College football 2019

[Rocco]

Tänään jatkuu taas Bowl-ottelut kahdella kamppailulla. Mielenkiintoisia otteluita siinä mielessä, että vastakkain molemmissa on ison konferenssin joukkue, joka on pelannut vähän alakanttiin ja pienen konferenssin joukkue, joka on pelannut yläkanttiin.

Independence Bowl (klo 23:00) Miami Hurricanes - Louisiana Tech Bulldogs

Miami on yksi kovimmista joukkueista viimeisten 20-30 vuoden ajalta, mikä on college-futista pelannut. Viime vuosina Floridan herruus on kyllä ollut muiden joukkueiden käsissä, mutta aikanaan Hurricanesin joukkue on ollut järjettömän kova. Jossakin vaiheessa heillä oli kentällä yli puolet pelaajista tulevia 1. kierroksen varauksia. Viime vuosina on ollut vähän vaisumpaa, mutta kova joukkue kyseessä kuitenkin. 6-6 oli heillä runkosarjan saldo. Joukkue hävisi kauden lopulla kaksi ottelua, missä se oli selkeä ennakkosuosikki. Florida International ja Duke voittivat joukkueen, ja siinä meni myös hieman isomman Bowl-ottelun mahdollisuus, ja tyytyminen oli tähän.

Miamin hyökkäys on vähän ailahteleva, mutta aika monipuolinen. Aika perinteinen nykymallinen kolmen laitahyökkääjän ja yhden keskushyökkääjän settiä nähdään. QB Jarren Williams ei ole kovin mobiili, heittäjänä ihan kohtalainen. Kahta keskushyökkääjää Miami pyörittää aika tasaisesti, mutta DeeJay Dallas aloittanee. Kumpikaan heistä, Dallas tai Cam'Ron Harris ei vetänyt mitään maagisia lukuja. Laitahyökkääjistä Dee WIggins ei ole aloittava, mutta on hyvä syvä uhka. Ehkä kovimmat targetit on tight end Brevin Jordan sekä K.J. Osborn.

Shaquille Porterman on ensi kesän draftissa pelaaja ketä kannattaa seurata. Jos hän pelaa. Aina on riski että pelaaja jättää Bowl-ottelun väliin, ettei mahdollinen draft-status muutu. 2-3 kierroksen varaus todennäköisesti. Myös toinen tukimies Michael Pinckney on 3-5 kierroksen varaus, joten perinne kovista Miamin tukimiehistä elää edelleen, etenkin kun Jonathan Garvin saattaa NFL:ään mennessä vaihtaa 3-4 ulommaksi tukimieheksi. Nyt pelaa puolustuksen endiä. EDIT: Unohdin ihan Gregory Rousseaun, kuka teki tulokkaana kauhean määrän säkityksiä, ja varmasti on jatkuvasti LA Techin takakentällä tekemässä pelejä.

Louisiana Tech on tuottanut muutaman laadukkaan pelaajan viime vuosina NFL:ään asti, mutta yleisesti se on joukkueena selkeästi heikompi kuin isot koulut. Se hävisi avausottelun Texasille, mutta sen jälkeen kaatoi putkeen kahdeksan seuraavaa vastustajaansa. Texas oli oikeastaan ainut kova koulu, minkä Louisiana Tech kohtasi, joten mitään kummallisia mittareita ei tältä kaudelta ole.

Louisiana Tech pelaa neljän laitahyökkääjän spread-peliä, mutta se ei juoksuakaan ole missään määrin unohtanut. Justin Henderson juoksi lähes 1000 jaardia, mutta muistetaan ettei vastustajat ole olleet mitään huippuja. Heittopeleissä J.Mar Smith on hyvin tasaisesti jakanut palloa neljälle aloittavalle laitahyökkääjälle. Malik Stanley, Adrian Hardy, Griffin Hebert sekä Cee Jay Powell olivat kaikki 100 jaardin sisällä. Hebert on raameiltaan melkein tight end ja on maalialueella selkeä ykköskohde, mutta sekä Stanley että Hardy ovat myös urheilullisia 190cm pitkiä kohteita.

Puolustuksessa Amik Robertson pelasi ilmiömäisen kauden. Peräti viisi syötönkatkoa, niistä kaksi palautettu TD:ksi asti, ja peräti 16 palloa lyötynä maahan. LInjassa Milton Williams on Miamin linjalle sellainen kaveri, kenet kannattaa merkitä. Iso ja vahva pelaaja.

Oletus on, että Miami on kokonaisuutena urheilullisempi ja parempi puolustava joukkue. Louisiana Techin heittopuolustus on muutenkin ollut aika heikko, ja sitä vastaan on ottelua kohden heitetty 250 jaardia per matsi.

 

[Rocco]

Quick Lane Bowl: (03:00 pe-aamuna) Pitt Panthers - Eastern Michigan Eagles

Yön toinen ottelu on aika samankaltainen. Pitt ei ole pitkiin aikoihin ollut mikään superkova, mutta aina selkeästi ACC-konferenssin yksi haastajista. Koulusta on tullut NFL:ään mm. Dan Marino, Larry Fitzgerald, LeSean McCoy, Aaron Donald yms. eli laatua on, mutta sen määrä aika rajoitettu. Eastern Michigan on pienestä konferenssista, ja yleensä se pelaa myös läpi kauden näitä samantasoisia joukkueita vastaan. Eli kyseessä on aika yksipuolinen koitos, jos ennakko-odotuksia katsotaan.

