Auton maalaus

[magnum37]

Kyselisin kokemuksia ja hieman neuvojakin kyseisestä aiheesta.

PROJEKTI: Ford Fiesta -81, ruosteiden "poisto", pohjamaalaus ja uutta maalipintaa.

Eli tarkoituksena oli/on saada ruosteista ja ajan saatossa kirjavaksi maalipinnaltaan käynyttä kesäautoa hieman paremman näköiseksi, tietenkin laittamatta suuria summia likoon, sillä mitä järkeä on ruiskumaalata 300 euron arvoinen romu maalilla, jonka litrahinta pyörii 50 euron hujakoilla.

RATKAISUNI: Hommasin kylmästi peltimaalia ja rullan sekä spraymaalia hankalien paikkojen maalaamiseen. Vanha pinta hiottiin 240 karkealla paperilla ja työstettiin tasohiomakoneella. Sen jälkeen putsattiin pölyt ja pohjamaalasin ruskealla ruostetta estävällä spraylla. Sitten vaan rullalla uutta pintaa.

LOPPUTULOS: Kirjavuudesta ja ruostelänteistä päästiin, mutta ei autoa voi edelleenkään kauniiksi sanoa. En nyt mitään huippujälkeä noilla menetelmillä odottanutkaan, mutta kyllä pinta jäi rullalla juuri niin karheaksi ja mataksi kuin pahimmissa painajaisissa.

Kysyisin siis, että onko mitään tehtävissä vai pitäisikö tässä hioa koko roska uusiksi. Eikö ilman ruiskumaalausta saa tuon parempaa jälkeä?

 

[ipa rules]

Kun puhutaan tuon ikäisestä ja hintaisesta menopelistä, niin eikä se ole aivan se ja sama miltä se näyttää? Romu se on joka tapauksessa.

 

[spertti]

Rulla = Tela ?

Ei stna poijjaat!

Ja tosiaan ainoa tapa saada siedettävä pinta on tosiaan tuo ruiskulla maalaaminen, ja siinäkin mielellään ammattilainen puikoissa.

Mutta voihan sitä pintaa nyt sitten koittaa vaikka myllyttämällä saada inhimillisemmän näköiseksi, mutta aikaa ja vaivaa siihen menee paljon.

Myin lauantaina systerin auton 300e:llä joillekin kundeille kesä/festariautoksi. Kehuivat laittavansa ulkopintaan pitkäkarvaista huopaa...

 

[Beagle Boy]

Juuh.

Jos nätin haluaa, niin ruiskulla se tosiaan pitää tehdä. Biltemasta käyt ostamassa kompuran ja maalaustarvikkeet, niin varmaan halvimmalla pääset. Netistä varmaan löydät vinkkiä kuinka kannattaa tehdä.

Romu se on joka tapauksessa.

Elä kuule sano. Jos tekniikka pelaa ja kori ei ole läpimätä niin hyviä autoja ovat. Helppo ja suht edullista itse korjata, jos viitsii.

 

[magnum37]

Tuollaanen karvapäällys kävi itelläki mieles. Tietty näin helteillä saattaa Fiastan vesipumppu olla sitten kovilla :)

Mutta siis minun annettiin eräässä autotarvikeliikkeessä ymmärtää, ettei ruiskun säiliöön voi kaataa muuta maalia kuin vartavasten automaalia, johon siis lisätään kovete. Onko joku menestyksellä uhmannut tätä neuvoa?-)

EDIT: Tähdennän vielä, että litra tuota autoruiskumaalia maksaa 50€/l ja sävytetty peltimaali 20€/l.

 

[spertti]

Tuollaanen karvapäällys kävi itelläki mieles. Tietty näin helteillä saattaa Fiastan vesipumppu olla sitten kovilla :)

Mutta siis minun annettiin eräässä autotarvikeliikkeessä ymmärtää, ettei ruiskun säiliöön voi kaataa muuta maalia kuin vartavasten automaalia, johon siis lisätään kovete. Onko joku menestyksellä uhmannut tätä neuvoa?-)

Kerran maalattiin yksi Cherry keltaisella miranolin ( katto? )maalilla ( oli halvinta mitä löytyi, oli kai mennyt jo vanhaksikin =) ).

