College Football 2017

  • 4 638
  • 26

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Amerikkalaisen jalkapallon yliopistosarjojen kaudet USA:ssa ovat jälleen alkaneet, joten laitetaan ketju alulle. Tuota jenkkifutistahan pelataan yliopistoissa ainakin kolmella tasolla (divisioonassa) ja tässä ketjussa puhuttaneen lähes yksinomaan Divisioonan I joukkueista. Tämä on se korkein taso, jossa pelaajilla on yleensä jonkinlainen stipendi yliopistoissa pelaamiseen. Divisioona I:n joukkueet jakautuvat vielä FBS and FCS joukkueisiin, joista FBS:n pelaajat saavat enemmän stipendejä ja mestari tehdään vähän eri systeemeillä. Taaskin tässä ketjussa puhutaan varmaankin nimenomaan noista FBS:n joukkueista, mutta toki muistakin saa kirjoittaa.

Joku asiantuntija saa hoitaa tarkemmat kausiennakot, mutta vahvoilla ovat ainakin Alabaman ja Ohio Staten yliopistot. Kauden aluksi pelattiin yllättäen heti kärkikahina Alabama - Florida State (oma inhokkini), jonka Bama vei selvin numeroin 24-7. Kaiken kukkuraksi FSU:n johtava quarterback eli "kuuppa" Deondre Francois loukkaantui niin pahasti, että kausi on hänen osaltaan ohi. Oma entinen yliopistoni University of Florida hävisi kauden avauspelinsä ensimmäistä kertaa lähes 30 vuoteen, mutta vastassa olikin korkeammalle rankattu Michiganin yliopisto. Joten voipi jäädä meikäläisen kauden seuranta taas kerran vähän vähemmälle kiinnostuksen puutteen vuoksi, mutta yritän tähän ketjuun ilmestyviä juttuja ainakin silmäillä. Kolmas kauden avauskierrokselta noteeramani tulos oli UCLA:n eli Kalifornian Los Angelesin yliopiston hurja takaisintulo 34 pisteen tappioasemasta kolmannen neljänneksen lopulla pisteen voittoon Texas A&M yliopistoa vastaan. Tämä noteeraus siksi, että nykyisin asun UCLA:n ja sen vihatun vihollisen ja vaimoni alma materin USC:n eli Eteläisen Kalifornian yliopiston kotiseudulla.

Sana on siis vapaa kunhan yliopistojalkapalloon liittyy tältä kaudelta. Perinteisesti tässä ketjussa on myös arvuuteltu Heisman Trophyn eli parhaimmaksi yliopistojalkapalloilijaksi valittavan palkinnon voittajaa. Jos nyt oikein guuglasin, niin suosikkeja tällä kaudella ovat mm. Sam Darnold (kuuppa edellämainitussa USC:ssä), Baker Mayfield (Oklahoman yliopiston kuuppa) ja Lamar Jackson Louisvillen yliopistosta (myös kuuppa; voitti Heismanin viime vuonna joten tuskin voittaa tänä vuonna).
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Värikäs muttei UCLA:n eeppistä comebackia lukuunottamatta mitenkään vielä tajunnanräjäyttävä Week 1 on pelattu. Toisin kuin vuosi sitten tällä kaudella myös toinen viikko tarjoaa huippuotteluita, joista kolme nousee ylitse muiden. Valitettavasti nämä ottelut pelataan pitkälti päällekkäin enkä mitenkään käsitä, kenen etua se oikein palvelee. Mutta ei auta valittaminen.

Su-yö klo 2.00 #3 Clemson vs #13 Auburn, ESPN / ESPN Player

Hallitsevan mestarin Clemsonin puolustus on timantinkova mutta hyökkäys sen sijaan kysymysmerkki kun starttereista niin QB, RB, sentteri kuin paras rissukin lähtivät. Avausottelussa Kent Statea vastaan tämä ei paljoa painanut, mutta nyt vastustaja kovenee kertaheitolla. Auburn päästi viime kaudella vain 17 pistettä per ottelu, ja kovan puolustuksen runko säilyi suhteellisen hyvin kasassa. Hyökkäyksessä taas odotetaan, että entinen Baylorin QB Jarrett Stidham tekee kovaa tulosta ja nostaa Auburnin valtakunnan eliittiin muutaman vaikeamman kauden jälkeen. Auburnilla on tapana epäonnistua silloin kun odotukset kauteen lähdettäessä ovat kovia. Tämä matsi kertoo paljon siitä, tuleeko tämä vuosi noudattamaan samaa vai poikkeavaa kaavaa.

Klo 2.30 #2 Ohio State vs #5 Oklahoma, ABC / ESPN Player

Tästä ei sitten ottelu enää paljoa kovemmaksi muutu. Ohio Staten puolustuksen linja on lähestulkoon NFL-tasoa, mutta myös Oklahoman kokenut hyökkäyksen linja lukeutuu valtakunnan aateliin. Jos Soonersin O-line blokkaa riittävän hyvin, on QB Baker Mayfieldilla mahdollisuus testata tosissaan Ohio Staten nuorta secondarya. OSU:n uusi hyökkäyksen koordinaattori Kevin Wilson pyrkii monipuolistamaan hyökkäyspeliä ja saamaan enemmän irti QB JT Barrettista, jonka heittokäsi oli kovin kylmä viime kauden ratkaisupeleissä. Kotiedun turvin OSU on ennakkosuosikki, mutta en pitäisi sitä minään shokkina jos Mayfield ja Oklahoma poistuisivat Hevosenkengästä voittajina. Ainakin Big 12 -konferenssin johdossa toivotaan sitä, sillä paljon parjattu konferenssi otti viime viikonloppuna lisää osumaa Texasin ja West Virginian tappioiden muodossa. Nykysysteemin ensimmäisen kolmen kauden aikana Big 12 on jäänyt kahdesti ilman edustajaa College Football Playoffissa, eikä konferenssi ole saanut tililleen vielä yhtään otteluvoittoa (SEC 3-2, ACC 3-2, Big Ten 2-2, Pac-12 1-2, Big 12 0-1).