Pitt pelasi koko kauden aika kovia otteluita. Ainoastaan Delaware oli selkeästi altavastaaja, mutta sekin ottelu meni yllättävän tiukoille. Kenny Pickett on heittänyt kovan määrän jaardeja, mutta vain 10 TD:tä. Maalialueen lähellä Pitt juoksee todella usein, ja 14 TD:tä on sen tulosta. Panthers pelaa aika paljon myös perinteisempää power footballia, kahdella keskushyökkääjällä tai vain kahdella laitahyökkääjällä. Uskon että nyt hyökkäystä avataan jonkin verran, sillä sen verran Pittsburghilla on etua hyökkäyksen linjassa ja takakenttää vastaan. Maurice Ffrench on monikäyttömies hyökkäyksessä. Hänelle heitetään, hän ottaa kikkapelejä juoksuun ja myös palauttaa paljn potkuja.

Paris Ford on ehkä yksi avainpelaaja tähän otteluun. Safetyn paikalla pelaa aika lähellä linjaa ja tekee monella tavalla isoja pelejä. Dane Jackson on varmasti pelaaja, kuka vartioi Eastern Michiganin laitahyökkääjiä yksi yhtä vastaan. Tykkää pelata miespuolustusta ja luottaa omiin kykyihin. Jaylen Twyman on puolustuksen linjassa erittäin vaikeasti pidettävä, ja melkein vaatii jatkuvasti tuplausta, mikä taas usein johtaa siihen, että muut pelaajat pääsevät loistamaan. Twyman on tuplauksessakin kova pelaaja.

Eastern Michigan on selkeä altavastaaja. Se oli omassa heikossa konferenssissa 6-6, mikä ei ole mikään kovin kova saavutus. EMU on ihan kiitettävästi tehnyt pisteitä ja kerännyt jaardeja, joten ei se ainakaan hyökkäyksessä ole ihan voimaton. Mike Glass on hyvin monipuolinen QB: Heittää hyvin, juoksee vahvasti, varmasti hänen liikkumista Pittsburgh haluaa rajoittaa. Niin kauan kun hän pysyy taskussa, niin EMU:n hyökkäys yskii. Odotettavissa on myös aika paljon screen-heittoja laitahyökkääjille, sekä pienten kikkojen kautta juoksupelejä laitahyökkääjille. Dylan Drummond on ollut slotin tontilla iso osa joukkuetta. Paljon lyhyitä heittoja kiinni ahtaissa paikoissa ja jaardeja kiinnioton jälkeen. Aika monelle pelaajalle palloa heitetään, ettei mikään yhden tempun joukkue ole kyseessä.

Puolustus on sitten EMU:n heikoin osa. Se on päästänyt 430 jaardia per ottelu, ja vielä yli 200 näistä on juoksujaardeja. Vaikea homma EMU:lla yrittää pitää Pittin juoksua kurissa, mutta samalla pitää huolen ettei takakenttä vuoda.

EMU:ssa pelaa myös kolme eurooppalaista pelaajaa, keitä ihan senkin takia kannattaa seurata. Hyökkäyksen linjassa vasempana tacklena tanskalainen Steve Nielsen sekä saksalainen Yannik Rohrschneider, ja hollantilainen tight end Thomas Odukoya. Heistä Nielsen ja Odukoya ovat oletettavasti aloittavia.

 

[Rocco]

Juuri nyt alkaa klo 19.00. North Carolina - Temple. Taas hyvin mielenkiintoinen ottelu, missä on vastakkain iso koulu, mikä ei menestynyt kovin hyvin, ja pieni koulu mikä pelasi yli odotusten. Eilenhän nähtiin yksi yllätys kun Louisiana Tech voitti Miamin, eikä Hurricanes saanut tehtyä pistettäkään. Toki Miamilta puuttui pelaajia tulevan draftin takia, pelikieltojen takia ja akateemisten syiden takia lähes 10, mutta silti. Kova suoritus Louisiana Techiltä.

Eastern Michigan oli kaataa Pittsburghin, mutta minuutti ennen loppua Pittsburgh meni johtoon, eikä siitä enää luopunut. Toinen yllätys oli lähellä.

North Carolina on selkeästi vahvempi näistä kahdesta koulusta, mutta onhan ne ennakot aina vain ennakoita. Pelinrakentaja Sam Howell on joukkueen tähti, ja 3347 heittojaardia on kovassa konferenssissa huippuluku. Tulokaskaudelle etenkin aivan mielettömät luvut. Samankaltaisiin tilastoihin pääsi oikeastaan vain Heisman-voittaja Joe Burrow.

Monet kauden tappioista olivat todella tiukkoja, mutta oikeastaan tappio Wake Forestille oli sinänsä yllätys. Hyvänä päivänä olisi NC voittanut kolme tai neljä ottelua enemmän, ja saattaisi pelata isossa bowlissa. Michael Carter ja Jawonte Williams ovat saaneet tasaisesti vastuuta keskushyökkääjinä. Muuten aika paljon pelataan kolmella laitahyökkääjällä, ja sitten on 1 tai 2 keskushyökkääjää. Aika pro-tyylistä hyökkäystä luvassa.