Ei meinannut oikein tulla ruiskusta läpi vaikka kuinka ohennettiin, eikä kyllä oikein meinannut kuivuakaan. Lopulta parin päivän jälkeen työnnettiin auto ulos tallista, kun sinne tarvittiin lisää tilaa.... Arvaa satoiko samana yönä?

Lopputulos oli muuten jäätävä, ja poliisitkin mielellään tulivat autoa tutkailemaan kun se vihsoin saatiin liikenteeseen.

 

[magnum37]

Ei meinannut oikein tulla ruiskusta läpi vaikka kuinka ohennettiin, eikä kyllä oikein meinannut kuivuakaan. Lopulta parin päivän jälkeen työnnettiin auto ulos tallista, kun sinne tarvittiin lisää tilaa.... Arvaa satoiko samana yönä?

No se Kirsikka olis pitäny nähdä. Varmasti persoonallinen näky liikenteessä :P

No joo. Tais tulla täälläkin yksi auto pilattua kokeiluilla.. mulla onneksi moottori kehrää vielä =) ..mitä muuten tarkoitit sen karkean maalipinnan "mylläämisellä"?-)

 

[spertti]

mitä muuten tarkoitit sen karkean maalipinnan "mylläämisellä"?-)

Epäkeskohiomakoneella jauhat kiillotusliinalla hiovaa vahaa pintaan, jotta saisit sen tasaisemmaksi. En tiedä auttaako tuossa tapauksessa, mutta pikkunaarmut, ja pienet värivirheet ainakin oman kokemuksen mukaan lähtee hyvin pois, mutta työtähän se tosiaan vaatii.

 

[ipa rules]

Eiköhän sinne ruiskuun voi kuitenkin muutakin laittaa, kuin virallista ruiskumaalia. Mene hyvään maaliliikkeeseen ja kerro tilanne. SItten pyydä halvinta mahdollista maalia joka on mahdollista saada läpi ruiskusta.

 

[Datsun]

Epäkeskohiomakoneella jauhat kiillotusliinalla hiovaa vahaa pintaan, jotta saisit sen tasaisemmaksi. En tiedä auttaako tuossa tapauksessa, mutta pikkunaarmut, ja pienet värivirheet ainakin oman kokemuksen mukaan lähtee hyvin pois, mutta työtähän se tosiaan vaatii.

Hiomatahna auttaa jos auton lakkapinta on naarmuinen (tai maalipinta jos on käytetty suorakiiltoväriä). Mutta em. tapauksessa naarmut ovat metallipinnalla - hiomatahnalla myllyttäminen ei tässä tapauksessa auta. Nyrkkisääntönä voidaan pitää että viimeinen hionta tehtäisiin käyttämällä VÄHINTÄÄN karkeutta P500 (tai vesihionnassa P1000). Kannattaa myös huomioida ettei hyppää liian monta askelmaa karkeuksissa - ts. jos aloittaa ruosteen poiston esimerkiksi nylonkiekolla, tämän jälkeen käyttää peräkkäin karkeuksia P120, P180, P320, P400 ja P500.

 

[finnishninja]

Ennätys oli kun maalattiin siskonmiehen Transitti pihalla, autotallin edessä. Hiottiin ensin niin kauan kun jaksettiin. Illalla sitten lasit piiloon ja sähköruisku esiin. Sellaisella ruiskutushan on lähes kuin spraypullolla vetelisi. Ja aina kun päästä liipasimesta, se ruikkasi ransitin kylkeen..
Siskonmies oli ostanut nuukuuden perkeleessä vain 3 litraa väriä, joka ei riittänyt edes ensimmäiseen kiekkiin, vaan katosta jäi puolet maalaamatta... Sitten alkoi tuleemaan ja autotallin edessä oleva hiekka kylkiin. Sen jälkeen tuli sade ja sitten hyttyset.
Hauskinta oli se, että siskonmies oli odottanut minua, ammattimiestä apuun... Voi vittu mikä näky aamulla! Siskonmies oli tosin iloinen, vihdoinkin ransitti oli saman värinen!

