Mainos

Ampumahiihtokausi 2016–2017

  • 79 541
  • 649

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ei erikoista että näiden ei-niin-hyvien hiihtäjien-mutta-kohtuullisten-ampujien kisoja pidetään samana viikonloppuna kun hyvienkin hiihtäjien mm-kisat.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Niin. Joka lajilla on omat kalenterinsa ja aikataulunsa.
ei aina ole. Ei yleisurheilussa juosta satasta ja kahtasataa tai viittätonnia ja kymppiä samaan aikaan jotta urheilijat voivat osallistua molempiin. Ilmeisesti vastuussa olivat eivät pitäneet näitä niin kummoisina hiihtäjinä että heillä olisi saumaa ollut.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
ei aina ole. Ei yleisurheilussa juosta satasta ja kahtasataa tai viittätonnia ja kymppiä samaan aikaan jotta urheilijat voivat osallistua molempiin. Ilmeisesti vastuussa olivat eivät pitäneet näitä niin kummoisina hiihtäjinä että heillä olisi saumaa ollut.

Vertaus on huono ja ontuva. Ensinnäkin FIS hallinnoi näitä Lahden lajeja, IBU ampumahiihdon. Ampumahiihdon ja maastohiihdon vertailu on vähän sama kuin pikaluistelun ja taitoluistelun vertaaminen. Onhan lajeissa sama alusta ja samoja varusteita, mutta loppuviimein puhutaan aivan eri lajeista. IAAf hallinnoi taas noita mainitsemiasi yleisurheilulajeja.

En muutenkaan ymmärrä miksi IBU:a ja FIS:iä tulisi kiinnostaa tuplabuukkaukset. Ei kiinnosta SM-Liigaa ja Salibandyliigaakaan.
 

Gunners

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arsenal, Washington
Olihan nuo selvästi otettu huomioon, kun porrastetusti menivät kilpailut toisiinsa nähden. Penkkiurheilijan unelmahan tuo oli kun sai seurata ensin ampumahiihdot ja sitten vielä tavan hiihtoa päälle. Eikä sitä voi kieltää, kyllä ampumahiihto on tv-lajina viihdyttävämpi vaikka hiihtäjät varmasti kovempia urheilijoita ovat.
 

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna
Olihan nuo selvästi otettu huomioon, kun porrastetusti menivät kilpailut toisiinsa nähden. Penkkiurheilijan unelmahan tuo oli kun sai seurata ensin ampumahiihdot ja sitten vielä tavan hiihtoa päälle. Eikä sitä voi kieltää, kyllä ampumahiihto on tv-lajina viihdyttävämpi vaikka hiihtäjät varmasti kovempia urheilijoita ovat.
Oli luultavasti huomioitu juuri näkyvyyden takia, talviurheiluyleisö on globaalisti ajatellen kuitenkin varsin suppea joten katsojaluvut kärsii jos samalla kellonlyömällä hiihdetään arvokisamitaleja molemmista lajeista. Mutta tosiaan kuten edellä mainittiin, FIS ja IBU pyrkivät molemmat ajamaan ensisijaisesti oman lajinsa etua ja näkyvyyttä. Siksi tuo yleisurheiluvertailu ei toimi. Parempi assosiaatio tuohon yleisurheiluvertaukseen on se, että FIS kyllä järjestää eri hiihtolajit (esim. Skiathlon, sprintti ja 50km) kyllä porrastetusti siten että sama urheilija voi osallistua useaan lajiin - ihan kuten myös IAAF.

Kun nyt tähän lajivertailuun lähdettiin, niin mielestäni nimenomaan latupuolella lajien räikein ero on se, että ampumahiihdossa on todella vaihtelevan tasoisia hiihtäjiä. Tilannetta kuvaa hyvin se, että takaa-ajoissa näiden kovimpien hiihtäjien (Kaisa, Fourcade, yms) peesissä ei juuri kukaan pysy metriäkään - tai ei uskalla lähteä kun vetävät itsensä niin hapoille. Maastohiihdon puolella taas erot on niin pieniä, että peesihyödyn avulla keskinkertainenkin hiihtäjä voi roikkua Sundbyn perässä kilometrikaupalla. Osaltaan varmaan vaikuttaa se, että ampumahiihdossa ei voi painaa niin laikka punaisena, kun 5-10 min välein pitää pysähtyä ampumaan ja siitä ei tule mitään jos sykkeet on 200 ja verenmaku suussa.