Puolustus on hyvin pitkälle 3-4:sta, missä tulee aika usein blitziä tukimiehiltä. Chazz Surratt on varmasti tässäkin ottelussa ykkösmies taklauksissa, koska hän saa aika vapaan roolin lukea pelejä. Hän on ilmoittautunut ensi kesän draftiin junior-vuoden jälkeen, ja on 2-3 kierroksen varaus. Myös Tomon Fox tekee saman ja hänet saatetaan huutaa jopa 4. kierroksella, mutta 5-6 on todennäköisempi. Jason Strowbridge linjasta ja takakentän kuningas Myles Dorn saatetaan myös huutaa.

Temple on monena vuonna yllättänyt, ja se on aika lailla sellainen nukkua jätti. Se ei pelaa isossa konferenssissa, joten aina sitäkin on vaikea arvioida. Tänäkin vuonna sen vahvuus on aika pitkälle puolustuksen linjassa, mikä on sillä ollut aina vahva. Jostakin koulu aina saa kaivettua isoja ja atleettisia puolustajia. Voi olla että Templen pelaajista tukimies Bradley, linjasta Maijeh ja Roche ovat myöhäisiä varauksia, mutta potentiaalisin NFL-pelaaja on Matt Hennessy.

Temple on hyvin pitkälle riippuvainen omasta linjapelistä molemmin puolin. Anthony Russo heittää paljon palloa, mutta ei juokse itse juuri yhtään. Sen takia hyökkäyksen linjan peli on avainasemassa Templen puolelta. Linja on heillä hyvä, ja se toimii sekä heitoissa että juoksussa. Isaiah Wright on isojen pelien pelaaja, ja myös palauttelee potkuja, sekä myös juoksee pari kertaa siellä täällä.

 

[Rocco]

Okei, tänään on ilta milloin tulee jo pari todella kovaa ottelua.

Pinstripe Bowl: 22:20 Michigan State Spartans - Wake Forest Demon Deacons

Tässäpä mielenkiintoinen ottelu. Michigan State on vähän taantumaan päin menossa iso koulu, joka ei ole pariin viime kauteen saanut itsestään paljoa irti. Wake Forest on ollut pitkään sellainen "ne muut" -joukkue, mutta on viime vuosina nostanut statustaan todella paljon. Nyt MSU oli 6-6, Wake Forest 8-4.

Wake Forest teki paljon pisteitä ja eteni hyvin sekä juosten että heittäen. Melkein 500 jaardia per ottelu. MSU taas jäi jaardimääristä paljonkin, mutta se johtui osittain myös kovista vastustajista tällä kaudella. Vastaavasti MSU:n puolustus oli paljon kovempi kuin Wake Forestilla, kuka päästi yli 400 jaardia per ottelu.

Wake Forest otti kahdeksasta avausottelustaan seitsemän ottelua, ja se ainut tappio oli todella runsasmaalinen ilotulitus Louisvilleä vastaan. Siinäkin eroa vain kolme pistettä. Kausi taas päättyi kolmeen tappioon neljässä viimeisessä ottelussa.

QB Jamie Newman on aika mobiili, ja pystyy tekemään pelejä heittäen tai itse juosten. Korkealla hänkin on kesän draftia ajatellen. Hyökkäys on siitä erikoinen, että heittopeleissä palloa ei juurikaan keskushyökkääjille heitetä, vaan jos peli ei ole juoksu, keskushyökkääjä jää usein blokkaamaan. Cade Carney on vanhan liiton voimajuoksija, mutta Kenneth Walker on sitten sellainen modernimpi versio. Laitahyökkääjistä Sage Surratt on mieletön pelimies. Tuhat jaardia meni rikki ja 11 TD:tä. Hän on vasta toisen kauden pelaaja, että aikaisintaan ensi kauden jälkeen häntä voi NFL:ään odottaa. Kendall Hilton on toinen vama kohde ja hänkin saa tässä ottelussa 1000 jaardia varmasti täyteen. Scotty Washingtonia haetaan varmasti maalialueen läheltä. Hän on atleettinen ja iso pelaaja, ja osaa hakeutua avoimeksi. Potkupeleissä Wake Forestilla on iso etu. Nick Sciba on missannut vain yhden potkun koko kaudella.

Puolustuksen ylivoimainen stara on linjassa 10 säkityksen Carlos Basham. Safety Essan Bassey ja tukimies Justin Strnad ovat ehdottomasti myös suurennuslasin alla. Molemmilla kovat kauden alla. Ongelma Wake Forestilla on vaan se, että leveyttä ei joka pelipaikalle tahdo löytyä.

Michigan State pelasi vähän alakanttiin tämän kauden. Sillä oli vastassa todella kova ohjelma, ja sen viiden ottelun tappioputkessa se kohtasi neljä rankattua vastustajaa, ja vasta niukka kolmen pisteen voitto kauden päätösottelussa Rutgersia vastaan, se selvitti tiensä bowl-otteluihin.

QB Elijah Collins heittää tehokkaasti palloa, mutta valitettavasti vastapainona on paljon syötönkatkoja. Myös se että hyökkäysosastolla ei ole kovin montaa laadukasta laitahyökkääjää varmasti vaikuttaa tähän. Linjan pitäisi olla tähän otteluun riittävän laadukas, ja vaikka Kevin Jarvis ei varmaan ottelussa pelaa, niin etenkin linjan keskusta on kova. Toisaalta jos hyökkäys on vähän yskinyt, niin puolustus on ollut parempi osapuoli. Kenny Wilekes on ensi kesänä korkea varaus NFL:ään. Kookas ja nopea pass rusher ja saldona oli yhdeksän säkkiä. Joe Bachie on myös vahva tukimies, ja tätä täydentää vielä Raeguan Williams linjan keskellä. Siitä on vaikea juosta keskeltä, ja heittopeleissäkään ei pahemmin aikaa ole.