Klo 3.30 #6 USC vs #14 Stanford, FOX

Kymmenen vuotta sitten Jim Harbaugh'n ja Stanfordin voitto USC:ta vastaan oli historiallinen sensaatio. Sittemmin Stanford on noussut pysyvästi konferenssin eliittiin, ja USC:lla on ollut aika vaikeita vuosia. Tähän kauteen kohdistuu USC:n osalta kuitenkin valtavia odotuksia, sillä Trojans päätti viime kauden yhdeksän ottelun voittoputkeen, ja nouseva supertähti Sam Darnold jatkaa QB:na. Avausviikon vaatimaton esitys Western Michigania kuitenkin herätti kysymyksiä, ja nyt vastassa on kova Stanford, jonka vahvuudet ovat aikaisemmilta vuosilta tuttuja: iso ja vahva hyökkäyksen linja ja väkevä puolustus. Isoin kysymys: Kestääkö Trojansin hyökkäyksen linja tarpeeksi hyvin, jotta Darnold ja RB Ronald "RoJo" Jones pääsevät näyttämään parasta osaamistaan? On USC tässä suosikki, mutta en nukkuisi edellistä yötä levollisesti jos sydämeni sykkisi Men of Troyn puolesta.

Tämän viikonlopun jälkeen olemme paljon viisaampia. Enjoy your football (college and pro)!
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Ei mitään järkyttäviä yllätyksiä viime kierroksella, mitä nyt LSU hävisi yllättävän selvästi. Stanfordin tappio oli ehkä jonkinlainen ylläri myös. Florida voitti Hail Mary -pelillä ihan ottelun lopussa (eli pitkä päätyyn ja siellä olikin joku oma kaveri vastaanottamassa heiton).

Baker Mayfield ilmeisesti tällä hetkellä suurin Heisman suosikki.

Ensi kierroksella en mitään kovin suuria suosikkien yhteentörmäyksiä näe, mielenkiintoista ehkä nähdä, miten Mississippi State jatkaa, tällä kertaa vastassa Georgian yhdenneksitoista rankattu jengi Georgian kotikentällä.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Ei mitään yllätyksiä ainakaan Top-25:ssä tällä kierroksella. Gatorsit voittivat taas viime minuutin pelillä, mutta millään ei ole enää väliä, kun se eka peli hävittiin. Kierroksen parasta antia olikin se Free Shoes Universityn tappio NC Statelle. Työkaverini, NC Statesta valmistunut, lienee samaa mieltä.

Baker Mayfield kai edelleen johtava Heisman kandidaatti.
 

vallu12

Jäsen
Suosikkijoukkue
Passissa lukee Tampere, Blackhawks, Steelers
Sam Darnold ei ainakaan Heismania tule voittomaan. Sellainen intti masiina ollut poika alkukaudesta, toki USC jatkaa tappiotonta sarjaa.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Hiljaista on ollut College Football -keskustelun kohdalla. Kannattanee katsoa UCLA:n Bolu Olorunfunmin touchdown (linkki vie Youtuben videoon) Oregonia vastaan viime viikonlopulla. Mies kiipeää vastustajan päälle ja siitä hyppää touchdowniin.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Laitetaan sen verran, että saadaan ketjua hilattua vähän ylemmäs. OSU:n murskatappio taisi olla aika yllätys, varsinkin rankkaamattomalle Iowalle. Muuten ei mitään isompia yllätyksiä. Georgia on yllättävän kova, mutta tuleeko sitten Alabama vastaan konferenssifinaalissa vai miten nämä menevät? Eiköhän siihen pyssää Bulldogit kuin kanan lento.

Olemattomiin on jäänyt taas otteluiden katsominen tälläkin kaudella ja se ei auta, että Floridan Gaattorit vetävät taas murheellisen tappiollista kautta.

Baker Mayfield Oklahomasta ilmeisesti on edelleen vahvasti mukana Heisman Trophyn taistelussa, mutta muitakin kilpailijoita on ilmaantunut (ja tippunut pois?).
 
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Week 11: Ennakkopöhinät

Heitetääs tänne vähän settiä tulevasta College Football -viikonlopusta. Kyseessä on viimeinen iso viikonloppu ennen Rivalry Weekiä ja Championship Weekiä, jolloin playoff-paikat lopullisesti ratkaistaan. Viikko 12 on nimittäin aikamoinen väliviikko, koska Wisconsinia (vs. Michigan) lukuun ottamatta kärkijoukkueilla on lähinnä ns. cupcake-vastustajia.

Plaoyff-komitea julkaisi kauden toiset rankinginsa aiemmin tällä viikolla, ja top-10 näyttää tältä. Sijoilla 1-8 olevat joukkueet ovat kaikki siinä asemassa, että tappioton loppukausi (3 viimeistä runkosarjapeliä + mahd. konferenssifinaali) tarkoittaa playoff-paikkaa hyvin suurella todennäköisyydellä. Washington ja Auburn ovat myös elossa, mutta saattavat tarvita vähän apuja muilta.

#1 Georgia
#2 Alabama
#3 Notre Dame
#4 Clemson
#5 Oklahoma
#6 TCU
#7 Miami
#8 Wisconsin
#9 Washington
#10 Auburn

Tällä viikolla nähdään kolme top-10:n sisäistä matsia, joissa kaikissa on luonnollisesti valtavat panokset.

La klo 22.30 Auburn-Georgia (CBS)

UGA on jyrännyt voitosta voittoon siitä huolimatta, että turvaa true freshman -pelinrakentajaan vähän niin kuin Bama viime vuonna. Puolustus on kova ja juoksuhyökkäys vakuuttaa. Auburnilla oli alkukaudesta suuria vaikeuksia saada hyökkäystään kulkemaan. Viime aikoina on näyttänyt paremmalta, mutta muutama viikko sitten LSU:n suhteellisen nimekäs puolustus jätti QB Stidhamin alle 150 heittojaardiin. RB Kamren Pettwayn poissaolo ei helpota Tigersin urakkaa, joskaan ei ole mikään kuolinisku voittohaaveille. Puolustuksessa Auburnin strategia on selvä: "load the box", juoksu seis ja pakotetaan nuori QB Fromm voittamaan tämä ottelu taskusta. Tasainen ja vähäpisteinen ottelu tiedossa. Georgia ansaitsee niukan ennakkosuosikin aseman, vaikka tämä pelataankin Auburnin kotikentällä.