Mitä tulee urheilijoiden "kovuuteen", niin takuulla maastohiihdon puolella on kestävyydeltään kovakuntoisimmat urheilujat. Mutta ah-puolen kovimmat hiihtäjät kyllä pärjäävät myös ihan kelvollisesti maastohiihto-puolella. Esimerkkinä nyt vaikka nuo Fourcaden ja Mäkäräisen maastohiihtokokeilut jonnekin 10-20 sijan hujakoille. Nämä ovat todella kovia suorituksia siihen nähden, että heidän harjoittelunsa ei keskity täysipainoisesti hiihtoon, ja lisäksi harjoittelu lienee hieman erityypppistä kuin maastohiihtäjillä johtuen ampumahiihdon hiihto-osuuksien erilaisesta luonteesta.
 
Viimeksi muokattu:
Miten Suomen miehet voi olla noin hitaita hiihtäjiä? Jokaisella 700 metrin hiihtopätkällä jäävät aina 10-20 sekuntia kärjestä. Loukkaanhuhtakin on jo 22, eikä tunnu kulkevan mihinkään.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Onkohan mitään järkeä hiihdättää Suomen miehiä näissä ampumahiihdon mc-cupeissa? Kallista treenaamista.
Kallista treenamista, kisajärjestäjälle. Nimittäin IBU velvoittaa kilpailujen järjestäjät maksamaan kaikkien joukkueiden matkat ja hotellit, minkä takia kisoihin osallistuu paljon ampumahiihtäjiä, jotka jäävät valovuoden kärjelle.

Asiasta toiseen, Mäkäräisen viikonloppuhan oli vallan mainio. Kristallipallosaumat säilyivät hyvinä, ja olympialadut tulivat tutuiksi.
 

Biath

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kontiolahden Urheilijat
Tämän illan naisten pikamatkalle käytännössä kaikki parhaat ovat valinneet lähtöpaikan alkupäästä; sikäli outoa, että jo seitsemältä on ennustettu yhtä miinusastetta ja lähtö on varttia vaille. On mahdollista, että baana on lopussa selvästi liukkaampi. Tuuli on mieto, mikä sinänsä on etu suomalaisille. Kaisan makuuammunta on 88%, mikä voi, tai ainakin pitäisi, tarkoittaa nollaa, mutta pysty keskimäärin tuottaa yhden sakon.
Aikaero ja pienet fliunssan oireet ovat vaivana, eikä Kaisa luvannut haastattelussa nopeaa hiihtoaikaa. No aikaero on ainakin sama vaiva kuin muillakin parhailla. Mari on levänneenä taas jokeri, jota riskillä voi veikata.
 

Webb

Jäsen
Martin Fourcadelle kauden 13. voitto ja 19. palkintosija 23. kisassa. Ikää 28 ja voittoja uralla 62, esimerkiksi Björndalenilla oli samanikäisenä voittoja kasassa 29.

Arvostaa täytyy ja korkealle, aivan käsittämättömän kova kaveri on kyseessä, ei voi muuta sanoa. Isoveljeltä puuttuu vieläkin se ensimmäinenkin voitto ja tällä urakäyrällä jää puuttumaakin.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Fourcade oli ladulla ylivoimainen, kun Eberhardkin jäi melkein 20 sekuntia suksella. Moravec laittoi tiukoille ammuttuaan nollat, eipä ihan riittänyt.

Huomenna Fourcaden tähtäimessä on yhden kauden voittoennätys (miesten ennätys siirtyi tänään yksinään Fourcaden nimiin, ei yleinen), jota pitää hallussaan Magdalena Forsberg 14 voitolla.

Svendsenin keskinkertainen kausi sai vähän piristystä kolmossijan myötä. Tasaisestihan Svendsen on pisteitä kerännyt tälläkin kaudella, mutta hänen vuonna 2008 alkanut mitaliputkensa katkesi Hochfilzenissä, suksi ei kulje vanhaan malliin eikä voittoja ole ainuttakaan. Puhutaan kuitenkin vasta 31-vuotiaasta urheilijasta, jonka ei pitäisi ikäloppu olla.
 