Epäilen että pystyykö Wake Forestin into ja iloinen hyökkäys vastaamaan MSU:n laadukkaisiin linjoihin ja koko kentän vahvaan puolustukseen.

Ottelu muuten pelataan New Yorkissa, Yankee Stadiumilla, eli puitteet on ainakin kohdillaan. Muutama vuosi takaperin, kun ottelu ekaa kertaa (?) stadionilla pelattiin, niin kenttä ei mahtunut kunnolla katsomoiden väliin, ja yksi kulma maalialueen takakulmassa oli liian lähellä kenttää. Ottelu pelattiin ns. yhteen päätyyn, eli aina kun hyökkäysvuoro vaihtui, niin vaihdettiin kenttäpäätyjä siten, että normaalit hyökkäysvuorot pelattiin aina yhteen päätyyn. Sittemmin katsomoa on muokattu.

 

[Rocco]

Lyhyesti illan muut ottelut:

Outdoor Texas Bowl: 01:45 Oklahoma State Cowboys - Texas A&M Aggies

Entisen konferenssivastukset kohtaavat Teksasissa. TAMU muutti vajaa 10 vuotta sitten SEC-konferenssiin ja sitä ennen nämä joukkueet pelasivat samassa konferenssissa, Big-12:ssa.

TAMU on vahva ilmahyökkäysjoukkue, siinä missä OK State todella vahva juoksujoukkue. Kahden erilaisen koulukunnan joukkueet kohtaa tässä ottelussa.

Molemmilla oli varsin kova ohjelma tällä kaudella. Big-12 oli aika kova tällä kaudella pitkästä aikaa, ja OK St kohtasi viisi rankattua joukkuetta, ja on itsekin #24 tähän otteluun lähdettäessä.

TAMU kohtasi myös viisi rankattua vastustajaa, sillä erolla että kaksi sen kohtaamista joukkueista oli sillä hetkellä rankattu ykköseksi ja yksi rankattu kakkoseksi. SEC West on ylivoimaisesti maan kovin konferenssi.

OK Staten Chuba Hubbard on keskushyökkääjä ketä pitää seurata tarkemmin. Hän on vasta 2021 draftissa mukana, jos päättää silloin lähteä varattavaksi. OK Staten puolustus tykkää ottaa paljon riskejä ja se blitzauttaa tosi paljon myös takakentän pelaajia, ja siinä tietysti on omat riskinsä.

TAMU on pienoinen suosikki, mutta OK Staten juoksupeli on hyvä tapa pitää vieraiden hyökkäys paljon sivurajalla. Tullee tasainen matsi.

Holiday Bowl: 03:00 USC Trojans - Iowa Hawkeyes

Varmaan tähän astisista otteluista tasaisin etukäteen ajateltuna. Kaksi rankattua joukkuetta, molemmat kovista konferensseista.

USC:n ainoa selkeä tahra on tappui BYU:lle alkukaudesta. Muuten se pelasi odotetun vahvan kauden. Iowa taas pelasi juuri sillä tasolla mitä odotettiin. Vain pari kovaa konferenssivastusta oli liian vahvoja, mutta noissakin otteluissa puolustus piti joukkueen mukana ottelussa.

Suurimmat erot löytyykin juuri puolustuksesta. Iowaa vastaan on edetty vain 300 jaardia per ottelu, ja se on antanut vaivaset 13,2 pistettä per ottelu. Se on ehkä suurin yksittäinen asia miten USC pystyy Iowan kivenkovaa puolustusta vastaan pelaamaan, ja toisena se miten Iowan pikkaisen yskivä hyökkäys löytää viimeiset toimet edetäkseen kentällä.

USC:n hyökkäyksen linjasta Austin Jackson voi olla koko ensi kesän draftin Top-10 -varaus, ja onkin mielenkiintoista nähdä pelaako hän tänään, vai säästääkö itseään draftiin. Laitahyökkääjä Michael Pittman on taasen todennäköisesti kakkoskierroksen varaus. Pitkä ja hyvin liikkuva kohde oli ylivoimainen ykkönen joukkueensa kiinniottotilastossa.

Iowalla on tunnetusti vahvat linjat, erityisesti hyökkäyksen linja. Siellä on myös Top-15 -varaus odottamassa, Tristan Wirfs, ja toinen linjamies Alaric Jackson 2-3 kierroksella. Kympin sakissa varattaneen myös puolustuksen linjasta yhdeksän säkin endi, A.J. Epenesa.

Tässä matsissa on vaikea veikata voittajaa. Tiukka vähäpisteinen ottelu odotettavissa.

Cheez-it Bowl: 05:15 Air Force Falcons - Washington State Cougars

Nyt nähdään kaksi aivan erilaista joukkuetta. Air Force on sotilasakatemia, mikä tarkoittaa ettei joukkueessa ole puhtaasti urheilu-uraa ajattelevia pelaajia, vaan he ovat sotilaita. Tarkoittaa sitä että joukkue pelaa hyvin systemaattisesti ja kurinalaisesti. Ja sieltä ei mitään ilmasirkusta tulla näkemään. Sotilasakatemiat pelaavat lähes poikkeuksetta option-hyökkäystä, missä on kentällä usein jopa kolme keskushyökkääjää ja juokseva pelinrakentaja siihen päälle. Washington State pelaa tuttua pro-hyökkäystä, missä kenttää levitetään kolmella tai neljällä laitahyökkääjällä ja sekaan pistetään sopivassa määrin juoksua pitämään puolustus kurissa.