Su-yö klo 3 Miami - Notre Dame (ABC, ESPN Player)

Kuuluisan rivalryn historiaan kirjoitetaan uusi luku tänä viikonloppuna. Miami ei ole hävinnyt vielä kertaakaan, mutta kaikki voitot eivät suinkaan ole olleet kovin vakuuttavia. Viime viikonloppuna Canes oli kuitenkin todella vakuuttava Virginia Techiä vastaan. VT ylitti niukin naukin 100 juoksujaardin rajan vaikka kantoi palloa yli 40 kertaa. Samanlaista juoksupuolustusta tarvitaan nytkin, sillä Irishin kokenut O-line, tähti-RB Josh Adams ja dual-threat QB Brandon Wimbush tarjoavat maksimaalisen haasteen. Luotan tässä asetelmassa Notre Damen kokemukseen ja povaan Canesille kauden avaustappiota, mutta en suurella marginaalilla.

Su-yö klo 3 Oklahoma-TCU (FOX)

Jos pitää selkeistä asetelmista, niin tässä on sellainen: voittaja jatkaa playoff-taistossa, häviäjä on auttamatta ulkona. Oklahoma ei ole mikään tasapainoisin ja kokonaisuutena vakuuttavin joukkue, mutta heillä on Heisman-tasoinen QB Baker Mayfield, jonka maagisuus kompensoi haavoittuvaa puolustusta ja ailahtelevaa juoksuhyökkäystä. TCU taas nojaa kovaan puolustukseen ja siihen, että QB Kenny Hill ja muu hyökkäys tekevät just sen verran, mitä sillä kertaa voittoon tarvitaan. Uskon, että tasoero QB-paikalla on liian suuri Oklahoman hyväksi, joten Frogs poistuu Normanista tappio niskassaan.

Jos joku miettii, että miten niitä striimejä löytää niihin peleihin joita ei ESPN Playerista näe (esim. nuo Foxin ottelut), niin kannattaa hyödyntää Redditin keskustelualuetta r/cfbstreams.

Tänään muuten tulee klo 23 Suomen aikaa ESPNU-kanavalta legendaarisesta vuoden 1988 Notre Dame vs. Miami -ottelusta kertova dokumentti Catholics vs. Convicts. ESPNU:han näkyy livefeedinä ESPN Playerissä. Itse ainakin aion katsoa ko. dokkarin niin saa vähän kontekstia siihen, miten isosta rivalrysta tässä on kyse.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Uskon, että tasoero QB-paikalla on liian suuri Oklahoman hyväksi, joten Frogs poistuu Normanista tappio niskassaan.
No tämä meni oikein noista kolmesta veikkauksestasi. Alabamaltakaan ei vissiin mikään hirveän vakuuttava voitto, joten ehkä tästä saadaan vielä mielenkiintoiset pleijarit. Muuten onkin ollut aika tylsää, kun on high tide joka vuosi.
 

#_6

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK '83, '98, '11 - Red Wings '97, '98, '02, '08
Kursorisesti seuraamaani Notre Damea tunnutaan usein yliarvotettavan näissä arvioissa. Epäilen vähän jotain vanhalla maineella ratsastamista. Vuosiin ei ole ollut mitään Top 5 -porukkaa kasassa (no okei, 2012 poikkeuksena) ja silti sinne hiivitään hetkellisesti aina silloin tällöin. Mutta yhtä arpomistahan tuo touhu on, että ei siinä.

The U joka tapauksessa näytti oikean tason.
 
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Alabamaltakaan ei vissiin mikään hirveän vakuuttava voitto, joten ehkä tästä saadaan vielä mielenkiintoiset pleijarit. Muuten onkin ollut aika tylsää, kun on high tide joka vuosi.
Onhan Bama ollut kokonaisuutena kovin joukkue tänäkin vuonna, mutta nyt siellä on neljä kovan luokan tukimiestä loukkaantuneena, ja se alkaa näkyä. Mississippi State viikko sitten juoksi välillä Alabaman puolustuksen läpi siihen malliin, ettei vastaavaa ole miesmuistiin nähty. Ja vaikka Bamalla onkin vuosien saatossa ollut paljon loistavia puolustuksen linjamiehiä ja takapuolustajia (Nick Saban itse entinen DB), niin kyllä se linebacker-osasto on perinteisesti Baman puolustuksen sielu. Ennustan lisää ongelmia Aubunin hyökkäystä vastaan ensi viikonloppuna. Hyökkäys sen sijaan Bamalla on hyvässä jamassa, mutta pitkäaikaisen LG-startterin Ross Piersbacherin loukkaantuminen tuli huonoon saumaan ennen Iron Bowlia ja mahdollista SEC-finaalia.

Kuitenkin tilanne on se, että Bamalla on mahdollisesti varaa hävitä Auburnille ja päästä silti playoffiin - olettaen, ettei se tappio ole mikään perseraiskaus. Luultavasti se ei vaatisi kuin jommankumman seuraavista tapahtumista:

1) Oklahoma häviää ensi viikolla WVU:lle (varsin epätodennäköistä) tai Big 12 -finaalissa TCU:lle (epätodennäköistä muttei mahdotonta)
2) Wisconsin häviää Big Ten -finaalin Ohio Statelle (todennäköistä)

Tällöin playoff field olisi seuraavantyyppinen:

#1 Clemson tai Miami (ACC-mestari)
#2 Oklahoma tai Wisconsin
#3 Georgia tai Auburn (SEC-mestari)
#4 Alabama

Playoffiin mennessä Bama saisi loukkaantuneita pelaajia takaisin, ja olisi ennakkosuosikki ketä tahansa vastaan.
Kursorisesti seuraamaani Notre Damea tunnutaan usein yliarvotettavan näissä arvioissa. Epäilen vähän jotain vanhalla maineella ratsastamista. Vuosiin ei ole ollut mitään Top 5 -porukkaa kasassa (no okei, 2012 poikkeuksena) ja silti sinne hiivitään hetkellisesti aina silloin tällöin.
Kyllä se toissa kaudella Fiesta Bowliin selvinnyt 10 voiton joukkue oli aika spesiaali. Seitsemän pelaajaa tuosta joukkueesta varattiin 2016 NFL:ään neljän ekan kierroksen aikana. Lopullinen potentiaali joukkueelta jäi saavuttamatta koko kauden jatkuneen loukkaantumissuman takia.