EinoJ

Jäsen
Suosikkijoukkue
AC Milan, Chicago Blackhawks, ALBA Berlin
Oli tänään taas mielenkiintoinen pikakisa, ainakin saatiin kaudelle uusi voittaja. Laukkasen suoritus tänään oli parasta mitä häneltä ollaan pikakisoissa nähty tällä kaudella mutta olisi ollut parempaankin varaa. Mäkäräisen tulos on iso pettymys, kuulosti siltä ettei mikään ollut hänen puolellaan tässä kisassa (valaistus, keli, sairaus...). Voi olla ettei häntä nähdä huomenna edes kisassa, sinällään itselleni harmi kun olen menossa katsomaan kyseistä kisaa.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Mäkäräinen elää aivan liian tunteella. Toki sen ymmärtää, kun lajiin panostaa kaikkensa ja hänen elämänsä on tuo ampumahiihto. Mutta kyllä on aika erikoista, että tavallisen mc-startin jälkeen pyytelee yleisöltä anteeksi lähes Myllylän testamentin tyyliin. Kun puhutaan pään kestämisestä tai kestämättömyydestä arvokisoissa, on ongelma juuri tässä. Tunneryöppy on hänellä niin valtava. Kun onnistumisia tulee, on juhlinta kärkinaisista kovinta. Toisaalta sitten epäonnistumisen hetkellä haukutaan kaikki ihmiset ympäriltä maanrakoon. Toki tänään varmaan ekaa kertaa otti syyt vain omille harteilleen, kenties pientä kasvua?

Ei varmaan kannata yllättyä, kun ensi vuonna Koreassa taas menee se pariviikkoinen itkua tihrustaen ja heti kun paineet helpottavat, tulee taas loppukaudesta niitä ihania riemunhetkiä maailmancupissa. Mäkäräinen on erittäin kova urheilija, Suomeen poikkeuksellisen kova, mutta kyllä hän on mielestäni malliesimerkki urheilijasta, jolla ei kovimmissa paikoissa pää kestä. Arvokisoissakin on viime aikoina mitalit tulleet tilanteissa, joissa kaikki toivo on jo heitetty, eikä mitään hävittävää oikein enää ole. Toivon olevani tuon Korean suhteen väärässä. Monilla huippuampumahiihtäjillä on urallaan sattunut ne yhdet pöljät kisat (Berger, Domra, Dahlmeier...), joissa lähes kaikki onnistuu. Olisihan se hienoa, jos tämä toteutuisi Kaisan osalta Koreassa. Toivoahan aina saa.

Usein saa kuulla, että pään kestämättömyys on vain myytti, jolla ei kummoista totuusarvoa ole. Olen itse tästä jyrkästi eri mieltä. Eri lajeissa on todella paljon urheilijoita, jotka venyvät arvokisoissa aivan uudelle tasolle. Toisaalta on sitten näitä Hannu Mannisia ja Kaisoja, jotka tuntuvat kovan paikan tullen kyykkäävän. Yleensähän elämänkokemus auttaa, mutta saapa Kaisan kohdalla nähdä.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Ihan uskomatonta touhua Mäkäräiseltä pyydellä anteeksi ihmisiltä epäonnistumistaan. Ne kuuluvat lajiin, eikä Mäkäräinen ole tilivelvollinen yhtään kenellekään yleisöstä. Luo vain turhia paineita tuollainen.

Usein saa kuulla, että pään kestämättömyys on vain myytti, jolla ei kummoista totuusarvoa ole.
On se myytti sikäli, että pään kestämättömyys ominaisuutena yleistetään kategorisesti koskemaan suomalaisurheilijoita (ja tätähän ns. toriparlamentit tekevät) ja että ruotsalaiset aina venyvät.

Yleisluontoisesti pään kestosta toki kannattaa ja pitääkin keskustella.
 
Mäkäräinen elää aivan liian tunteella. Toki sen ymmärtää, kun lajiin panostaa kaikkensa ja hänen elämänsä on tuo ampumahiihto. Mutta kyllä on aika erikoista, että tavallisen mc-startin jälkeen pyytelee yleisöltä anteeksi lähes Myllylän testamentin tyyliin. Kun puhutaan pään kestämisestä tai kestämättömyydestä arvokisoissa, on ongelma juuri tässä. Tunneryöppy on hänellä niin valtava.

Olen noteeravinani sitä, että suomalaiset käyttäytyvät tätä nykyä hyvin tunteellisesti verrattuna monien muiden maiden urheilijoihin verrattuna. Esim. Petra Ollin itkut ja monet muut. Hyvä esimerkki on tämä kanadalainen korkeushyppääjä Derek Drouin, joka voitti olympiakultaa Riossa. Äijällä täysin pokerinaama kokoajan ja kun hän voitti niukalla marginaalilla olympiakultaa, näytti kun mitään ei olisi tapahtunut. Äijä vain pokerinaamalla pistää sukkia jalkaan ja menossa muualle.

