Ruotsissa ei ole eläkekattoa vaan eläkepalkkakatto, eli tietyn summan jälkeen eläkettä ei työeläkejärjestelmässä kerry, muttei myöskään eläkemaksuja makseta. Epäilenpä, että monelle suurituloiselle tällainen efektiivinen palkankorotus sopisi Suomessa loistavasti. Valtiontaloutta se ei auttaisi mitenkään.
Itseasiassahan tuossa voisi täälläkin olla järkeä, kun oikein aloin miettimään, sillä tuohan jokatapauksessa määrittää samalla sen korkeimman mahdolliseen eläkkeen tason, jota Ruotissa voi saada, kun ei oteta mukaan noita rahastointipuolen lisäeläkkeitä.
Kyllähän tuosta helposti saisi rakennettua järjestelmän, jossa sen työntekijän osuuden voi poistaa sen el
kepalkkakaton ylittävältä osalta. Se nostaisi jonkin verran sitä tässä tapauksessa keskipalkkaisen ostovoimaa, josta osan taas voisi kuitata pienellä veronnostolla, mutta sellaisella, jossa se eti tietenkään siirtyisi kokonaisuudessaan verotettavaksi. Jos tuon rajan asettaisi Suomessa esim. sinne jonnekin 4000 euroon, jonka jälkeisestä palkasta ei siis enää eläkettä kerry, mutta myöskään sen ylittävltä palkanosalta ei siis enää pidätettäisi sitä eläkemaksua työntekijältä. Yrityksen osuus toki jatkaa juoksuaan, ellei muuta sovita, ainakin osittain sillä ehdoin, että säästynyt osuus laitetaan investointeihin, ja työpaikkoihin.
Esim 6000 palkasta työntekijällä jäisi tuo noin 8% enemmän, eli noin 160 euroa enemmän käyttöön/kk. Samallahan se laskisi vain eläkeyhtiöille menevää osuutta, eikä heijastuisi lainkaan valtion tai kunnan verotukseen, mutta karsisi jättimäiset eläkkeet pois järjestelmästä.
Jos sitten tosiaankin pidätettäisiin osa tuosta hyödystä verona, niin sehän itseasiassa vahvistaisi valtion taloutta.
Kun siellä samaan aikaan eläkkeisiin nyt menevä osuus pienenisi merkittävästikin, kuten täälläkin laskettiin, niin eikö siitä silloin jäisi enemmän siihen valtiontalouteen rahaa.
Sitten sitä voidaan osin ohjata taas niiden pienipalkkaisten tulevien eläkkeiden nostamiseen inhmillisemmälle tasolle, sillä heidänkin pitänee kuitenkin pyrkiä eläkkeellä hengissä pysymään, ja mahdollisimman kattavasti ilman yhteiskunnan lisätukia siistä selviämiseen.
Tarkkoja summia en osaa, enkä edes jaksa, esittää, mutta jotenkin tästä saan kyllä näkyviin, että tällaisesta muutoksesta, jossa eläkkeitä leikataan merkittävästi sen suhteen, mitä enimmillään maksetaan, saadaan kyllä kohtuu helpostikin yhteiskuntaa taloudellisesti auttava järjestelmä aikaiseksi. Pienistä puroista se kuitenkin on tehtävä. Byrokratiakkin olisi mahdollisuus karsia nähdäkseni, joka sekin säästänee rahaa.
En tiedä nyt, että unohtuiko jokin yksityiskohta, kun tässä äkkiseltään asiaa aloin miettimään, ja siitä lueskelemaan, mutta korjannet mahdolliset virheet.
Mutta kuitenkin, jos mikään tuossa ajatuksenjuoksussa osuu kohdalleen, niin kyllä sen pitäisi valtiontalouttakin auttaa, kun sinne jää enemmän kulutukseen, ja mahdollisesti jopa sijoituksiin.