. Gilmour mm. paiskasi jäähyboksin oven säpäleiksi mennessään jäähylle ottelussa. Kaikesta huolimatta Gilmour oli tehnyt 12 ottelussa 16 pistettä pudotuspeleissä. Seuraavalla kaudella Gilmour ohitti runkosarjan kaikkien aikojen pistepörsissä mm. Jari Kurrin ja teki 1400 pisteensä. Montreal oli jäämässä pudotuspeleistä ulos, joten Gilmour napattiin kaupunkiin, jossa miestä ”jumaloitiin” eli Torontoon. Vaahteranlehti- paita päällä oli ensimmäinen peli vieraissa Calgaryä vastaan. Pelattuaan 4 minuuttia 51 sekuntia Dave Lowry taklasi Gilmourin polven tuusan nuuskasi ja kausi päättyi siihen. 62 ottelussa Gilmour ehti kerätä pudotuspeleissä 30 pistettä. Toronto taipui Philadelphialle 7 ottelussa, joten Gilmourista olisi ollut varmasti apua pudotuspeleissä.
Ensi kaudella Gilmouria ei enää jäällä nähdä sillä miehen esteenä ovat edelleen huonossa kunnossa oleva polvi ja Toronton uusi GM John Ferguson. Fergusonin mielestä 40 vuotiaalle Gilmourille ei ole enää käyttöä NHL:ssä. 1474 ottelua runkosarjassa, 450 maalia, 964 syöttöä, 1414 pistettä, 1301 jäähyminuuttia, plussan puolelle jäi 132 +/- tilastossa, 153 ylivoimamaalia, 18 alivoimamaalia, 56 voittomaalia ja 15 tasoittavaa maalia tulivat kaikkien aikojen runkosarjan 13. parhaalle pistemiehelle saldoksi.
Pudotuspeleissä Gilmour iski 182 ottelussa 60 maalia, 127 syöttöä, 187 pistettä, 235 jäähyminuuttia, plussan puolelle jäi 27 +/- tilastossa, 20 ylivoimamaalia, 2 alivoimamaalia, 13 voittomaalia.
Gilmour oli kovaa pelaava pelintekijä, joka ei kunnioittanut pienehköstä koosta huolimatta isompia pakkejaan. ”Killerin” tavaramerkkinä oli luistella päätyyn ja kaivaa kiekko väkisin ja syöttää joko Joe Mullenille, Dave Andreychukille, Miroslav Satanille tai Richard Zednikille. St. Lousissa, Calgaryssa ja Torontossa Gilmourin pelisuorituksia tullaan muistelemaan lämmöllä. Eräs NHL:n ikoneista jää seuraamaan kautta 2003- 2004 jään väärältä puolelta yhdessä vaimonsa Amyn ja lapsiensa Jaken, Tysonin ja Maddisonin kassa. 2006 vuonnahan Gilmour valitaan Hockey Hall of Fameen. Eikö ?