Air Force voitti 10 ottelua tällä kaudella ja riveistä löytyi peräti neljä pelaajaa kenellä oli yli 100 pallonkantoa, mukana QB Donald Hammond. Vain kaksi laitahyökkääjää kirjautti itselleen TD:t, ja molemmat otti niitä 7. Erittäin vahva juoksupainotteinen pelityyli vapauttaa usein laitahyökkääjät pitkiin heittoihin ja sekä Sanders että Waters olivat todella korkealla jaardi/kiinniotto -tilastoissa. Yhteensä koko kauden aikana vain 49 kiinniottoa kaksikolla, kiinniottoa kohden lähes 30 jaardia ja noin joka kolmas päätyi maaliin asti. Yksi harvoista joukkueista, mikä juoksee enemmän kuin heittää.

Vastaavasti Washington State on aivan päinvastainen. Se heittää lähes aina, ja juoksee oikeastaan vain pakon edessä. 444 heittojaardia per ottelu on aivan maan kärkipäässä, vastaavasti 77 jaardia juoksua per ottelu on siellä alakerrassa.

Vastakkaisten pelityylien ottelu, missä itse luulen että Air Force jyrää juoksulla niin vastustamattomasti, että pari virhettä Washington Statelta kääntää ottelun Air Forcen voitoksi.

 

[Amerikanihme]

Suurkiitos @Rocco:lle kattavista peliennakoista! En ehtinyt kuin vähän katsoa lopusta juuri päättynyttä Clemson - OSU -peliä. Jännä oli loppuun asti. Lopussa OSU:lta joku ihme kommunikaatiohäiriö ja touchdown jäi haaveeksi ja oma suosikkini Clemson Tigers valtakunnalliseen loppuotteluun. Toisessa välierässä näyttää Burrow olleen dominoiva ja niinpä veikkaan LSU:ta koko roskan mestariksi. Sitä ennen on tosiaan vielä monia mielenkiintoisia Bowl-pelejä.

 

[Gostisbehere]

@Amerikanihme tuossa kiteytti kaiken.
@Rocco aivan uskomatonta hyvää duunia/ kirjoittamista. Oma tietämys kasvaa kokoajan kun näitä kattavia kirjoituksia tulee luettua. Iso kiitos täältä

 

[Rocco]

@Amerikanihme tuossa kiteytti kaiken.
@Rocco aivan uskomatonta hyvää duunia/ kirjoittamista. Oma tietämys kasvaa kokoajan kun näitä kattavia kirjoituksia tulee luettua. Iso kiitos täältä

Kiitos. Vähän jäänyt viime päivinä kirjoittelu työ- ja muiden kiireiden takia, mutta hyvä jos jotakin on tarttunut mukaan!

Clemson - Ohio State oli muuten järjettömän hyvä ottelu! LSU ja Clemson siis selvittivät tiensä finaaliin. LSU oli todella dominoiva, ja Cincinnati saa hyvän QB:n ensi kesän draftissa. LSU:n QB Joe Burrow veti sellaiset tilastot tiskiin Oklahomaa vastaan, että jos hän ei ole ykkösvaraus ensi kesänä, niin joku tietää jotakin mitä kukaan muu ei.

 

[Rocco]

Tänään on peräti neljä isoa Bowlia, missä kaikissa pelaa rankatut joukkueet. On siis todellinen juhlailta!

Harmi että kaksi ottelua tulee päällekäin, Michigan - Alabama ja Auburn - Minnesota. Molemmat todella kovia matseja.

Michigan on viime aikoina ollut vähän alavireinen. Kovat on aina odotukset, mutta joku joukkueessa aina klikkaa. Sinänsä kolme tappiota ei Michiganille ollut yllätys, sillä se hävisi joka kerta kovemmalle rankatulle vastustajalle. Michiganin QB Shea Patterson on pitkästä aikaa kohtalaisen hyvä pocket passer, kun monet yritykset mobiilin QB:n kanssa on Michiganissa menneet pieleen. Kohtalaisen hyvä TD/INT -suhde, 22/6. Kiva nähdä myös McCaffreyn yksi pojista, Dylan, QB:n tontilla. Silloin yleensä tulee joko QB:n oma juoksu tai kikkapeli. Yleensä pari kertaa per ottelu hän käy ottamassa snäpin. Muutenkin hyökkäys pelaa varsin hyvin, tekee noin 400 jaardia ja 33 pistettä per matsi. Nico Collins on sellainen laitahyökkääjä ketä kannattaa katsoa. On uhka syvällä kentällä, ja yli 190 senttisenä on pelastanut monta kertaa joukkueensa pahasta paikasta. Monta ilmapalloa on itselleen hoitanut, ja hänen suuntaan varmasti nähdään taas pitkiä heittoja sivurajoille. Vastaavasti Ronnie Bell on se ykköskohde, kuka hakee lyhyitä varmoja jaardeja