Vanha pinta hiottiin 240 karkealla

Jos hioo 240 paperilla, niin pinnasta tulee yleensä hyvä, kun ruiskuttaa oikeilla automaaleilla. Käsipaperina menee karkeampikin, jos käyttää telaa, silloin voi heilua huoletta 120 paperilla. Nopeampaa ja vaivattomampaa. Ja tuloksesta telalla tulee kuitenkin niin karkea, ettei ole periaatteessa väliä, vaikka hioo moottorisahalla.

Näitä Miranoleja ei ole tehty ruiskutukseen matalapaineella. Eivät tahdo peittää kun niitä ohentaa ruiskutusviskositeettiin. Autoja varten löytyy kyllä halvempiakin vaihtoehtoja, esim. tavallinen synteettinen maali, ilman kovettajia. Kelpaa mainiosti vanhaan autoon.

Olet kuitenkin nyt käsitellyt autosi sellaisilla maaleilla, ettei sitä kannata alkaa hiomaan millään hiomatahnoilla. Pinta on siihen liian pehmeä ja saattaa mennä aikaa, ennen kuin se kovettuu käsittelykuntoon. Neuvoni onkin; ajele menemään vaan, äläkä anna maalipinnan häiritä itseäsi. Mitä kolo komeessa:-)

Näitä Bilteman vehkeitä en suosittele kuin korjausmaalauksiin. Siis ihan ookoo, jos tupsuttele rapakaaren autotallissa, tai oven pienen kolhun jälkeen. Bilteman halvat kompurat antavat kyllä riittävän paineen, mutta kapasiteetti ei riitä koko auton maalaukseen, sillä itse operaatiohan pitää suorittaa määrätyn ajan sisällä, t.s. vauhdilla, johon tarvitaan yleensä ammattimies. Silloin pitää olla myös kompura, joka pysyy mukana vauhdissa.

 

[Master God]

Eiköhän sinne ruiskuun voi kuitenkin muutakin laittaa, kuin virallista ruiskumaalia. Mene hyvään maaliliikkeeseen ja kerro tilanne. SItten pyydä halvinta mahdollista maalia joka on mahdollista saada läpi ruiskusta.

Niin, itse olen maalannut tuhansia neliöitä peltikattoa ruiskulla, ja voin sanoa että kyllä se tavallinen pelti(katto)maali menee ruiskusta läpi.

Mutta jos puhutaan noista kuppiruiskuista, niin sitten voi olla vähän hankalampaa. Kyllähän minkä tahansa maalin saa menemään ruiskusta läpi, kun tarpeeksi ohentaa, mutta sen ruiskuttaminen pystypinnalle valuttelematta onkin vähän haasteellisempi tehtävä. Siksi noista ruiskutettavista maaleista tehdään sellaisia, että ne eivät valu niin herkästi, vaikka ovatkin purkissa litkumpaa tavaraa.

Itse suosittelen tätä tarkoitusta varten ihan vartavasten ruiskutukseen valmistettuja polyuretaanipohjaisia maaleja, joita ei saa valumaan vaikka yrittäisikin. Sopii siinä mielessä myös enikertalaiselle. Itselläni ei ole autojen maalaamisesta kokemusta, mutta käsittääkseni sen alan ammattilaisetkin alkavat siirtymään perinteisistä automaaleista näihin. Hinta kovetteineen lienee siinä 40 euroa / litra.

Näin vanhana peltikattomaalarina toteaisin vielä sen, että varmin tapa saada maali irtoamaan pellin päältä on käyttää maalauksessa telaa. Jos käsipelillä maalataan, niin pensseli elikkäs sivellin on ainoa oikea ratkaisu.

 

[finnishninja]

Mutta jos puhutaan noista kuppiruiskuista, niin sitten voi olla vähän hankalampaa.

Niin, ruiskujahan on joka lähtöön.

Autoon ja autonmaalaukseen soveltuvat mm. alakuppi, jossa itse purkki roikkuu pistoolissa kiinni ja siitä putki purkin pohjalle. Pistoolin suutin saa sitten yhdessä paineilman kanssa aikaan imun, joka vetää maalin ylös putkea pitkin ja hajottaa sen sitten sitten sumuksi. Tähän tarvitaan yleensä 3-4 barin ilmanpaine.
Alakupissa värin viskositeetti tulee olla aika ohutta, melkein kuin vettä. Muuten ilmanpaine ei jaksa sitä kiskoa ylös.
Kuppi on yleensä "liian pieni". Sitä saa olla täyttämässä koko ajan ja se vaatii rauhallisuutta, muuten sotkee vaan.

