Cognac

[Olkku]

Täällä kun on ollut lähes 4 vuotta viskin ystäville oma ketjunsa, lienee luvallista avata ketju, myös konjakkien jaloon makuun mieltyneille harrastajille. Itse olen mieltynyt hinta-/laatu suhteessa Le Sanglier V.S.O.P konjakkiin. 0,7 l pullon hinta on vajaa 17 € ja juoma on aivan kelvollinen. Noita kolmentähden konjakkeja, tulee joskus osteltua myöskin, mutta pääasiassa olen tällärintamalla pysytellyt V.S.O.P juomissa. Le Sanglier on siitä erinomainen konjakki, että soveltuu loistavasti, niin kahvikonjakiksi, kun myöskin yömyssyksi. Joskus, kun mopo karkaa käsistä, Le Sanglier soveltuu myös "juopottelu" juomaksi.

Arvoisa konjakin arvostaja ja nautiskelija, ole hyvä ja laita omaa kommenttia tämän otsikon alle. Viskin ystävyys, ei kokemukseni mukaan sulje pois konjakin ystävyyttä, koska itsekin kuulun viskinkin ystäviin, ainoastaan kirkkaat viinat (kossu,vodka jne...) eivät kuulu parhaimpiin ystäviini. Toki koskenkorvaa tulee otettu joskus, mutta siihen kuluu limonaadia niin paljon, että saa viinanmaun peitettyä. Konjakissa on se loistava piirre, että sen juoman maun- ja tuoksun haluaa nimenomaan tuntea, joten siihen ei koskaan sovi sotkea vieraita-ainesosia.

Listataan tänne kokemuksia, eri konjakki merkeistä ja vertaillaan kokemuksia makuelämyksistä. Tietenkin, kun tarpeeksi pitkälle menemme, voimme vertailla tuotteita eri tilaisuuksissa, sekä näitä jo mainitsemiani hinta-/ laatusuhteita. Jokatapauksessa lienemme, arvon konjakkikansa, samaa mieltä siitä, että konjakkia on vain hyvää ja helvetin hyvää?

 

[Mats Bedö]

Tapana on tosiaan ottaa espresso ja jonkunlaisen tason omaava konjakki hyvan ravinteli-illallisen palanpainikkeeksi. Yleensa vaan ravinteleissa nuo paremmat konjakit on sen verran kalliita, etta siella ei tule tehtya korkeintaan kun VSOP -tason tutkielmaa. Yhdesta viivasta kun ei viitsi $20-30 maksaa...

Toissa vuonna (tai siis 2003) kavi kuitenkin niin, etta rakkaus loytyi. Silloinen tyttoystava (nykyinen vaimo) oli ottanut Pariisista jostain delicatessenista mukaansa pikkupullon Marnier XO:ta. Avasimme sen myohemmin sama vuonna Normadiassa, Omaha Beachilla katsellen ylos rinteille ja miettien, etta oli ne vaan helvetilliset paikat tassa vajaa 60 vuotta sitten. Jokunen jannu maannut tallakin hiekalla... Kyyneleet valui silmille ja nautimme Marnierin sovussa.

No mutta ei siita sen enempaa, silla konjakistahan tassa oli puhe! Seuraavalla Pariisin matkalla (tuota Marnieria kun on vaikea loytaa) satuimme samaan delicatesseniin ja ostimme pullon Marnieria mukaan. Hintaa oli reilu 80egea. Viime Jouluna sain sitten toisen pullon tata samaa herkkua lahjaksi ja viime yona, kotiuduttuamme uuden vuoden tsembaloista, nautimme viimeiset viivat tasta upeasta luomuksesta. Sanoinkin vaimolle, etta tassa on niin tasapainoinen, herkka ja samalla makea maku, etta jos joku alkoholi pitaisi maailmasta valita, jota olis pakko koko loppuelama juoda, niin tassa se on.

Isoisan sanoin: tama se on poika linnunmaitoa tama.

 

[Bast]

En voi kutsua itseäni miksikään alan asiantuntijaksi eli omat suosikkini voivat hyvinkin olla jonkun asioista paremmin perillä olevan mielestä täyttä kuraa, mutta koska makunystyräni ovat kokonaan omani, todettakoon, että tällä hetkellä baarikaapissa möllöttää VSOP Hennessy ja Very Special Larson ja molemmat ovat minusta ihan kelpo konua. Yleensä naukkailen muutamana iltana viikossa televisiota zuumaillessa, kun ohjelma sitä vaatii sekä pari kertaa kuussa herrakerhon kokoontumisissa tulee nautiskeltua konjamiinia kahvin kera hyvässä seurassa. Lisäksi kylmettymisenestolääkityksenä tulee siemaistua lasillinen tarpeen mukaan. Seuraavaksi ajattelin kokeilla Meukowia. En ole maistanut ja kaveri ostaa yleensä pelkästään sitä eli oletan sen olevan makoisaa senkin.