Mutta ei se ND:n menestys tosiaan ole lähihistoriassa ollut järin hääviä, mutta se brändi on edelleen omaa luokkaansa. Ihan samalla tapaa NFL:ssä Dallas Cowboys tai NHL:ssä Montreal Canadiens jaksavat kiinnostaa ja kiihottaa, vaikka molemmilla on mennyt yli 20 vuotta edellisestä mestaruudesta. Tai LA Lakers saa jatkuvaa valtakunnallista huomiota jenkkimediassa, vaikka on kyntänyt pohjalla jo monta vuotta eikä loppua näy. ESPN:lle Notre Damen saaaminen joskus mukaan playoffiin olisi todellinen onnenpotku, koska tv-katsojaluvut pomppaisivat kunnolla ylöspäin.

Vaikeaa on nähdä, että Notre Dame voisi programmina nousta sille tasolle kuin missä esim. Bama tai Ohio State nyt ovat. Indianan osavaltio (yli 80 % valkoihoinen, ykköslajina koris) tuottaa aika rajallisesti huippuluokan jefu-pelaajia, joten iso osa pelaajista joudutaan rekrytoimaan muista osavaltioista. Ja tällöinkin hidasteena on se, että eliittiyliopisto Notre Damessa urheilijoiden on syytä viihtyä myös koulukirjojen seurassa eikä vain pelikentällä ja punttisalilla.

By the way: reilun tunnin päästä alkaa paikallisottelu USC-UCLA. Paikalla on valtava määrä NFL-seurojen edustajia katsastamassa Sam Darnoldia ja Josh Rosenia. Aika vahvasti jakautuvat näkemykset siitä, kumpi on parempi QB-prospekti, ja sitä herkullisempaa onkin nähdä herrat näin head-to-head. Darnoldin tapauksessa on tosin mahdollista, että hän jatkaa USC:ssä vielä yhden kauden ennen NFL-vesille siirtymistä.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Ja tällöinkin hidasteena on se, että eliittiyliopisto Notre Damessa urheilijoiden on syytä viihtyä myös koulukirjojen seurassa eikä vain pelikentällä ja punttisalilla.
Tiedä sitten kuinka huippuylipisto, Times Higher Education:in rankingeissa maailman 150., mm. USC, Ohio State ja jopa Floridakin ovat edellä.

By the way: reilun tunnin päästä alkaa paikallisottelu USC-UCLA. Paikalla on valtava määrä NFL-seurojen edustajia katsastamassa Sam Darnoldia ja Josh Rosenia.
Live-seurannassa on tämä matsi.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Päivitetään tätäkin tynkäketjua sen verran, että kauden 2017 parhaaksi college football pelaajaksi, eli Heisman Trophyn saajaksi, valittiin odotetusti sitten Baker Mayfield Oklahomasta (quarterback), joka oli lähes koko kauden tämän palkinnon johtava suosikki. Pleijareissa vastakkain Georgia ja Oklahoma ja toisessa välierässä sitten Alabama (joka shokeeraavasti näköjään hävisi Auburnille pari viikkoa sitten) ja Clemson.

Veikkaisko National Championshipiin sitten kuitenkin taas Alabamaa ja vaikka Oklahomaa. Oma toivesuosikkini mestariksi olisi kuitenkin Clemson.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Todetaanko tänne lakonisesti, että college futiksen loppuottelussa ovat vastakkain kaksi SEC-konferenssin kovanaamaa, Georgia ja Alabama. Varsinkin tuo Georgia - Oklahoma -peli taisi olla melkoinen klassikko pleijarien semifinaalissa Rose Bowlissa, ainakin noin radiosta kuunneltuna. Baker Mayfieldille harmittava tappio viimeiseen college-peliinsä. Veikkaanpa, että Bama vie viikon päästä tittelin.

Noteerattava joukkue on mielestäni myös University of Central Florida Orlandosta. Joukkue pelasi tappiottoman kauden, mutta ei päässyt lähellekään playoffseja. Joko ensi vuonna joukkue saisi enemmän respectiä? Takana on USA:n suurin yliopisto opiskelijamäärältään.
 

#_6

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK '83, '98, '11 - Red Wings '97, '98, '02, '08
"Playoff" koostuu siis kaiketi 4 joukkueesta, eikä UCF:n ohjelmassa ollut kauden aikana kuin yksi sijoitettu joukkue (#20 Memphis, joka muuten hävisi Bowl-pelinsä sijoittamattomalle Iowa Statelle), sekin viimeisen viikon AAC-mestaruusmatsissa. Ymmärtääkseni tällaisessa tapauksessa taitaa olla aika mahdotonta päästä lähellekään Top 4:ää ja "playoffeja". Tästä asiasta on (vähemmän yllättäen) Internet täynnä spekulaatiota ja napinaa. Kiva tietysti, että voittivat Bowl-pelinsä Auburnin nenän edestä. Mutta hankkikoot varsinaiselle kaudelle kovempia pelejä, jos koulussa kerran on toimiva valmennus ja ohjelma.

Mistä sujuvasti siihen, että peliohjelman rakentuminen on ihan mystiikkaa itselleni. Arvaan jo, että traditiot ja politikointi ovat merkittävässä roolissa. Millä esim. UCF saisi itselleen kovempia vastustajia? Eikö peliohjelmia kuitenkin lyödä lukkoon useita vuosia etupeltoon?
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Oliko Auburn rankattu seitsemänneksi vai mikä lie, ja silti UCF voitti heidät. Onhan siinä näyttöä jo jonkin verran. Ei ehkä tarpeeksi, että olisi playoffs-paikan arvoinen ja tuota Bowl-gamea ei tietysti voi ottaa mukaan näihin rankingeihin, mutta jälkikäteen sitä voi aina spekuloida.