En tiedä mutta ottavatko suomalaiset vähän liian vakavasti tämän urheilun? Sama juttu tämän Mira Potkosen kanssa, kun oli tippalinssissä jossain EM-kisoissa - EM pronssista.

Mitä tulee tähän Mäkäräisen ja Mannisen arvokisasuorituksiin....eilen kuuntelin taas tätä hyvää kokeellista radiopuhetta Sihvosen & Lindgernin ohejlmaa, jossa vieraana oli Hannu Manninen. Hannu Manninen sanoi, että sitä kun on arvokisat niin sitä vaan jotenkin yrittää jotain "ihmeellistä".

Itse sanoisin näin, että yhdistetyssä ja ampumahiihdossa näyttäisi olevan niin, että niillä, joilla hiihto on vahvempi osa-alue, menestyvät mc:ssa suhteellisesti paremmin kuin arvokisoissa ja päinvastoin niillä, joilla mäki tai ammunta on vahvempi osa-alue, menestyvät suhteellisesti paremmin arvokisoissa kuin mc:ssa.

Tähän on pari teoriaa.

Teoria 1. Kalusto. Kaisa Mäkäräinen on Fischerin ykköshiihtäjiä. Hän saa Fischerin ykköskalustoa jatkuvasti ja runsaasti. Hänen ei tarvitse säästellä hyviä suksia. Hänellä niitä riittää jopa SM-kisoihin saakka. Toista se on niiden kohdalla, jotka ovat Fischerin hierarkiassa alempana. He joutuvat säännöstelemään ja säästelemään hyviä pareja. Tämä tapahtuu luonnollisesti arvokisoihin. Kun tämä Fischerin hierarkiassa alempana saa myös sen tykkiparin jalkaan, aikaero suhteessa Mäkäräiseen pienenee. Näinhän tämä tutkimus osoittaa miksi Mäkäräinen ei menesty arvokisoissa yhtä hyvin kuin mc:ssa. Syy ei ole ampuminen. Mäkäräisen ampumisessa ei havaita suorituksen heikkenemistä suhteessa mc:iin, päinvastoin. Tutkimus osoittaa, että Mäkäräinen on ampunut arvokisoissa suhteessa paremmin kuin mc:ssa. Ero tulee hiihtovauhdissa. Mäkäräinen ei dominoi arvokisoissa hiihtovauhdissa samalla tavalla kuin tekee mc:ssa. Tästä tulee se miksi esim. Mäkäräinen itki viime Oslon MM-kisoissa huonoja suksiaan. Ehkä se asia ei olekaan niin, että Mäkäräisellä oli huono suksi, vaan niin, että niillä muillakin oli silloin hyvä suksi. Tuolloinhan Mäkäräinen hävisi loppukiritaistelun Dahlmeiriä vastaan ja Mäkäräinen itki huonoja suksiaan kun ei ennyt lopussa Dahlmeireistä ohi.

Teoria 2. Kunnon ajoittaminen. Toisin kuin raakaa kestävyys fysiikkaa vaativassa maastohiihdossa, ammunnassa tai mäkihypyssä on vaikempi ajoittaa kuntoa tiettyyn pisteeseen. Toki ammunnassa voidaan varmaan jollain viimeistelyharjoituksilla jonkin verran terävöittää suoritusta, mutta maastohiihto joka vaatii raakaa fysiikkaa on erittäin haasteellista olla omassa huippu kunnossa koko kautta. Niinpä usein tehdään niin, että fyysinen kuntopiikki haetaan tiettyyn pisteeseen eli arvokisoihin. Tämä koskee erityisesti niitä, joille hiihto on heikompi osa-alue. Suhteessa ammuntaan tai mäkihyppyyn tällä heikko hiihtäjä saa sekunteja kiinni nimenomaan arvokisoissa. Tämä näkyy maastohiihdossakin kuinka Sundby ei ole arvokisoissa yhtä dominoiva kun on mc:ssa. Sundbylla tai Mäkäräisellä ei näytä olevan mitään kuntopiikkiä arvokisoissa, vaan ovat aika tasaisessa kunnossa läpi kauden.