 

[Ted Raikas]

...todettakoon, että tällä hetkellä baarikaapissa möllöttää VSOP Hennessy ja Very Special Larson ja molemmat ovat minusta ihan kelpo konua.

Hennessy VSOP on minulle tuttu juoma ja pidän sitä erittäin maukkaana ja mainiona tapauksena. Kauttaaltaan kokemukseni konjakeista on aika rajalliset, mutta uskaltaisin sanoa, että kyseessä on se viinoista "jaloin", ainakin minulle. Viskit, eikä mitkään muutkaan viinat ole kolahtanut samalla tapaa. Tosin konjakilla sen taipaleeni alkoholin parissa aloitin, joten siinä on määrätynlaista nostalgiaakin.

 

[MS]

Martell Cordon Bleu on arvoisensa juoma. Todelliselle nautiskelijalle. Valitettavasti maksaa Alkossa yli 85€, mutta hyvinkin kohtuu hintainen verrattuna muutamiin ulkolaisiin hintoihin verrattuna.

 

[Olkku]

Martell Cordon Bleu on arvoisensa juoma. Todelliselle nautiskelijalle. Valitettavasti maksaa Alkossa yli 85€, mutta hyvinkin kohtuu hintainen verrattuna muutamiin ulkolaisiin hintoihin verrattuna.

Nimen omaan nautiskelijoille. Hinta tosiaan rajaa käyttäjäkuntaa. Nuoruudessani -80 luvulla tulimme kaverin kanssa kapakasta. Pikkusen oli vielä jano jäänyt ja kas, baarikaapissa oli mattapintainen vihreä Remy Martin (ranskasta tuotu). Vetelimme sitten litran 400 silloisen markan konjakkia janojuomaksi yön pimeinä tunteina. Aamulla kyllä tuli mieleen, että "siinä meni helmiä sioille". Näinkin voi käydä, mutta kokemustahan se kasvattaa.

 

[Hartza]

Nykyisellä työnantajallani on tapana muistaa joulun aikaan työntekijöitään konjakilla. Toissa vuonna sain Braastad V.S.O.P -konjakkia, jonka tässä yhteydessä ristin "arkikonjakiksi".

Eteenpäin on kuitenkin menty, sillä tänä jouluna tassuun iskettiin pullollinen Renaultin Carte Noire Extra -konjakkia hyvien jouluntoivotusten kera.

Ennestään kaapistani löytyy Larsenin XO:ta, joka onkin ainoa avattu konjamiinipulloni.

Kuluneella viikolla tarjoutui kuitenkin tilaisuus nauttia toisaalla tuota samaista Renaultin konjakkia kahvin kera ja maku oli erinomainen, pehmeä. Aikaisemmin en ole oikein konjakista perustanut, mutta uskonpa, että tästä lähtien tulee silloin tällöin nautiskeltua.

Todennäköisesti vuoden kuluttua ainoa korkkaamaton konjakkini on tuo Braastad, ellei sitten tule tarjottua sitä joillekin ystävistäni.

 

[Mr.Fox]

Nykyisellä työnantajallani on tapana muistaa joulun aikaan työntekijöitään konjakilla. Toissa vuonna sain Braastad V.S.O.P -konjakkia, jonka tässä yhteydessä ristin "arkikonjakiksi".

Olisiko työnantajalla mahdollisesti lukihäiriö? Ehkäpä työntekijöille oli tarkoituksena antaa Bastard V.S.O.P. -pullo...

Itse käytän "arkikonjakkina" juurikin Renault Carte Noiria. Tuota juomaa vain ei pahemmin tule yksinään nautiskeltua. Ehkäpä kerran-pari vuodessa tulee joillekin vieraille tarjottua ja samalla itsekin siemailtua, joten kulutus on melkoisen minimaalista. Satunnaiseen käyttöön mielestäni erinomainen valinta, kun tuo hintakin on kohdillaan eritoten etelänaapurissamme/matkalla sinne. Litran leka 40-50€ paikasta riippuen.