UCF pelaa American Athletic Conferencessa, jossa on sellaisia power house ohjelmia kuin ECU, Tulsa, Tulane, jne. Suurin osa peleistähän on kai oman konferenssin joukkueita vastaan, joten pelaa siinä sitten isoja kouluja vastaan. Luulen, että ensin UCF:n pitäisi päästä johonkin "parempaan" konferenssiin, ja sitä kautta saada kovempia vastustajia, mutta good luck with that. Eihän se konferenssin vaihtaminen mahdotonta kai ole, mutta ei sitä joka joukkue ihan joka vuosi vaihda myöskään. En tiedä, miten nuo ei-konferenssivastustajat päätetään, mutta varmaan siinä on rahaa ja politiikkaa kyseessä. Mutta kaikki lienee mahdollista, joten ehkä ensi kaudella UCF noteerataan vähän paremmin, jos vielä lyö halolla päähän kaikkia vastustajiaan.

Yksi ehdotus olisi näköjään laajentaa playoffseja ehkä kahdeksaan joukkueeseen, jolloin UCF voisi jollain ihmeellä päästä mukaan. Mutta tuskin tuo nyt ainakaan ihan lähivuosina tapahtuu.

Vähän pieni on myös tuo UCF:n kotistadioni, vetää jotain 45 000 katsojaa. Luulisi tuon kokoisella koululla olevan varaa rakentaa vähän isompi temppeli näitä jalkapallokundeja varten.
 
Viimeksi muokattu:

Butters

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Seahawks
Auburn voitti Alabaman ja UCF Auburnin. Joten UCF > Alabama eikun miten...

Yrittänyt ottaa College Footballia tänä vuonna paremmin haltuun. Kiehtova ja outokin maailma ja järjestelmä näin eurooppalaisesta näkökulmasta. Kaiken maailman konferenssit ja rankingit. Joku 130 jengiä ja sitten 4 joukkuetta pleijareissa... Bowl Subdivisionissa pörrää varmaan joku 10 000 pelaajaa per vuosi. Ja Carson Wentz ei edes kuulunut tähän joukkoon.

Rose Bowl oli aika tykitystä.
 

Rocco

Jäsen
Onhan tuo college-futiksen maailma aika erikoinen, näin eurooppalaisnäkökulmasta. Otteluita on harvoin, joukkueita todella paljon eri sarjatasoilla yms.

Konferenssit ovat todella vanhoja. Ne perustuu aika pitkälle maantieteelliseen sijaintiin, mutta yhtä paljon myös ikivanhoihin peruihin. Joukkueita on tullut ja mennyt, mutta vanhimmat joukkueet ovat kaukaa 1800-luvun loppupuolelta asti peräisin. Silti löytyy edelleen lukuisia joukkueita, ketkä eivät koskaan ole toisiaan kohdanneet. Kuten Georgia ja Oklahoma, ketkä kohtasivat ensi kertaa vasta tänä vuonna playoffseissa.

Konferenssit ovat eritasoisia. SEC on pitkään ollut se kovin, ja tänäkin vuonna sen kaksi joukkuetta selvitti itsensä finaaliin. Etenkin SEC West on "se" kovin kaikista. En sinänsä ihmettele, sillä siellä ei huonoja joukkueita ole. Auburn, Alabama, LSU, Texas A&M, Ole Miss, Mississippi State ja Arkansas.

SEC laajeni ensi kertaa 1991, kun South Carolina ja Arkansas liittyvät mukaan. Sitä ennen konferenssin historian alusta asti, eli 1932, mukana ovat olleet Florida, Georgia, Kentucky, Tennessee, Vanderbilt, Alabama, Auburn, LSU, Mississippi State ja Ole Miss. Alkuperäisistä joukkueista Georgia Tech (ACC), Tulane (American) ja Sewanee (III-div) ovat poistuneet. Pitkään mentiin 12:lla joukkueella, kunnes 2012 mukaan otettiin Texas A&M ja Missouri, Big-12:sta. Etenkin Vanderbilt ja Kentucky ovat yleensä ne vähän heikommat joukkueet tässä nipussa. Vanderbilt huippuakateemisena kouluna ei aina houkuttele ykköskorin pelaajia, ja Kentucky on enemmän koriskoulu.

Konferensseista sen verran, että siellä on paljon rahaa jaossa. TV-sopimukset yms. tuovat paljon rahaa kouluille, ja sen vuoksi monet isot konferenssit kasvavat, kun taas pienet konferenssit menettävät parhaita joukkueitaan, ja joutuvat usein hankkimaan uusia joukkueita alemmilta tasoilta, tai käy jopa niin että koko konferenssi menee nurin. Eli vaikka samassa sarjassa pelaavat, ovat konferenssit tavallaan pieniä omia miniliigoja ison sarjan sisällä.

SEC:n lisäksi näitä isoja konferensseja on länsirannikon Pac-12. Sekin on perinteisesti tosi arvostettu. Arizona ja Arizona State liittyi tänne 1975, muuten aika pitkään Kalifornian ja Oregonin sekä Washingtonin joukkueita oli mukana. 2011 myös Colorado ja Utah liittyvät mukaan. USC on ehkä se kovin joukkueista historiaa peilaten, yhdessä Washingtonin kanssa. Pienempi Washington State on usein kärkijoukkue, mutta se taso vaihtelee koulun koon takia aika paljon. Oregon on viime vuosina ollut todella kova. Arizonan molemmat joukkueet ovat vähän ailahtelevia myös, mutta keskimäärin aina perusvarmoja. Stanford on yksi maailman huippukoulu, mutta sieltä tulee erinomaisia linjamiehiä ja pelinrakentajia. Colorado ei oikein ole päässyt vauhtiin siirryttyään Big 12:sta.

