Anonyymit IFK-fanit

[seeyou@jäähalli]

Hei!

Minä olen CU ja olen IFK-fani.

Olen ollut viisi päivää ilman matsia, kuusi ilman paikan päällä nähtyä. Joka hetki tekisi mieli lähteä peliin, mutta tiedän, etten saa.

Menen päivä kerrallaan, mutta vaikeaa tämä on. Kertokaa kohtalotoverit, miten te kestätte.

 

[Osmo Rapeli]

Tähän vain taitaa olla aika vaikea sortua näin kesäaikaan? Mikä on siis ongelmanne, anonyymi IFK-fani?

 

[TBK]

Mikä on siis ongelmanne, anonyymi IFK-fani?

No siinähän se on kysymys ja vastaus samassa lauseessa.

 

[Bruno]

Menen päivä kerrallaan, mutta vaikeaa tämä on. Kertokaa kohtalotoverit, miten te kestätte.

Päivää, minä olen Bruno, enkä ole anonyymi IFK-fani. Muuten vaan IFK-fani.
Koska tässä on jo niin monta kevättä (paria hassua poikkeusta lukuunottamatta) pelit päättyneet tähän aikaan, olen ehtinyt jo turtumaan tähän. Sitä paitsi kohta alkaa IFK:n jalkapallokausi. Se on myös ihan mukavaa, vaikka kakkosessa pelaavatkin.
Nyt odottelen vain sitä, mitkä huhut pitävät paikkaansa ja mitkä eivät. Ikävää olla niin "outsider", että on pakko turvautua jatkoaikaan.
Eli tiedotustilaisuutta odotellessa, sitä tosin tuskin tulee ennen, kuin liiga on päättynyt.

 

[Osmo Rapeli]

No siinähän se on kysymys ja vastaus samassa lauseessa.

Ei suinkaan, itse tuotteeseen ei voi edelleenkään sortua kesken irtioton.

 

[Bruno]

Päivää, minä olen Bruno, enkä ole anonyymi IFK-fani.

Minä olen edelleen Bruno ja edelleen myös IFK-fani. Elämä ilman IFK:ta olisi vaikeaa, mutta yhtä helvettiä se on myös IFK:n kanssa.
Päivät ilman IFK-peliä ovat yhtä tuskaa, ei tiedä mitä sitä tekisi ja onpa mielessä heikkoina hetkinä käynyt myös vieroitusoireiden "lievittäminen" menemällä katsomaan esim. Mestistä.
Itsensä huijaamistahan se vain on, joten olen tähän asti pysynyt kuivilla puolittaista tyydytästä antavista syrjähypyistä.
Onko kellään palstaveljellä samanlaisia tuntemuksia? Tekisi mieli lopettaa koko toiminta, mutta kun ei vain pysty. Koukussa ollaan ja tullaan aina olemaan, vaikka tietää sen aiheuttavan enemmän pahaa kuin hyvää mieltä.
Hallille mennessä on aina kovat "tärinät" päällä, vähän kuin ennen illallista anopin luona. Ikinä ei tiedä mitä odottaa, mutta henkisen turpaansaannin mahdollisuus on kuitenkin koko ajan läsnä.
Ei mulla muuta...