Sitä vastoin appiukkoni (tai siis vasta kokelas...) suosikkijuoma konjakkipuolella on muistaakseni Larsen V.S.O.P. (se punaetikettinen). En ole ikinä päässyt sen makuun kiinni, mutta aina juhlapyhien aikana tuntuu pullo ilmestyvän pöytään kuin taikaiskusta. Eipä sitä viitsi siinä seurassa oikein lasiinkaan syljeskellä, joten pitkin hampain nenän alta ääntä kohti. Useimmiten sellaisen illanvieton jälkeen ennen nukkumaanmenoa on pakko käydä heittämässä sormet kurkkuun, että edes jollain lailla saisi nukuttua. Eritoten jos alla on enemmän kuin yksi saunaolut, kuten tavallisesti. Jostain syystä ainakin itselläni olut ja Larsen-konjakki reagoivat hyvin epämiellyttävästi keskenään. Viimeksi tämä tuli todistettua jouluaaton aattona, jolloin ei edes tarvinnut sormilla avitella tuota norjan puhumista...

 

[ervatsalo]

Vain moukka tyytyy konjakkiin!

Niin, itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että konjakki on mitä rahvaanomaisin ja aivan liian banaali tisle allekirjoittaneen huomattavan vaativaan asiantuntijamakuun.

Korkein totuus tässä skenessä on nimittäin se, että todellinen ammattilainen nautiskelee galvadosta, joka on sitä ns. parempien piirien konjakkia.

En tietenkään sano, etteikö konjakkikin olisi ihan kelpo nautintoaine, mikäli haluaa leimautua rahvaanomaiseksi ja ajastaan jälkeenjääneeksi.

Täältä tähän

 

[Veijari]

Sellaisen faktan heittäisin tähän ketjuun, että suomessahan juodaan väkimäärään nähden toiseksi eniten konjakkia koko maailmassa. Johtavaa konjakkimaata en muista, mutta radiosta tämän uutisen kuulin joskus viime vuoden puolella. Sinänsä aika yllättävää tietoa, sillä jos olisi pitänyt veikata niin olisin sanonut että se on Kossu mitä täällä juodaan. Olemme kahvin ja konjakin suurkuluttajia, siis varsin fiksua porukkaa loppujen lopuksi. :)

 

[Mats Bedö]

Hong Kong on ainakin ollut ykkosmaa konun lipittamisessa.

 

[Monipuolisenhuono]

Niin, itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että konjakki on mitä rahvaanomaisin ja aivan liian banaali tisle allekirjoittaneen huomattavan vaativaan asiantuntijamakuun.

Korkein totuus tässä skenessä on nimittäin se, että todellinen ammattilainen nautiskelee galvadosta, joka on sitä ns. parempien piirien konjakkia.

En tietenkään sano, etteikö konjakkikin olisi ihan kelpo nautintoaine, mikäli haluaa leimautua rahvaanomaiseksi ja ajastaan jälkeenjääneeksi.

Täältä tähän

Siis CALVADOSTA vai onko tämä galvados turengin omaa kotipolttoista?

Itse perustan kyllä calvadoksesta ennen cognacia tahi brandyä. Armanjac on kuulemma herkkua myös.

 

[Morgoth]

todettakoon, että tällä hetkellä baarikaapissa möllöttää VSOP Hennessy

Tuo on mielestäni ehdottomasti paras maistamani VSOP-konjakki, voittaa jopa monet XO-konjakit. Hennessy XO on aivan taivaallista, mutta hiton kallista. Hennessy VS ei taas mielestäni ole VS-konjakeissa mikään erityisen hyvä. Hennessy XOta parempia ei ole tullut maistettu. Tarjoaisiko joku lasillisen esim. Hennessy Paradisea? :)

Itse olen eniten pitänyt näiden 'suurten merkkien', Courvoisier ('legendan' mukaan toimitti Napoleonin hoville konjakkia), Hennessy, Remy Martin konjakeista. Otard ja Meukow on mielestäni myös hyviä.

Varmaan Ranskassa oli paljon 'pienien talojen' konjakkeja, mutta millä niitä tänne Suomeen saa, ainakaan kohtuu hinnalla? Renault on taas mielestäni aivan yliarvostettua litkua. Ihmettelen miksi joku Carte Noiria menee laivassa ja Alkossa niin hyvin kaupaksi.

Joskus pitää kyllä maistaa Louis XIII konjakkia. Laivallakin 4 cl vain maksaa 69 € :)

 

[Morgoth]

Korkein totuus tässä skenessä on nimittäin se, että todellinen ammattilainen nautiskelee galvadosta, joka on sitä ns. parempien piirien konjakkia.