Keskilännen Big 12 oli etenkin 70- ja 80-luvun kenties kovin konferenssi, osan 90-luvusta myös, mutta hiljalleen sen arvo ja taso on vähän pudonnut, ja joukkeita lähtenyt. Jo mainitut Missouri, Colorado, Texas A&M sekä Nebraska lähtivät pois, ja tilalle ei ole saatu kuin TCU sekä aika yllättäen lähes itärannikolta West Virginia. Aika montaa joukkuetta on huhuttu mukaan konferenssiin, että se saisi nimensä mukaiset 12 joukkuetta taas kasaan, kun neljän lähtijän ja kahden tulijan jälkeen määrä on 10. Huhuissa on olleet etunenässä Houston, pitkään itsenäisenä Independent-joukkueena pelannut BYU, Cincinnati, Colorado State, tai pienten konferenssien dominoija Boise State.

Pohjoisemmassa pelaa Big Ten, missä on vastaavasti nimensä vastaisesti 14 joukkuetta. Isojen järvien lähettyvillä on monia kovia kouluja tässä konferenssissa. Michigan, Michigan State, Wisconsin, Ohio State, Penn State.. Nebraska liittyi 2011, ja Rutgers sekä Maryland 2014, laajentaen konferenssin leveyden itärannikolle asti. Etenkin toisen lohkon nelikko Michigan, Ohio State, Wisconsin ja Penn State ovat todella kovia joukkueita kaikki. Purdue on tässä konferenssissa se akateemisesti korkeatasoinen koulu, Illinois ja Northwestern vähän pienempiä kouluja futismielessä.

Viimeisin iso konferenssi on itärannikon ACC. Täälläkin on 14 joukkuetta, paitsi jalkapallossa osittain Notre Dame. Rikas ja perinteinen ND on ollut itsenäisenä todella kauan, mutta liittyi ACC:n puolelle kaikissa muissa lajeissa, mutta jenkkifutiksessa se kuuluu vain osittain konferenssiin. Sillä on niin vahvoja perinteisiä vihollisia, mitkä halutaan pitää hengissä, ja sen takia ND pelaa vain osittain ACC:n aikataulujen mukaan. Clemson, hallitseva mestari, on täältä, samoin 90-luvun superjoukkue Miami, Pittsburgh, Florida State ja Virginia Tech. Tämä konferenssi on elänyt aika paljon, sillä täältä on lähtenyt South Carolina ja Maryland, vastaavasti sisään on otettu useita hyviä pienempien konferenssin joukkueita, kuten Louisville, Boston College, Syracuse. Tämä konferenssi on näistä viidestä se ehkä heikoin keskiarvoltaan, mutta täältä on monia mestareita löytynyt tästä huolimatta.

14:n joukkueen konferenssit on jaettu 7 ja 7. Jokainen pelaa oman lohkonsa kuutta muuta joukkuetta vastaan, ja sitten joka toinen vuosi toisen lohkon kolmea muuta joukkuetta vastaan. Sitten saattaa olla tällaisia "rivalry-otteluita" toisen lohkon joukkuetta vastaan, joka pelataan joka vuosi, vaikka joukkueet eri lohkossa ovatkin. Loput runkosarjan ottelut sitten sovitaan etukäteen erikseen. Monesti pelataan samaa joukkuetta vastaan kerran kotona ja kerran vieraissa, perättäisinä vuosina.

12:n joukkueen konferenssit on taas jaettu 6 ja 6. Täällä samaan tapaan pelataan oman lohkon joukkueita vastaan kerran, joka toinen vuosi kotona ja joka toinen vuosi vieraissa. Sitten taas kolmea toisen lohkon joukkuetta vastaan joka vuosi, eli toista kolmikkoa vastaan parillisina vuosina, ja toisia vastaan parittomina. Ja näistä joka toisen vuoden kohtaamisista taas joka toinen kotona ja joka toinen vieraissa.

Big 12 on kymmenen joukkueen konferenssi, eli siellä pelataan aina täysi kierros, eli kaikki kohtaa toisensa kerran kauden aikana, joka toinen kerta kotona ja joka toinen kerta vieraissa.

Sitten on nuo pienemmät konferenssit. Täältä löytyy joitakin kovia joukkueita, mutta yleisesti konferensseissa on hyvinkin heikkoja joukkueita. American Conference tuotti tämän kauden komeetan, UCF:n, kuka oli ainut tappioton joukkue tällä kaudella. Samoin Memphis on aika kova perinteisesti, kuten Cincinnati ja Houston. Näitä joukkueita on nähty isoissakin bowl-otteluissa viime aikoina. Vastapainona ne heikoimmat joukkueet on sitten aika heiveröisiä. American on laajentunut todella paljon, ehkä eniten näistä kaikista konferensseista. Etenkin C-USA menetti tänne todella monta vakiojoukkuettaan.

MAC on Big Ten:in alueella pelaava, pieni konferenssi, mistä ei juuri huippujoukkueita löydy. Northern Illinois on ollut ilopilkku monena kautena, kuten kaksi kolmesta Michiganin koulusta, Central tai Western Michigan.

C-USA on aika pitkälle etelävaltoiden kakkossarja, tuolla SEC:n takapihoilla. Monta pientä koulua Louisianasta, Texasista ja Alabamasta. Arvostus on tästä konferenssista kadonnut samaa tahtia, kuin menestyvät koulut ovat siirtyneet isompiin konferensseihin. Peräti 11 joukkuetta ovat vaihtaneet maisemaa tällä vuosituhannella. Siksi täältä löytyykin tosi paljon uusia ylimmän sarjatason joukkueita, keitä on käytännössä nostettu mukaan sitä tahtia, kun toiset joukkueet ovat vaihtaneet maisemaa.

Mountain West taas on länsirannikon alueen pienempi konferenssi. Aiemmat kärkijoukkueet Utah ja TCU poistuvat, joten taso on hieman tasoittunut, mutta ei kuitenkaan noussut. Boise State on täällä se kovin koulu, ja viime aikoina Colorado State sekä Nevada.