Alabama vastaavasti on yksi tämänkin kauden tehokkaimmista joukkuesta hyökkäyksessä. Siellä on loukkaantumiset sotkeneet aika paljon, etenkin QB Tua Tagovailoa oli sivussa osa kaudesta (EDIT: Ja on tietysti tästäkin ottelusta vielä poissa. My bad.) Alabama silti veti yli 500 jaardia per matsi, ja hävisi vain kaksi ottelua. Niissäkin joukkue teki 41 ja 45 pistettä! Kova on myös puolustus, sillä Alabamaa vastaan on edetty vain 320 jaardia per ottelu, ja muistetaan että se pelaa maan kovimmassa konferenssissa ja sen kovemmassa lohkossa. Juoksupuolustus on ollut vähän ongelmallista Alabamalla. Hyökkäyksessä Tualla on kovia kavereita apuna. Alabama tuottaa ensinnäkin joka vuosi pari hyökkäyksen linjamiestä NFL:llä, ja myös paljon keskushyökkääjiä. Nytkin potentiaalinen 2-3 kierroksen varaus Najee Harris veti 1000 jaardin kauden. Viisi kärkilaitahyökkääjää teki 42 TD:tä heittopeleistä ja etenkin Smith / Jeudy -kaksikko otti yhteensä 136 kiinniottoa, yli 2000 jaardia ja 22 TD:tä. Kolmella laitahyökkääjällä Bama tulee tähänkin otteluun, ja kannattaa varautua myös kikkapeleihin, etenkin reverse-peleihin. Niitä nähtiin tällä kaudella useita. Baman linja on todella hyvä, se antaa Tualle aikaa heittää ja laitahyökkääjillä päästä vapaaksi.

Tulevaan draftiin on Alabamalla taas iso määrä 1-3 kierroksen varauksia luvassa. Ehkä 11 pelaajaa menee kolmella ekalla kierroksella. Osa heistä varmasti on tämän päivän ottelusta sivussa. Jerry Jeudy voi olla koko draftin korkeimmalla otettava receiver, DeVonta Smith ehkä 2-3 kierroksella, Tua kolmen QB:n kärkisakissa Jeo Burrown (LSU) ja Justin Herbertin (Oregon) jälkeen, hyökkäyksen linjan tacklet Alex Leatherwood ja Jedrick Wills ovat ehkä molemmat 1 kierroksen varauksia. Corner Trevon Diggs, kuka varmasti pelaa Nico Collinsia vastaan, on ykköskierroksen kaveri, safetykaksikko Carter / McCinney varmasti molemmat viimeistään 3. kierroksella, puolustuksen linjasta yli kaksimetrinen Raekwon Davis viimeistään 2. kierroksen alussa... Eli jos edes osa heistä pelaa, niin syksyllä osa heistä voi olla jopa aloittavia NFL:ssä.

Michiganin varmin varaus on Ben Bredeson, vahva muuli hyökkäyksen linjan guardina. Myös mielenkiitoinen seurattava on monipuolinen urheilullinen tankki Josh Ushe, kuka on varmasti NFL:ään 3-4 puolustukseen hyvä passrusher.

Järjetöntä talenttia!

Auburn - Minnesota on ehkä vähemmän säkenöivä yksilötasolla, mutta mielenkiinnolla seuraan Minnesotan esityksiä. Gophers on ollut aina vähän heittopussina Big Ten:ssä, mutta tällä kaudella se oli rankingissa parhaimmillaan jopa kahdeksanneksi. Alkukausi oli tosi tahmeaa, kun joukkue voitti vain alle yhden TD:n erolla alemman tason South Dakota Staten, ja sen jälkeen Fresno State, Georgia Southern ja ensimmäisessä oman konferenssin ottelussa Purdue. Sen jälkeen joukkue lähti lentoon ja kaatoi lähes kaikki, ennenkuin kolmella viimeisellä kierroksella tuli tappiot Iowalle ja Wisconsinille. Kolmatta kautta valmentava P.J. Fleck on saanut joukkueen suunnan muuttumaan. Ekalla kaudella Fleckin saldo oli 5-7, ja nyt 10-2, ja vain tuo tappio Wisconsinille vei paikan konferenssin mestaruusottelusta.

Auburn ja Minnesota ovat hyvin tasaväkiset mittareilla katsottuna. Hyökkäysjaardit ovat lähes identtiset, 420 jaardia per ottelu. Samoin puolustukset ovat päästäneet noin 100 jaardia vähemmän mitä hyökkäys on tehnyt, eli noin 320 jaardia molemmilla joukkuella. Minnesota on edennyt vähän enemmän heittäen kuin juosten, mikä on ollut myös Auburnin puolustukselle se heikompi osa. Juoksupuolustus on Auburnilla parempi ja ovat myös päästäneet yli 4 pistettä per ottelu vähemmän. Silti hyvin tasaväkiset ovat joukkueet kentällä.

Minnesotalla aika pyhä kolminaisuus on QB Tanner Morgan, vähän Brett Favren kaltainen pyssysankari, sekä laitahyökkääjät Rashod Bateman ja Tyler Johnson. Kaksitaan tämä kaksikko otti yli 2200 jaardia kiinniottoja, ja etenkin Morganin kohdalla monet NFL-seurat ovat vetäneet viivan alle. Pitkänhuiskea hyväkätinen kaveri, ja varmasti nimi huudetaan draftissa aika korkealla.

Puolustuksen linja ei ole mikään huippu Minnesotalla. Se on teknisesti hyvä ja tekee paljon eri stuntteja ja liikkeitä ja sillä on todella aktiivinen tukimieskolmikko siinä takana. Thomas Barber ja Thomas Rush saavat linjalta hyvin aikaa lukea pelejä. Takakentällä Antoine Winfield poimi peräti 7 syötönkatkoa ja oli sillä liigan 4. Lisäksi hän säkitti QB:n kolmesti, ja kahdesti aiheutti rähmäyksen. Todella monipuolinen takamies, ja kertoo myös puolustuksen monipuolisuudesta.