No jos pitää omppusiideristä tislatusta aineesta ja haluaa sillä elvistellä. Sitä paitsi se on Calvados! :)

En tiedä.. Onhan niitä hyviä brändejäkin, vaikka niissä ei kai nuo laatuluokitukset ole niin tarkkoja kuin konjakissa. Valmistavat saavat itse lätkiä VS, VSOP ja XO tarroja 'omantunnon mukaan' eikä kukaan niitä valvo toisin kuin konjakeissa.

Mutta toisaalta... Onhan niitä hyviä kouhuviinejäkin, jotka eivät ole shampanjaa jne. Osaksi markkinointi tai imagokikka, vaikka on kai esim. Cognagin maakuntien rypäleissä jotain poikeavaa muualla kasvatettuihin.

 

[ervatsalo]

No jos pitää omppusiideristä tislatusta aineesta ja haluaa sillä elvistellä. Sitä paitsi se on Calvados! :).

Niin, mainittakoon, että en suinkaan halunnut elvistellä ylivertaisella asiantuntemuksellani, mutta on kuitenkin täysin selvää, että Calvadosin juominen huomattavasti pikantimpaa, kuin rahvaanomaisen Konjakin ja muiden ns. humpuukijuomien kanssa luttaaminen.

Mitä taas tulee noihin kuohuviineihin, niin ainakin itse olen sitä mieltä, että parhaat skumpat tulevat Ukrainasta, kuten esimerkiksi Krim ja Odessa. Oikeita jumalten nektareita kaikki tyyni.

Pahinta tässä skumppa-asiassa on se, että Alkon pölvästit sisäänostajat eivät tunnu tajuavan mitään ko. tuotteista, vaan hommaavat kaikenlaista moskaa suomalaisten lipiteltäväksi.

Jos itse olisin Alkon johtoportaassa, niin tilanne korjautuisi kiireen vilkkaa ja nykyiset tunarit pistäisin syömään rupia polvistaan!

Täältä tähän

 

[Snakster]

En tiedä.. Onhan niitä hyviä brändejäkin, vaikka niissä ei kai nuo laatuluokitukset ole niin tarkkoja kuin konjakissa. Valmistavat saavat itse lätkiä VS, VSOP ja XO tarroja 'omantunnon mukaan' eikä kukaan niitä valvo toisin kuin konjakeissa.

Brandyhan on yleisnimitys kaikille rypäletisleille ja niinpä konjakitkin ovat eräitä brandyja siinä missä varsinaiset brandytkin.

 

[Master God]

Claude Chatelier

Tuossa männäsyksynä, kun jäin ex-työpaikastani pois, sain kollegoiltani lahjaksi pullon Claude Chatelier X.O:ta. Se jos mikä maistui makialle, eli oli kyllä toistaiseksi paras konjakkielämykseni. Tavallisesti konjakkijuomiseni rajoittuu niihin hetkiin, kun joku minulle sitä tarjoaa. En vielä tähän mennessä ole löytänyt hinta/laatusuhteeltaan vodkan veroista humalajuomaa, ja toisaalta yksittäisiä annoksia harvemmin tulee juotua. En tosin tiedä, kuinka kallis tuo em. konjakki on, mutta jos se on edullista, voisin harkita sellaisen ostamistakin kotikäyttöön.

 

[Senior]

En tosin tiedä, kuinka kallis tuo em. konjakki on, mutta jos se on edullista, voisin harkita sellaisen ostamistakin kotikäyttöön.

XO:t ovat harvoin halpoja.

Kuuklettamallahan konjakista löytyy helposti tietoa. Tässä yksi hakutulos

http://www.ranskalaisiaviineja.com/cognac.htm

 

[Rosoh]

, Courvoisier

Myös oma suosikkini löytyy tästä Courvoisierin tuoteperheestä.
VSOP on erittäin hyvää käyttö/kotikonjakkia ja sitten kun haluaa oikein nauttia tai tarjota kaverille kunnon tavaraa niin sitten pöytää kannattaa iskeä X.O. Taitaa pyöriä Alkossa 70 eken hyllyssä.

Olisihan noita varmasti parempiakin pulloja, mutta omakohtainen hinta-laatu suhde ei ole enää plussan puolella tämän jälkeen.

 

[Ted Raikas]

Armanjac on kuulemma herkkua myös.

Armagnacia jonkin sorttista olen maistanut ja ei ollut yhtään hassumpaa. Merkkiä en nyt valitettavasti millään muista.

Calvadosta on myös muutamaa merkkiä tullut maisteltua, mutta juoma on hieman jäänyt etäiseksi. Pidän toki, hieman vahvemmanmakuista kuin konjakit ylipäätään. Ehkä voisi perehtyä joihinkin kalliimpiin merkkeihin, niin sieltä voisi putkahtaa joku suursuosikki. Omenanmaku on kyllä tuossa juomassa plussaa, kun omenan ystävä olen muutenkin.