Sun Belt on MAC:n ohella tuntemattomin ja heikoin näistä konferensseista. Aika paljon kertoo se, että konferenssin ehkä kovin joukkue on vasta muutaman kauden ylimmällä tasolla pelannut Appalachian State. Tämäkin konferenssi oli pitkään kuolemaisillaan, mutta se onnistui välttämään sen, tuomalla useita joukkueita alemmalta tasolta mukaan.

Muutamia joukkueita pelaa myös ns Independent-statuksella, eli mitään sidonnaisuutta ei ole. Notre Dame on näistä tunnetuin, mutta sekin on nyt vähän muuttunut. Sotilasakatemiat pelaa usein täällä, mutta Air Force on pitkään pelannut Mountain Westissä, Army on nyt ainut independent, kun Navy liittyi American-konferenssiin. Utahissa sijaitseva Brigham Young on mormoni-koulu, ja osittain sen takia haluaa pitää omat asiansa ominaan. Sitten muita joukkueita tulee ja menee, usein sen takia ettei syystä tai toisesta löydy konferenssia mikä huolisi mukaan, tai koulu ei ole kelvollinen jonnekin.
 

Rocco

Jäsen
Nyt kun tämä on selvitetty, niin selvinnee ehkä se miksi esim UCF ei puhtaalla runkosarjasaldolla päässyt pudotuspeleihin. Sen kauden aikaiset vastustajat ovat heikkoja, mikä pienentää näiden joukkueiden arvoa isossa kuvassa. Vastaavasti keskitasoisen kauden isossa konerenssissa pelannut joukkue on automaattisesti korkeammalla arvossa, koska se joutuu pelaamaan kauden aikana joka kierroksella toista huippujoukkuetta vastaan. Tämä kauden puolivälin paikkeilla joka viikko julkaistava Top25-ranking onkin aika pitkälle mielipidekysymys. Miten voi rankata tappiottoman pienen konferenssin joukkueen, kuka on voittanut heikkoja vastuksia, verrattuna kovan konferenssin joukkueen, kuka ei ole voittanut kuin puolet kauden otteluistaan?

Nyt kun playoffsit on neljälle joukkueelle tehty, on näiden "major bowl" otteluiden määrääkin nostettu. Ennen niitä oli vain neljä, nyt on kuusi. Näissä pelaa 12 joukkuetta, ja kiertävän kolmen vuoden syklissä kaksi näistä on välieräotteluita. Tänä vuonna Sugar Bowl ja Rose Bowl saivat kunnian. Ensi vuonna Cotton ja Orange Bowl, ja viime kaudella sekä kahden vuoden kuluttua on Peach ja Fiesta Bowl välierien näyttämönä. Cotton ja Peach Bowl nostettiin näihin major bowl-otteluihin mukaan, kun tämä muutos tehtiin. Niihin joukkueet valitaan vähän eri kriteerein. Näihin ei siis mene mukaan automaattisesti rankingin joukkueet 1-12, vaan joskus mukana voi olla alemmallakin rankingilla olevia joukkueita. Näihin vaikuttaa niin paljon miten konferenssien voimasuhteet menevät. Kauden jälkeen pelataan paljon pienempiä bowl-otteluita, minne periaatteessa pääsee aina, kun voittaa enemmän otteluita kuin häviää. Joskus näin ei käy, sillä viime kaudella taisi olla kolme tappiollisen runkosarjan pelannutta joukkuetta otettu mukaan, kun näitä voittavan saldon tai tasasaldolla olleita joukkueita oli liian vähän. Bowl-otteluiden pelipaikat on valittu hyvissä ajoin etukäteen, ja niillä on usein pitkä historia. Joukkuemäärän kasvaessa on myös bowlien määrää jouduttu lisäämään, ja niitä tulee ja menee vuosien saatossa aika paljon. Bowl-otteluissa on usein myös tiettyjä konferenssi-sidonnaisuuksia, eli tietyn konferenssin tietylle sijalle asetetaan ensisijaisesti tiettyyn bowl-otteluun jne, mutta kuten sanottu, nämäkin menevät usein ristiin sen takia miten konferenssin joukkueet menestyvät, joko hyvin tai huonosti. Bowl-otteluista saa myös isot rahat, eli siellä pelaaminen ei ole mikään pikkujuttu, vaikka viime aikoina on näkynyt ikävä varjopuoli tähtipelaajien osalta. Monet jättävät bowl-ottelun väliin välttääkseen loukkaantumisen ennen NFL-draftia, ettei bonukset tai sopimus jää tästä kiinni.

Toivottavasti tämä selvittää jonkin verran. Jos ei, niin koitetaan lisätä juttua.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Hienoa, kiitos @Rocco. Tuo oli mukavaa luettavaa, vaikka nyt suurimman osan joten kuten tiesinkin.

Millaisina näkisit UCF:n mahdollisuudet vaihtaa kovempaan konferenssiin lähitulevaisuudessa, ja luuletko joukkueen olevan vain lyhyt tähdenlento (vaikka taisivat ne pari kautta sittenkin aika hyvin menestyä)? Minä näkisin USA:n suurimpana yliopistona koulun olevan potentiaalinen kestomenestyjä, vaikkei se tietenkään ihan noin yksi yhteen aina mene, mutta jotain resursseja luulisi ainakin UCF:stä löytyvän.

Kiva kun saatiin jatkoa tähänkin tynkäketjuun. Kiitos @Butters:ille myös mielenkiinnosta tätä ketjua kohtaan.
 

Rocco

Jäsen
UCF on kuitenkin vielä hyvin nuori jenkkifutiskoulu perinteisellä jenkkifutisalueella. Florida ei ole ihan sitä hulluinta aluetta, mutta on kuitenkin yksi parhaista kasvattamaan kovia pelaajia muualle maahan. Floridassa on seitsemän FBC:ssä pelaavaa koulua, mistä Florida, Miami ja Florida State ovat aivan maan huippuja. Loput neljä, Central Florida, South Florida, Florida Atlantic ja Florida International ovat nuoria ja pieniä futiskouluja.