Auburn taasen on perinteisen vahva, mutta sen kohtaloksi koitui tuo kivenkova SEC, mutta ei sen oma SEC West, vaan SEC East. Auburn voitti Westin puolella kaikki paitsi finaaliin edenneen LSU:n, mutta naapurilohkon cross-over -otteluissa Florida ja Georgia olivat kovempia. Auburnin puolustuksen linja on sen yksi paraista osista tällä kaudella. Linjan keskeltä Derrick Brown voi olla jopa koko draftin kakkosvaraus ensi kesänä, mutta se tietysti riippuu mitä Washington, Detroit ja NY Giants draftista hakevat itselle. Myös endi Marlon Davidson on potentiaalinen 2. kierroksen varaus. Ja hyökkäyksen puolelta luotettava Prince Tega Wagonho menee varmasti 2. kierroksella.

QB Bo Nix on huomattavasti mobiilimpi kuin vastapuolen Morgan. Vähän Dak Prescottin tyylinen pelaaja. Auburn on vahvempi juoksujoukkue mitä heittojoukkue. Heittopeleissä pallon vastapuolella on useinmiten kookkaampi Seth Williams, kenen suuntaan lähtee vähän yli 1/3 heitoista. Apuna on takana pienikokoisemmat Anthony Schwarz ja Eli Stove, ketkä ovat enemmän vain ketjunsiirtäjiä kuin syviä uhkia. Hyökkäyksen vahvuus on takuuvarmasti toimiva hyökkäyksen linja, sekä paljon kentällä viihtyvä hyökkäys. Se pystyy väsyttämään puolustuksen hyvin, ja sitä kautta pitämään vastustajan hyökkäyksen sivurajalla.

Mielenkiintoinen huomio on sitten rangaistuksissa. Minnesota oli sarjan 3. vähiten rankaistu joukkue, kun taas Auburn oli jossakin 20 eniten rangaistun paikkeilla. Siinä muutama rangaistus jossakin vaiheessa kun tulee, ja iso peli muuttuu toiseksi rangaistuksen takia, voi ratkaista ottelun.

Vaikka sympatiat on Minnesotan puolella, Auburn saattaa olla materiaaliltaan sen verran laajempi, että se niukasti ottelun voittaa.

Molemmat ottelut alkaa klo 20.00.

 

[Rocco]

Keskiyöllä alkaa enkä kovin ottelu pudotuspelien ulkopuolella. Rose Bowl, Oregon - Wisconsin.

Molemmilla on räjähtävä hyökkäys kentällä. Oregonin tähti on varmasti QB Justin Herbert, kuka heitti 3333 jaardia runkosarjassa. Wisconsinilla taasen juoksupelissä on tuttuun tapaan huippuhyvä hyökkäyksen linja ja sen takana keskushyökkääjä Jonathan Taylor, kuka juoksi 21 TD:tä ja 1900 jaardia.

Molemmat joukkueet etenivät reippaasti enemmän jaardeja, mitä heitä vastaan tehtiin. Oregon päästi vähän enemmän jaardeja mitä Wisconsin, mutta pistesarakkeissa ei juurikaan eroa ole. Molemmat tehneet noin 35 pistettä ja päästäneet noin 16. Todella kovia lukuja. Suurin ero pelitavassa tulee juuri tuossa juoksun ja heiton erossa. Wisconsin on juossut 14. eniten jaardeja koko sarjassa. On Oregon myös keskitasoa jonkin verran korkeammalla, mutta ei siis tosiaan mitään verrattuna Wisconsiniin. Vastaavasti heittopeleissä Oregon on siellä noin 1/4 kärjestä, mutta Wisconsin jopa keskitasoa jonkin verran alempana.

Puolustus menee hieman selkeämmin Wisconsinin nimiin. Se päästi 8. vähiten jaardeja. Juoksujaardeissa molemmat joukkueet ovat aivan kärkisakissa päästettyjen jaardien kohdalla, mutta sitten tulee vähän eroa kun heittojaardeja verrataan. Siinä Oregon on jonkin verran heikompi, mutta ei tosiaan mikään heikko siltikään.

Oregonin QB Jordan Herbert on todennäköisesti toisena varattava QB. Sopivan atleettinen, vaikka ei ole mikään juoksukone, pystyy pelaamaan nopeilla liikkeillä aikaa heittoja varten, ja on vaikea säkitettävä. Heittokäsi on hyvä ja ratkaisut on yleensäottaen varsin hyviä. CJ Verdell on keskushyökkääjänä aika lyhyt, mutta vanttera. Travis Dye on vähän sulavampi pelaaja, ja on enemmän heittopeleissä kentällä. Linjassa Oregonilla on myös riittävästi vahvuutta, ja hyvin toimineen linjan ansioksi on osa aina annettava. Shane Lemieux ja Jake Hanson kuulevat varmasti nimensä 2. tai 3. kierroksella, ja etenkin sentteriä hakevat pitävät Hansonin nimeä varmasti korkealla taulukossa. Myös tackle Calvin Throckmorton on potentiaalinen NFL-pelaaja, ehkä siirretään guardiksi ammattilaiskentällä, mutta pärjännee myös tacklena. 4-5 kierroksen mies hänkin. Jaylon Redd on nopea slot-receiver, ja tight end Jacob Breeland varmakätinen ja iso kohde isoissa peleissä. Myös hän on korkealla tight endejä hakevalle joukkueelle kesän draftissa.