 

[D. Moylan]

Joskus pitää kyllä maistaa Louis XIII konjakkia. Laivallakin 4 cl vain maksaa 69 € :)

Ainakin Silja Symphony/Serenaden viinibaarissa oli mahdollista testata Louis XIII:tä 1 cl annoksena... Tein vertailua sen ja Remy'n Extran kanssa, joka on huomattavasti halvempaa, Remy XO:n kanssa samoissa hinnoissa. Tämä oli erinomaista; Louis XIII (koko 1 cl siis...) ei ihan järisyttävää vaikutusta tehnyt. Tosin sillä hinnalla (n. 900 EUR/pullo) olisi pitänyt jo odottaa todella tajunnan räjäyttävää kokemusta...

Ketjussa jo mainittu Martellin Cordon Bleu on erinomaista ja lähestulkoon jo kalliin hintansa arvoista. Samoin Renaultin Carte d'Argent on mielestäni erittäin hyvää.

 

[Ramchester]

Ketjussa jo mainittu Martellin Cordon Bleu on erinomaista ja lähestulkoon jo kalliin hintansa arvoista. Samoin Renaultin Carte d'Argent on mielestäni erittäin hyvää.

Konjakista ja Cordon Bleusta oli hieman jo täällä:

http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?t=28517&highlight=martell

Itselleni tuo Cordon Bleu oli erittäin suuri pettymys vaikka makuasioitahan nämä tietenkin ovat. Renaultin Carte Noire on mielestäni samantasoinen Bleun kanssa, vaikka Renaultia saa kaksi pulloa Bleun hinnalla.

Louis XIII:sta ei ole vielä tullut maistettua, mutta kai siihenkin pitää jossain vaihessa sortua. Eniten tällä hetkellä kiinnostaa kuitnekin nämä vuosikerta armanjakit. Helsinki-Vantaan lentokentällä oli suuri määrä erilaisia armanjakkeja 1950-luvulta ja hinta 200-400 euroa, näin jälkeen päin vituttaa kun ei tullut ostettua. Noh, maaliskuussa otetaan vahinko takaisin...

 

[Sivustakatsoja 8-)]

Martell Cordon Bleu on kanssa edelleenkin parasta mitä allekirjoittanut on päässyt maistamaan. Väkijuomille tyypillinen etanolin maku on lähes tiessään ja tilalla aromikas pehmeys :)) Aika vähän kyllä tulee näitä Cognacin maakunnan tuotteita kyllä maisteltua, "musta rellu" on kaapissa lähinnä vierasvarana. Muistan isojen poikien joskus kehuneen Meukowia ja olisi tietysti mielenkiintoista päästä esim. Richard Hennessy-nimistä juomaa- tax free hintakin +1000€/ pullo !!!

 

[Vaughan]

Itse perustan kyllä calvadoksesta ennen cognacia tahi brandyä. Armanjac on kuulemma herkkua myös.

Minäkin ilmoittaudun calvadoksen ystäväksi, vaikka en kyllä konjakkilasiinkaan sylje. Calvoissa pätee vielä konjamiiniakin selvemmin, että halvimpiin myrkkyihin ei pitäisi koskea, vaan hakea vähintää 10 vuoden ikäistä. Tällä hetkellä omasta hyllystäni löytyy perus Boulardia, ja kyllä on kaduttanut ostos. Sama valmistaja tekee kyllä parempaakin tavaraa, mutta se on sitten vähän tyyriimpää. Toisaalta ikäkysymyksissä ei kuitenkaan pidä liioitella, koska yli 20 vuotias calva alkaa jo muistuttaa konjakkia omenaisuuden hävitessä.

Armangac on kokemukseni mukaan huomattavasti tavallista konjakkia voimakkaamman makuista. Laadukas Armanjakki ei kuitenkaan maistu pontikalta (kuten esim halpa brandy), vaan voimakas maku on lähinnä tuhtia tuotteen omaa makua. En suoraan sanottuna pidä siitä siltikään kovinkaa paljon...

 

[Mats Bedö]

Pitaako konjakkia koskevaan, ja siihen asti asiallisena pysyneeseen, otsikkoon tosiaankin vakisin tunkea omenasiiderista tislattu calvados? Kyse kun on TAYSIN eri juomasta, joilla ei ole muuta yhteista kun etta tulevat samasta maasta.

Noh, ihmisilla on eri tapoja patea.