Teoria 3. Valtiojohtoinen maa. Joissain maissa lähinnä mitä idemmäksi mennään, kultttuuri näyttäisi olevan se, että vain arvokisat kiinnostavat. Mc:t ovat täysin toissijaisia paikkoja. Esim Venäjä tai Kiina. Johtuuko tämä siitä, että näissä maissa valtio kustantaa touhun perustuen arvokisamenestykseen?Viime kaudella arvokisattomana kautena Suomessa puhuttiin kuinka Venäjän maastohiihto erityisesti naisten hiihto oli alamaissa, kun tuloksia ei näkynyt missään, mutta kappas nyt yhtäkkiä arvokisallisena vuotena sieltä tulikin näitä Belorukovia ja Matveevevoja puhumattakaan Ustjugovista kuin puskista.

Teoria 4. Pää ei kestä. Kaisa Mäkäräinen on kansansuosikki, jonka suosio on lähinnä verrattavissa johonkin Jeesuksen ylösnousemiseen. Mäkäräisen suorituksta erityisesti hiihtovauhtia odotetaan olevan jotain ylimaallisen loistavaa. Totuus. Nyt perjantainaklin mm. Mari Laukkasen hiihtovauhti oli parempaa niin kuin se on ollut useasti tänä kautena aikaisemminkin. Mäkäräinen on tottunut olemaan ylivoimainen, mutta sitten kun joku tulee rinnalle, hän ei ole tottunut siihen tilanteeseen ja taktiikan merkitys ja pienten asioiden merkitys korostuu ja pää ei kestä. Mäkäräinen tuntee nahoissaan yleisön odotukset ja kun tuntuu siltä, että odotuksiin ei pysty vastaamaan pää ei kestä. Tämä on ns. populistinen ilmiö.
 
Viimeksi muokattu:
Hiidensalo vain 9 sakkoa tänään. Osaako kukaan sanoa, miksi Suomella ei ole yhtään nopeaa miesampumahiihtäjää? Hiihto ja ammunta on kaikilla hakusessa ja vaikka joskus saisivatkin nollat, niin se riittää Hiidensalolla juuri ja juuri top 30 ja muilla ehkä top 50- sijoitukseen.
 

Ahar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Pelicans, Suomi, Ruotsi, Columbus
Hiidensalo vain 9 sakkoa tänään. Osaako kukaan sanoa, miksi Suomella ei ole yhtään nopeaa miesampumahiihtäjää? Hiihto ja ammunta on kaikilla hakusessa ja vaikka joskus saisivatkin nollat, niin se riittää Hiidensalolla juuri ja juuri top 30 ja muilla ehkä top 50- sijoitukseen.

Yksi veikkaus tuohon voisi olla se, että harrastajia on todella vähän, mistä johtuen keskinäinen kilpailu on lähestulkoon olematonta huippujen loistaessa poissaolollaan.
 

M@rko77

Jäsen
Suosikkijoukkue
LFC, FC Lahti ja Pelicans
Taisi karata ne pikkukristallitkin Kaisalta. Ja ura senkun jatkuu, ainakin ensi vuoden. Liekö valmentajien tms. painostuksesta.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Ja ura senkun jatkuu, ainakin ensi vuoden. Liekö valmentajien tms. painostuksesta.
Siis olisiko Mäkäräisen pitänyt mielestäsi lopettaa tähän kauteen? Ensi vuonna se ura sitten kaiken järjen mukaan loppuu, kun olympialaiset pidetään tuolloin ja ikääkin on ensi kauden päättyessä 35 vuotta.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Olen noteeravinani sitä, että suomalaiset käyttäytyvät tätä nykyä hyvin tunteellisesti verrattuna monien muiden maiden urheilijoihin verrattuna. Esim. Petra Ollin itkut ja monet muut. Hyvä esimerkki on tämä kanadalainen korkeushyppääjä Derek Drouin, joka voitti olympiakultaa Riossa. Äijällä täysin pokerinaama kokoajan ja kun hän voitti niukalla marginaalilla olympiakultaa, näytti kun mitään ei olisi tapahtunut. Äijä vain pokerinaamalla pistää sukkia jalkaan ja menossa muualle.

En tiedä mutta ottavatko suomalaiset vähän liian vakavasti tämän urheilun? Sama juttu tämän Mira Potkosen kanssa, kun oli tippalinssissä jossain EM-kisoissa - EM pronssista.