Wisconsin tosiaan tuottaa paljon hyökkäyksen linjamiehiä NFL:ään. Ensi kesänä sentteri Tyler Biadasz lienee pienimmällä numerolla varattava sentteri. Jonathan Taylor, keskushyökkääjä, menee varmaan jossakin sijoilla 10-20. Badgers pelaa paljon myös kahden keskushyökkääjän muodostelmista, ja vanha kunnon fullback on siellä edelleen muodissa! QB Jack Coan ei ole mikään super-QB, mutta heittää ne tarvittavat heitot suhteellisen varmasti perille. Ehkä suoranaisia huippulaitureita ei ole, minkä takia aika paljon mennään maata pitkin.

Oregon on tunnettu vauhtijoukkueena, mutta on se paljon muutakin. Puolustus on nopea, mutta myös monipuolinen. Troy Dye on yksi kovista puolustuksen pelaajista tukimiehen tontilla. ISaac Slade-Matautia myös toisena tukimiehenä varmasti tekee paljon pahaa juoksupuolustuksessa. Oregonin takakenttä on kokonaisuutena erittäin vahva, että sieltä ei juurikaan heittopeleissä tilaa aukea. Wisconsinilla tulee olemaan sen kanssa jonkin verran varmasti ongelmia.

Chris Ofrr ja Zack Baun ovat puolestaan Wisconsinin riveistä kaksi ylivoimaista tähteä. Taklaavat paljon, blitzaavat paljon. Heidän täytyy Oregonin puolelta saada blokattua, tai he tekevät pienestäkin asiasta ison pelin. Molemmilla yli 10 säkitystä tällä kaudella.

Veikkaan että Oregon tämän niukasti vie, koska se on vähän monipuolisempi kokonaisuus, mutta jos Wisconsin saa puolustuksen tiiviiksi ja juoksu uppoaa niin voitto voi ihan hyvin mennä pohjoiseen.

 

[Amerikanihme]

Oregonin QB Jordan Herbert on todennäköisesti toisena varattava QB. Sopivan atleettinen, vaikka ei ole mikään juoksukone,

Aika juoksukoneelta se vaikutti, eikös se juossut kolme touchdownia? Taitaa kaverin nimi muuten olla "Justin Herbert".

Veikkaan että Oregon tämän niukasti vie,

Hyvin tiesit kyllä tämänkin. Tiukempaa kamppailua ei oikein voi olla kuin yhden pisteen ero. Oli kyllä ajoittain aika unettava matsi, mutta tapahtuihan siinä sitten jotain loppua kohden ja alun missasin, siinä tapahtui kai paljon.

Kiitos vielä kerran kaikista ennakoista! Pari vähemmän kiinnostavaa Bowl-peliä on vielä jäljellä, ja sitten enemmän kiinnostavampi finaali 13.1. Veikkaan, että LSU vie, ja vähän kai toivonkin sitä.

 

[Rocco]

Aika juoksukoneelta se vaikutti, eikös se juossut kolme touchdownia? Taitaa kaverin nimi muuten olla "Justin Herbert".


Hyvin tiesit kyllä tämänkin. Tiukempaa kamppailua ei oikein voi olla kuin yhden pisteen ero. Oli kyllä ajoittain aika unettava matsi, mutta tapahtuihan siinä sitten jotain loppua kohden ja alun missasin, siinä tapahtui kai paljon.

Kiitos vielä kerran kaikista ennakoista! Pari vähemmän kiinnostavaa Bowl-peliä on vielä jäljellä, ja sitten enemmän kiinnostavampi finaali 13.1. Veikkaan, että LSU vie, ja vähän kai toivonkin sitä.

Sori, on. Justin Herbert. Hän matsissa juoksi paljon enemmän kuin tällä kaudella missään ottelussa, mikä yllätti itsenikin. Ilmeisesti sitä ei olettanut Wisconsinkaan...

LSU vaikuttaa finaalissa todella vahvalta, mutta ei voi Clemsonia yhtään aliarvioida.

 

[Amerikanihme]

LSU päihitti loppuottelussa Clemsonin selvästi 42-25. Burrow oli aika vakuuttava, viisi touchdownia. Koko LSU:n joukkue tuli intoa puhkuen peliin, kun Clemson tuli kuin hautajaisiin. Alussa Clemson vielä näytti kontrolloivan peliä, mutta mitä pidemmälle mentiin, sitä selvemmin LSU:n paremmuus tuli esiin.

Se siitä kaudesta. Kiitos kaikille kirjoittajille, erityisesti @Rocco:lle. Ensi vuonna sitten juhlitaan Floridan voittoa (NOT!).

 

[Peltinen]

Päivitetään tähän vanhaan ketjuun tilanne, eli college-kausi ollaan lykkäämässä ainakin vuodenvaihteeseen asti. Saa sitten nähdä, pelataanko sitten keväällä vai jääkö koko vuosi väliin. Riippuu varmaan loppuvuoden koronatilanteesta.

 

[Amerikanihme]

Joo, tuskin olen näillä näkymin uutta ketjua avaamassa, joten tähän ketjuun voi päivittää tilannetta. Kiitos.