Itse olen aina suosinut yläkuppia, jossa purkki on pistoolin päällä. Väri tulee silloin ulos jo omalla painollaan ja oikea suutin vetää tullessaa jo paksumpaakin tavaraa ulos. Soveltuu mainioisti myös muihin auton osiin, kun ruiskutetaan esim. yllämainituilla polyuretaanimaaleilla.
Yläkuppi on kiitollinen puhdistettaessa, siihen ei tarvita ilmaa lainkaan, ohari valuu itsekseen suuttimesta ulos.

Hieman suurempiin maalauksiin kannattaa käyttää kädessä pidettävää painesäiliötä, jossa on myös väri. Siitä lyhyt letku ja pistooli päähän. Kätevä käsitellä. Varsinkin kuorma-autoja ja linja-autoja maalailevat suosivat tätä. Tämä poistaa myös riskin, että kupista roiskuu väriä konepellille.
Tosin hankala pitää puhtaana.

Sitten on korkeapaine, jossa on pumppu itsessään. Pumppu kehittää suurpaineen letkuun, joka riittää hajottamaan maalin sumuksi suuttimen päässä. Sillä onnistuu myös henkilöauton maalaus, mutta siinä saakin olla kieli keskellä suuta..
Suurpaineruiskutus on teräsrakenteita ja laivoja varten.

Näissä ruiskuissa on hyvä muistaa asia, jota ei voi painottaa liikaa; kolme tärkeintä asiaa ruiskuissa on,
1. Puhdistus
2. Puhdistus
3. Puhdistus
Kun nämä kolme asiaa on hallussa, voi tuloskin olla jo nätti!

 

[Master God]

Itse olen aina suosinut yläkuppia, jossa purkki on pistoolin päällä. Väri tulee silloin ulos jo omalla painollaan ja oikea suutin vetää tullessaa jo paksumpaakin tavaraa ulos.

Yläkuppiruiskullakaan ei oikein tahdo noita perinteisiä peltimaaleja saada läpi kunnolla. Tosin "kunnolla" on suhteellinen käsite. Kun on aikoinaan tottunut lähes yksinomaan korkeapaineruiskulla maalaamiseen, josta siis väriä tulee, niin nämä kuppiruiskut tuntuvat sylkevän lähinnä ilmaa. Toki niilläkin maalaaminen onnistuu hienosti, kun on oikeanlaiset aineet.

Alkuperäinen tarkoitus oli kai saada halvalla hyvää, jolloin korkeapaineruiskua ei varmaankaan kannata lähteä ostamaan. Eikä se muutenkaan henkilöauton maalaamiseen mikään paras väline ole.

 

[finnishninja]

Alkuperäinen tarkoitus oli kai saada halvalla hyvää, jolloin korkeapaineruiskua ei varmaankaan kannata lähteä ostamaan. Eikä se muutenkaan henkilöauton maalaamiseen mikään paras väline ole.

Muistan joskus vuonna viis, kun olin telakalla hommissa. Meillä oli pieni hiljainen hetki, eikä oikein mitään tekemistä. Pomo pyysi meitä siistimään hieman firman, ainoastaan telakan alueella liikkuvaa keltaista transittia. Kyseessä oli sellainen kaksoishytillä varustettu lavahelvetti.

Ajettiin kentällä heiluvien hitsareiden ohitse maalaushallin taakse. Yksi sekoitti väriä ja panin pumpun kuntoon, toinen peitti sillä aikaa ikkunat ja kolmas pesi tinnerillä minkä ennätti. Sitten huitaistiin korkeapainepumpulla väri päälle ja pestiin ylimääräiset saman tien pois lamppujen päältä. Koko hommaan meni puoli tuntia. Ikimuistettava oli hitsareiden ilme, kun ajoimme valkoisella transitilla heidän ohitseen, iloisesti vilkuttaen:-)

Vaikka roiskaisimmekin värin sekendissä sen romun päälle, siitä tuli yllättävän komee vehje, kun pensselöimme hieman vanteita ja puskureita eri värillä seuraavana päivänä.