Mitä tulee tähän Mäkäräisen ja Mannisen arvokisasuorituksiin....eilen kuuntelin taas tätä hyvää kokeellista radiopuhetta Sihvosen & Lindgernin ohejlmaa, jossa vieraana oli Hannu Manninen. Hannu Manninen sanoi, että sitä kun on arvokisat niin sitä vaan jotenkin yrittää jotain "ihmeellistä".

Itse sanoisin näin, että yhdistetyssä ja ampumahiihdossa näyttäisi olevan niin, että niillä, joilla hiihto on vahvempi osa-alue, menestyvät mc:ssa suhteellisesti paremmin kuin arvokisoissa ja päinvastoin niillä, joilla mäki tai ammunta on vahvempi osa-alue, menestyvät suhteellisesti paremmin arvokisoissa kuin mc:ssa.

Tähän on pari teoriaa.

Teoria 1. Kalusto. Kaisa Mäkäräinen on Fischerin ykköshiihtäjiä. Hän saa Fischerin ykköskalustoa jatkuvasti ja runsaasti. Hänen ei tarvitse säästellä hyviä suksia. Hänellä niitä riittää jopa SM-kisoihin saakka. Toista se on niiden kohdalla, jotka ovat Fischerin hierarkiassa alempana. He joutuvat säännöstelemään ja säästelemään hyviä pareja. Tämä tapahtuu luonnollisesti arvokisoihin. Kun tämä Fischerin hierarkiassa alempana saa myös sen tykkiparin jalkaan, aikaero suhteessa Mäkäräiseen pienenee. Näinhän tämä tutkimus osoittaa miksi Mäkäräinen ei menesty arvokisoissa yhtä hyvin kuin mc:ssa. Syy ei ole ampuminen. Mäkäräisen ampumisessa ei havaita suorituksen heikkenemistä suhteessa mc:iin, päinvastoin. Tutkimus osoittaa, että Mäkäräinen on ampunut arvokisoissa suhteessa paremmin kuin mc:ssa. Ero tulee hiihtovauhdissa. Mäkäräinen ei dominoi arvokisoissa hiihtovauhdissa samalla tavalla kuin tekee mc:ssa. Tästä tulee se miksi esim. Mäkäräinen itki viime Oslon MM-kisoissa huonoja suksiaan. Ehkä se asia ei olekaan niin, että Mäkäräisellä oli huono suksi, vaan niin, että niillä muillakin oli silloin hyvä suksi. Tuolloinhan Mäkäräinen hävisi loppukiritaistelun Dahlmeiriä vastaan ja Mäkäräinen itki huonoja suksiaan kun ei ennyt lopussa Dahlmeireistä ohi.

Teoria 2. Kunnon ajoittaminen. Toisin kuin raakaa kestävyys fysiikkaa vaativassa maastohiihdossa, ammunnassa tai mäkihypyssä on vaikempi ajoittaa kuntoa tiettyyn pisteeseen. Toki ammunnassa voidaan varmaan jollain viimeistelyharjoituksilla jonkin verran terävöittää suoritusta, mutta maastohiihto joka vaatii raakaa fysiikkaa on erittäin haasteellista olla omassa huippu kunnossa koko kautta. Niinpä usein tehdään niin, että fyysinen kuntopiikki haetaan tiettyyn pisteeseen eli arvokisoihin. Tämä koskee erityisesti niitä, joille hiihto on heikompi osa-alue. Suhteessa ammuntaan tai mäkihyppyyn tällä heikko hiihtäjä saa sekunteja kiinni nimenomaan arvokisoissa. Tämä näkyy maastohiihdossakin kuinka Sundby ei ole arvokisoissa yhtä dominoiva kun on mc:ssa. Sundbylla tai Mäkäräisellä ei näytä olevan mitään kuntopiikkiä arvokisoissa, vaan ovat aika tasaisessa kunnossa läpi kauden.

Teoria 3. Valtiojohtoinen maa. Joissain maissa lähinnä mitä idemmäksi mennään, kultttuuri näyttäisi olevan se, että vain arvokisat kiinnostavat. Mc:t ovat täysin toissijaisia paikkoja. Esim Venäjä tai Kiina. Johtuuko tämä siitä, että näissä maissa valtio kustantaa touhun perustuen arvokisamenestykseen?Viime kaudella arvokisattomana kautena Suomessa puhuttiin kuinka Venäjän maastohiihto erityisesti naisten hiihto oli alamaissa, kun tuloksia ei näkynyt missään, mutta kappas nyt yhtäkkiä arvokisallisena vuotena sieltä tulikin näitä Belorukovia ja Matveevevoja puhumattakaan Ustjugovista kuin puskista.

Teoria 4. Pää ei kestä. Kaisa Mäkäräinen on kansansuosikki, jonka suosio on lähinnä verrattavissa johonkin Jeesuksen ylösnousemiseen. Mäkäräisen suorituksta erityisesti hiihtovauhtia odotetaan olevan jotain ylimaallisen loistavaa. Totuus. Nyt perjantainaklin mm. Mari Laukkasen hiihtovauhti oli parempaa niin kuin se on ollut useasti tänä kautena aikaisemminkin. Mäkäräinen on tottunut olemaan ylivoimainen, mutta sitten kun joku tulee rinnalle, hän ei ole tottunut siihen tilanteeseen ja taktiikan merkitys ja pienten asioiden merkitys korostuu ja pää ei kestä. Mäkäräinen tuntee nahoissaan yleisön odotukset ja kun tuntuu siltä, että odotuksiin ei pysty vastaamaan pää ei kestä. Tämä on ns. populistinen ilmiö.

Oikein hyvää pohdintaa ja varmasti näiden eri teorioiden yhteisvaikutuksesta kokonaisuus syntyy. Minusta Mäkäräisen heikoista hermoista kertoo myös se, ettei hän uskalla ladata kaikkea arvokisoihin, vaan puhuu miten ne ovat kisat muiden joukossa. No, eiväthän ne tosiasiassa ole. Edes Kaisalle. Sen huomaa juuri tuosta poikkeuksellisen voimakkaasta tunteilusta arvokisoissa. Mutta sen minkä Mäkäräinen tuolla pelillään aiheuttaa on se, että kunto ei nouse enää arvokisoihin eikä henkinenkään lataus ole parhaimmillaan. Kautta on jo paljon takana, kun arvokisat koittavat. Samaan aikaan oikeasti tavoitteelliset urheilijat laittavat kaikkensa likoon MM-kisoihin tai olympialaisiin. Sitten Kaisalta vaaditaankin ampumapenkalla melkeinpä ylisuorittamista, että mitali voi irrota.

Eli selittelee asiaa miten vaan, mielestäni viime kädessä tullaan siihen, että Kaisan on pakko hillitä omaa päätään vähättelemällä arvokisoja ja korostamalla maailmancupia, jossa päätä ei niin voimakkaasti mitata. Se, että hiihtovauhti suhteessa muihin hiipuu arvokisoihin, on myös suora seuraus tästä.

Yleensä arvokisoissa mitaliin vaaditaan huippusuoritusta kaikilta. Ja monet ylisuorittavat arvokisoissa melko säännöllisesti. Kaisalta huippusuorituksia, puhumattakaan venymisistä, ei juurikaan ole nähty.
 

Byvajet

Jäsen
Olen joskus miettinyt, että Suomessa on vittumaisinta olla oikeasti hyvä urheilija, jollainen Mäkäräinenkin on. Kun saavuttaa pysyvän aseman lajin huipulla, yleisö Suomessa asennoituu sillä tavalla, että kaikki muut kuin huippusuoritukset ovat epäonnistuneita suorituksia.

Paras urheilijan asema Suomessa on silloin, kun hän on nousemassa huipulle ja putkauttelee. Tällöin urheilijalta ei vielä odoteta pysyvää korkeaa tasoa, jolloin heikommat suoritukset annetaan anteeksi.

Joukkueurheilijat ovat paljon paremmin suojassa kritiikiltä kuin yksilöurheilijat. Jääkiekkoilijalla voi olla useampi keskinkertainen kausi, eikä häntä haukuta, mutta jos Mäkäräisellä on keskinkertainen kausi, kritiikin määrä on suuri. Jos Laine pelaa tulevat kaudet vaatimattomilla pisteillä, häntä ei lytätä likikään samalla tavalla kuin yksilöurheilijoita.

Nooralotta Neziri ja myös Oskari Mörö ovat saaneet viime vuosina paljon myönteistä huomiota osakseen, mutta odottakaapa, kun rajat tulevat vastaan. Sen jälkeen heitä aletaan pitää keskinkertaisuuksina eikä tulevaisuuden lupauksina. Sen jälkeen palaute olympialaisissa ja MM-kisoissa on tyyliä tule pois sieltä.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Hiidensalo vain 9 sakkoa tänään. Osaako kukaan sanoa, miksi Suomella ei ole yhtään nopeaa miesampumahiihtäjää? Hiihto ja ammunta on kaikilla hakusessa ja vaikka joskus saisivatkin nollat, niin se riittää Hiidensalolla juuri ja juuri top 30 ja muilla ehkä top 50- sijoitukseen.

Suomessa kovimmat hiihtäjät menevät automaattisesti maastohiihtoon. Ampumahiihto on Suomessa yllättävän pieni laji. Avainasia olisi ohjata se juuri maastohiihdon kärjen takana oleva massa ampumahiihdon pariin. Toki suomalaisen kepukulttuurin tuntien nämä lajiryhmät touhuilevat omissa poteroissaan ja harrastajat pidetään viimeiseen asti omassa lajissa.

Voisi kuvitella, että Kaisan menestys ja pyssyhiihdon valtava medianäkyvyys alkaisi sataa lajin laariin. Pitää vaan vielä jaksaa odotella se kymmenkunta vuotta ennen kuin tämä Kaisasta innostunut massa alkaa olla aikuisiässä. Tosin pessimistinä ennustan, että eiköhän tämäkin näkyvyys ja harrastajamäärän kasvu onnistuta ryssimään.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Olen joskus miettinyt, että Suomessa on vittumaisinta olla oikeasti hyvä urheilija, jollainen Mäkäräinenkin on. Kun saavuttaa pysyvän aseman lajin huipulla, yleisö Suomessa asennoituu sillä tavalla, että kaikki muut kuin huippusuoritukset ovat epäonnistuneita suorituksia.

Paras urheilijan asema Suomessa on silloin, kun hän on nousemassa huipulle ja putkauttelee. Tällöin urheilijalta ei vielä odoteta pysyvää korkeaa tasoa, jolloin heikommat suoritukset annetaan anteeksi.

Joukkueurheilijat ovat paljon paremmin suojassa kritiikiltä kuin yksilöurheilijat. Jääkiekkoilijalla voi olla useampi keskinkertainen kausi, eikä häntä haukuta, mutta jos Mäkäräisellä on keskinkertainen kausi, kritiikin määrä on suuri.

Nooralotta Neziri ja myös Oskari Mörö ovat saaneet viime vuosina paljon myönteistä huomiota osakseen, mutta odottakaapa, kun rajat tulevat vastaan. Sen jälkeen heitä aletaan pitää keskinkertaisuuksina eikä tulevaisuuden lupauksina. Sen jälkeen palaute olympialaisissa ja MM-kisoissa on tyyliä tule pois sieltä.
Osin varmasti näinkin. Luulen, että isoin syy, miksi urheilijaa aletaan arvostella on se, että hän ei arvokisoissa onnistu vastaamaan luomiinsa odotuksiin. Ei Kaisan kohdalla pitäisi olla niin, että jännätään jotain hikistä pronssimitalia kisoista toiseen. Kyllä välillä pitäisi kyetä parempaakin. Välillä epäonnistumisia tai rutiinisuorituksia sijoille 5-10 tulee, mutta Kaisalta ei oikein muuta edes nähdä. Ei tavallista penkkiurheilijaa mc-kisan voitto kauaa lämmitä. Siksi turhautuminen on suuri, kun tärkeimmissä kisoissa lady aina kyykkää.
 

Ahar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Pelicans, Suomi, Ruotsi, Columbus
Suomessa kovimmat hiihtäjät menevät automaattisesti maastohiihtoon.

Tätä vastaan sotii kuitenkin se, että ampumakävelijät ovat muutaman kerran viime vuosina ottaneet Suomen mestaruuden hiihtokilpailuissakin.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Tätä vastaan sotii kuitenkin se, että ampumakävelijät ovat muutaman kerran viime vuosina ottaneet Suomen mestaruuden hiihtokilpailuissakin.
No joo, Mäkäräinen voitti 2013 SM-kultaa, mutta hänhän ei kuulunut päälle parikymppisenä Suomen kovimpiin hiihtäjiin. Tästä syystä hän vaihtoi ampumahiihtoon, jossa on pärjännyt hienosti ja kehittynyt hiihtäjänä uudelle tasolle päästen hiihdon maailmancupissa kymppisakkiin asti. Eli kyllä se @Aleksandros :in väite paikkaansa pitää.

Laukkanen toki on junioreiden maailmanmestari sprintistä, se menkööt poikkeuksena.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös