Katsoin kaksi erää ja kyllästyin sen jälkeen kun Bostonin peli oli tehotonta pörräystä. Asian toinen puoli on se, että Blues oli jälleen erittäin hyvä ja pelasi erittäin tasapainoisesti sekä puolustus- että hyökkäyspäässä sitä peliä mitä se tuolla luunmurskaajajoukkueella osaa omaksutun pelisysteemin mukaan erinomaisesti pelata.
Edellinen peli St. Louisissa oli käänteentekevä ja Blues ikään kuin löysi lopullisesti itsensä joukkueena kun samaan aikaan Boston kipuilee edelleen pelinsä kanssa, kiitos myös loukkaantumisten. Tuomarivirhe oli päivänselvä, mutta ei se yksistään ottelua ratkaissut ja siitä on ihan turha sikäli valittaa mitään. Hyvä joukkue voittaa huonollakin pelillä ja Bostonilla ei vaan ole kahdessa viimeisessä ottelussa riittänyt joukkueen materiaali, pelitapa ja täysi usko omaan itseen. Boston ei sillä tavalla ole täysin kiinteytyneen yhtenäinen ryhmä kuin mitä Blues tällä hetkellä on.
Kannatan Bostonia ihan jo Raskin takia, mutta tosiasia on, että kun katsoo pelejä pidemmällä perspektiivillä, niin kyllähän tuo Bluesin uskomaton kasvutarina joukkueena on ollut voitttavan joukkueen kasvutarina ja jos se päättyy Stanley Cupiin, niin en ihmettelisi sitä yhtään. Suotakoon se sitten ilomielin Bluesille, joka ei ole koskaan sitä vielä voittanut. Se on sentään hieman ihmeellistä kun se on jo vuodesta 1967 tahkonnut NHL:ssä.
Erittäin vaikea on siis Bostonin voittaaa Bluesin kotiluolassa, jossa luultavasti on järkyttävän kova fiilis seuraavassa matsissa ja joukkue ihan varmasti latautunut 110% voittamaan Stanleyn itselleen oman kotiyleisönsä riemuksi.