Carolina Hurricanes (1.) – Boston Bruins (WC1,), Metropolitan, 1. kierros

[Zodiac]

Olisihan se vähintään hienoa että Seppe ratkaisisi tämän sarjan Canesille game seiskassa ja nähtäisiin Marchandin ja kumppaneiden ilme.

 

[ML17]

Hyvää muistelua. Walkerhan löi tuolloin vitospelissä maalinedustilanteessa Wardia raukkamaisesti paljaalla nyrkillä yllättäen päähän. Nopeasti on änäri muuttunut, sillä tuollainen lyönti aiheuttaisi nykyisin kohun ja pitkän pelikiellon. (Tai kuka näistä tietää jos puskusta tulee yksi peli) Pelikieltoa olisin kyllä silloinkin kaivannut. Muistan sen vitutuksen, kun juuri hän oli sarjan ratkaisija, vaikka olisi mielestäni pitänyt olla pelikiellossa.


Ps. Tuskinpa Marchandilla olisi sen kummempi ilme vaikka meidän Seppe sarjan ratkaisisikin. Ei ole ihan uransa kovin paikka tai kovin pettymys, jos on tullakseen.

 

[Pica]

Tässä muistui mieleeni, että joukkueethan pelasivat G7:n ihan eilen, eli 2009 toisella kierroksella. Bruins voitti runkosarjan ja sweeppasi avauskiepillä ikimuistoisesti Canadiensin. En muista Canesin avauskiepin vastustajaa, mutta muistan että hävisivät konferenssifinaaleissa Pensille. Tuosta fiksuimmat jo päättelivätkin, että Canes voitti ottelun, Scott Walker ratkaisi jatkoajalla. Joku hikinen ripari se taisi olla. Walkerilla oli siviilielämässään tuolloin vaikeaa, vaimo sairastui samana keväänä syöpään tms, joten en pystynyt hirveän pahoillani olemaan, vaikka Walker ei varsinaisesti herrasmiespelaaja ollut. Itse asiassa melko kusinen rotta. Ei nyt mikään bradmarchand kuitenkaan.

Tuolloin sitä jaksoi pahoittaa mielensä ja varmaan vielä myös valittaa tuomareista. Kuutospelissä Walker veti suckerpunchilla Bruinsin pakkia paljaalla nyrkillä maalinedustönimisen yhteydessä, sai parin tonnin sakot eikä pelikieltoa ja ratkaisi voiton seiskapelissä. Kiitos kun toit tämän mieleen.

edit
Vastasin lukematta ketjua loppuun mutta kerrataan tuo @ML17 viestin sisältö. Vieläkin muistan sen maailmankaikkeuden epäreiluuden tunteen kun Walker teki maalinsa.

 

[Caniac]

Tässä muistui mieleeni, että joukkueethan pelasivat G7:n ihan eilen, eli 2009 toisella kierroksella. Bruins voitti runkosarjan ja sweeppasi avauskiepillä ikimuistoisesti Canadiensin. En muista Canesin avauskiepin vastustajaa, mutta muistan että hävisivät konferenssifinaaleissa Pensille. Tuosta fiksuimmat jo päättelivätkin, että Canes voitti ottelun, Scott Walker ratkaisi jatkoajalla. Joku hikinen ripari se taisi olla. Walkerilla oli siviilielämässään tuolloin vaikeaa, vaimo sairastui samana keväänä syöpään tms, joten en pystynyt hirveän pahoillani olemaan, vaikka Walker ei varsinaisesti herrasmiespelaaja ollut. Itse asiassa melko kusinen rotta. Ei nyt mikään bradmarchand kuitenkaan.

Tuo oli Bruinsin ensimmäinen iso pudotuspelipettymys matkalla kohti 2010-luvun menestystä ja tätäkin päivää. Seuraavana keväänä vielä äärimmäisen karvas 3-4 tappio Flyersille otteluvoittojen ollessa sarjassa jo 3-0.

Nyky-Bruinsista tuossa G7:ssa Canesia mukana oli Bergeron. Olettaisin, että Canesista ei ketään. Jordan Staal pelasi tuolloin vielä Pensissä, vaikka ikä ns. riittäisi. Marchand breikkasi vasta kauden tai kaksi myöhemmin.

Hyvin muisteltu.

New Jersey oli Carolinan avauskierroksen vastustaja ja 7.ottelun sarjana kokonaisuutena Carolinan historian yksi mieleenpainuvimmista. Muutamat jatkoaikavoitot, Jokisen voittomaali 0,2s ennen loppua, 5.ottelun uskomaton maalivahtitaistelu Brodeurin ja Wardin välillä (ottelu päättyi NJ:lle 1-0 ja molemmat torjuivat yli 40 kertaa) ja sitten tietysti Carolinan nousu 7.ottelussa 2-3 tappiosta voittoon viimeisen vajaan 1,5min sisällä.

Scott Walkerin lyönnistä olikin jo mukavia muistoja kirjoiteltu. Ja kaiken tuon jälkeen Aaron Ward siirtyi sitten samana kesänä takaisin Carolinaan ja siis myös Walkerin joukkuekaveriksi.

Harvoja haastatteluja sitä muistaa, mutta Walkerin hyvinkin tunnepitoista haastattelua 7.pelin jälkeen ei pystynyt katsomaan ilman, ettei itsellekin meinannut tulla tippa linssiin. Ja tulikin.

Ainoastaan Carolinan valmennuksesta löytyy silloin kaukalossa olleita. Eli Brind'Amour ja Gleason.

Välillä sitä innostuu muistelemaan vanhoja, vaikka tämäkin sarja on vielä pahasti kesken...

 

[Caniac]

Ei nyt vielä kannata ripotella tuhkaa päällensä. Eikä Aho nyt niin huonosti ole pelannut. 6 peliä ja 2+3. Plussallakin ollaan pykälän verran. Joka toisessa pelissä on joutunut Bergeronin pihteihin, eikä se ole helppo paikka olla. Voi kysellä kokemuksia vaikka Toronton suunnalta.

Ei löydy tuhkaa, sori.

Enkä nyt soitellut Torontoon. Ja Ahon tuskin tarvitsee kysellä myöskään Torontosta, kun itsekin on pelannut jokusen pelin Bergeronia vastaan runkosarjaa ja pudotuspelejä. Bergeron on loistava pelaaja, aina tykännyt ja "vihannut" vastustajana. Hartfordin kannattajana kun homma lähti, niin Bostonista ei tarvitse tykätä. Mutta jos pitäisi kasata joukkue pelaajista, joita on vuosien mittaan eniten arvostanut, niin saattaisi Bergeronin nimi löytyä listalta. (Ray Bourque siellä olisi varmasti)

Ahon pitäisi siis löytää keinot päästä pois Bergeronin ja mahdollisten tulevien vastustajien parhaiden pihdeistä. Eikä voi aina toivoa, että kotona J.Staal hoitaa Bergeronin ja muiden parhaiden nollaamisen. Se on vaan ykkössentterin kohdalla se vaatimus. Tässä on nyt puhuttu Carolinan ja varsinkin Ahon suunnalta, että nyt ei selittelyt kokemattomuuteen tai muuhunkaan enää riitä. Neljäs kevät playoffeissa ja nyt kahtena viime kautena runkosarjan kolmosia. Joukkueena toki voitetaan ja hävitään. Mutta molemmissa tapauksissa aika usein se ykkössentteri ja hyökkäyksen ykkösmies saa ansaittua (positiivista tai negatiivista) kunniaa.

On tietysti ollut hyviäkin hetkiä, mutta kokonaisuutena olen pettynyt olen Ahon pelaamiseen. Oli kentällä sitten vastassa Bergeronin ykkönen tai joku muu Bostonin kenttä. Samalla en kuitenkaan epäile, etteikö Aho pystyisi nostamaan tasoaan. Ja sitä odotankin. Nyt mitataan millainen johtaja Aho on.

 

[Kämmenrumpu]

Ens yönä sitten vapautuu Jalosen Jukan käyttöön Aho ja Teräväinen.. Kotkaniemestä en tiedä että mahtuuko Jukan sapluunaan.

Sikäli jos jaksavat kisoihin lähteä.

 

[Puliveivaamo]

Vaikea nähdä Bostonin voittavan Carolinan kotiareenalla, vaikka Boston on toinen suosikkini.

 

[larzzon]

Tänään muuten kummallinen alkamisajankohta ottelulla 4.30 ET, 23.30 suomeksi, että skarppina baarissa!

Bruinsilla on aikalailla niin hyvä kokoonpano kuin voi tällä kaudella olla. Aamujäitä ei taida ottelun alkamisajankohdan vuoksi olla, mutta eiköhän samoilla mennä kuin kutonen.

Aholle antaisin sen verran siimaa, että maailmassa on pari pelaajaa, jotka pystyvät näissä peleissä ja hyvin puolustavaa vastustajaa vastaan vaihdosta toiseen näkyvästi vaikuttamaan joukkueiden voimasuhteisiin kaukalossa.

Jos haluaa perspektiiviä arviointiin, niin voi katsella MacKinnonin pudotuspelejä VGK:tä vastaan tms. Ei se ole helppoa saada kädenjälkeään näkyviin pudotuspeleissä. Ja jos ei ole sukupolvitalentti, niin suunnilleen paras mitä voi, on pelata virheetöntä 200 jalan prosenttikiekkoa ja käyttää tilaisuutensa.

Aho ei ole Bergeronin tasolla prosenttikiekossaan, tai Pointin tasolla tilaisuuksien käyttämisessä, mutta kyllä hänellä on nähdäkseni edellytykset pelata hyvää pudotuspelikiekkoakin. Ja tämä sarja on ollut pääsääntöisesti parempaa kuin ne pari edellistä mitä olen nähnyt, eli kehitystäkin on havaittavissa, sanovat pisteet mitä hyvänsä.

Kutonen oli Aholta heikko, mutta pudotuspelien formaatti on sellainen, että kolmessa pelissä voi venytellä esinahkaansa keskiympyrässä, jos neljässä auttaa joukkuettaan voittamaan.

 

[Caniac]

Olipas se lopulta tasainen ja varsin erikoinen 7.ottelun sarja. Kotona oli molemmilla kivaa.

Monia pelaajia on nostettu esiin, mutta Carolinan puolelta paras oli ei-niin-yllättävästi Jaccob Slavin.

Max Domi on ollut hyvä esimerkki hyvästä joukkuepelaajasta. Siitä, kuinka tilanne pitää ottaa, vaikka peliaika ja vastuu uudessa joukkueessa on ollut ajoittain todella vähäistä. Tänään sitten tuli ensimmäinen kunnon palkinto ja "suurin Canes-fani" sai tuulettaa poikansa onnistumisia.

Raannalle osui hienoja hetkiä ottelun aikana, mutta myös sen jälkeen...

Linkki: https://twitter.com/CanesOnBally/status/1525618524793749506?cxt=HHwWhICykeP9iqwqAAAA

Linkki: https://twitter.com/WaltRuff/status/1525625211755892736?cxt=HHwWgMC48YCDjqwqAAAA

 

[Pica]

Onnittelut Hurricanes-faneille. Kotietu oli valttia ja kuten näissä yleensä tuppaa käymään niin parempi joukkue jatkaa.

 

[peikko#13]

Huhuh, olipa sarja! Vähän turhankin tiukaksi hurrikaanit saivat tämän taiteiltua aivan loppua myöden, vaikka tuntuivat olevan koko ajan (selvästi) parempi joukkue. Boston oli kuitenkin loppukauden havaintojen mukaisesti odotetun viheliäinen ja vaarallinen joukkue. Varuiksi löin heidänkin puolesta ennen pudotuspelejä turvavedon mestaruudesta, mutta nyt on siloiteltu jääbaana auki jo ennen kautta lyödylle suurmoukarille.

Raanta kun näyttää toipuneen kuntoon ja samalla kovaan vireeseen, ei tuo maalivahtiosastokaan enää huoleta. Ja kohta tanskalainen tuo lisää voimaa sillekin osastolle. Muutenhan joukkue on materiaaliltaan syvin ja monipuolisin koko liigassa. Sepe Ahonkin oli varaa alisuorittaa tässä sarjassa. Mutta jatkossa kultapoika rankonee vimmaisesti kuten yleensä ja kalkuloi piirto piirrolta samalla mänttejä kohti mestaruusjuhlia!

 

[larzzon]

Onnittelut Canes-faneille!

En ole jaksanut vielä tilastoja sen kummemmin ihmetellä, mutta tuntuu, että syvyys tässä ratkaisi. Seiska oli sinänsä kuvaava, että Domi teki pari maalia ja Bruinsilla Coyle oli puolustuspäässä pari kertaa kahvilla, pari kertaa kiekon kanssa enemmän tai vähemmän tyhjän verkon edessä muttei onnistunut. Bruinsilla on alaketjuissa pääasiassa tonttinsa täyttäviä roolipelaajia, Canesilta löytyy myös ratkaisuvoimaa.

Hyvä sarja, hyvää kiekkoa. Hurricanesilta löytyy eväät jatkaa tänä keväänä ihan päätyyn saakka, varsinkin jos saavat Andersenin takaisin, ja Bruinskin oli sarjan loppua kohti parempi kuin oli odotettavissa ja antoi hyvän vastuksen.

 

[Ilotollo]

Kauden eka kokonaan katsottu Canes peli oli mannaa. Domi oli terävänä, Raannalta OK peli myös.

 

[olkikuukkeli]

Hieno ja dramaattinen sarja, jossa Boston oli vaikea vastustaja. Tuossa kavereiden kanssa pieniä pudotuspeliveikkauksia laitettiin pystyyn ja oma ennustukseni oli, että Hurricanes vie, mutta sarja venyy seitsemään otteluun ja niinhän siinä sitten kävi.

Antti Raanta on huikea pelaaja, todella viileähermoista peliä ja jotenkin kaikesta paistaa se, kuinka paljon hän nauttii vastuusta pitkän rikkonaisen uran tässä vaiheessa. Ratkaisevimmat erot joukkueiden välillä liittyvät hyökkäyksen syvyyteen (kuten @larzzon ylempänä sanoikin) ja toisaalta puolustuksen laatuun. Onhan tuo Carolinan pakkikuusikko varmaan koko liigan paras.

Tämä voisi olla se vuosi kun Hurricanes nähdään Stanley Cup-finaalissa.