UCF tuli vuonna 1996 ylimmälle tasolle (FBS) ja ylipäätään aloitti jenkkifutiksen vasta 1979. USF aloitti 1997 ja 2001 nousivat FBS:ään. Florida International aloitti 2002 ja nousi FBS:ään, ja Florida Atlantic aloitti 2001 jenkkifutiksen ja FBS:ään tuli kutsu 2005. Kaikki siis edelleen ns. lapsenkengissä.

UFC:n tulevaisuus on aika mahdoton ennustaa. Kausi 2017 oli täysosuma, kuten sanottua, UCF oli ainut joukkue ilman tappioita. Mutta, toissakaudella joukkue pelasi American konferenssissa 4-4, ja koko kausi 6-7. Kuusi parempaakin joukkuetta löytyi American'sta.

Kausi tätä ennen, eli kausi 2015, joukkue veti vastaavasti kauden ilman voittoa. 0-12. Tuon kauden jälkeen joukkueeseen tuotiin valmentajaksi Scott Frost, kuka teki täyskäännöksen joukkueen peliin. Frost oli aiemmin ollut Oregonin hyökkäyksen koordinaattori, ja sieltä oli ammentanut paljon oppia nykyjenkkifutiksen tavoista. No, niin siinä sitten kävi, että Nebraska (kuka muuten veti surkeimman kautensa yli 30 vuoteen) hankki Frostin valmentajakseen. Frost oli Nebraskan mestaruusvuosina tähtipelaaja, ja Frost suostui Nebraskan tarjoukseen, jos hän saa ottaa koko UCF:n valmennusryhmän mukaansa. Näin myös kävi.

Tältä pohjalta on vaikea ennustaa miten UCF:n tulee jatkossa käymään. Koulua on kosiskeltu etenkin Big 12:een, minne olisi tarvetta kaksi joukkuetta saada lisää. UCF olisi toinen, ja vahvasti Houston taitaa olla toinen kandidaatti. Tämä tekisi tosi hyvää UCF:lle, sillä mitä isommassa konferenssissa pelaat, sitä paremmin saat värvättyä pelaajia, sitä parempia valmentajia on varaa palkata yms. Mutta pelillisesti miten mahtaa käydä? Voi käydä kuten Coloradolle Pac-12:ssa, että menestys kaikkoaa. Voi myös käydä kuten toisin päin, kuka tietää. Nyt vaan koulun tärkein homma on löytää seuraaja Frostille. Saappaat on todella isot, ja vapaita valmennuspaikkoja on useita.

Uskon että UCF tulee vaihtamaan piakkoin konferenssia. Pelillisesti näen pientä takapakkia muutaman seuraavan vuoden aikana, mutta tätähän se koulun meno on vuosien saatossa ollut. Välillä joukkue voittaa lähes kaiken, seuraavalla kaudella voi olla taas voitto/tappio -luku toisinpäin.

2004 joukkue veti kauden ilman voittoa, seuraavalla kaudella voittoja tuli 8, seuraavalla vain 4, sitten taas 10, taas alas neljään, sitten 8, sitten peräti 11, mutta taas romahdus ja vain viisi voittoa, mitä seurasi taas 10 voiton kausi.

UCF tuntuu vähän elävän liikaa muutamien hyvien värväysten varassa. Onhan se sitten jatkossa, jos siirtyvät Big 12:een, helpompaa värvätä pelaajia. Silloin pelataan Oklahomaa, TCU:ta, Texasia, Texas Techia ja muita perinteisiä isoja kouluja vastaan suurempien TV-kanavien ohjemissa, ja scouttien silmien alla, eikä mitään East Carolinaa, Tulsaa ja UConnia vastaan ottelusissa joista ei usein alueellista tv-lähetystä enempää ole tarjolla.
 
Viimeksi muokattu:

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Kiitos hienosta analyysista UCF:n osalta, @Rocco. Minua kiinnostaa tietenkin enemmän University of Floridan kohtalo. Vanha Floridassa opiskelun aikainen kaverini sanoi, että hän tykkää uudesta valmentajasta, Dan Mullenista, tosi paljon. Hän toivoo myös Gatorseja takaisin Top-10:een, vaikka Baman mies onkin.

Mites muuten on, tuleekohan Tim Tebowsta joskus vielä Floridan valmentaja? Spurrier oli Gatorsien tähti 60-luvulla, sitten valmentajana minun aikakaudellani siellä 90-luvulla. Tuolla vauhdilla Tebowsta voisi tulla UF:n valmentaja joskus 2030-luvulla. Baseball-ura taitaa olla ohi, mutta kaveri pysyttelee otsikoissa, joten eiköhän sieltä football-piireistä joku homma hänellekin aikoinaan löydy. Muuta kuin TV-kommentaattori.
 

Rocco

Jäsen
Mullenista en tiedä kovin paljoa, mutta todella laadukasta jälkeä hän teki Mississippi Statessa, mm. valmensi Dak Prescottia ja oli parhaimmillaan tuon SEC Westin kärjessä ja ensimmäistä kertaa koskaan rankattuna koko maan ykköseksi.

Florida kyllä saisi palata oikeasti maan kärkikastiin, ihan senkin takia että vähän tasapainottuisi tuo SEC:n konferenssien välinen ero.

EDIT: Vähän vilkuilin Floridan tilastoja ja historiaa viime kausilta, niin yllättävän heikolta on Floridan hyökkäys verrattuna puolustukseen. Draftissakin kahtena viime vuonna on varattu peräti 15 pelaajaa, joista vain kolme hyökkäyksen puolelta.
 
Viimeksi muokattu:

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
EDIT: Vähän vilkuilin Floridan tilastoja ja historiaa viime kausilta, niin yllättävän heikolta on Floridan hyökkäys verrattuna puolustukseen. Draftissakin kahtena viime vuonna on varattu peräti 15 pelaajaa, joista vain kolme hyökkäyksen puolelta.
Toivotaan, että tuo muuttuu ja tulee joku "Fun n' Gun" hyökkäys takaisin. Sitä oli ja olisi kiva katsella.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös