Alppihiihto - menestys maailmancupissa ja matka kohti Torinoa

[VT]

Alppihiihto - menestys maailmancupissa

Ensi viikolla selviää, ketkä suomalaiset alppihiihtäjät lähtevät Torinoon Palanderin ja Poutiaisen lisäksi. Hieman ihmetyttää, että alppihiihtäjien edesottamuksia ei tällä palstalla ole juuri käyty läpi. Siitä syystä alla lyhyt analyysini kaikista maajoukkuetason laskijoista.

NAISET

Tanja Poutiaisen (s. 1980) alkukausi ollut loistavan viime talven jälkeen yllättävän vaisu. Mukana on ollut paljon epävarmuutta ja myös -onnea. Pujottelucupissa tällä hetkellä 8. sija ja suurpujottelucupissa 11. Välillä ollut nähtävissä mahdollisuus huippuvauhtiin, joten toivottavasti pienen kisatauon aikana saisi homman kohdalleen. Kostelicin, Pärssonin ja itävaltalaisten vauhti silti tällä hetkellä pelottavan kovaa olympialaisia ajatellen.

Henna Raidan (s. 1975) menestys on ollut varsin vastaava viime talveen verrattuna, pujottelucupissa tällä hetkellä 23. Tasaisen varmaa suorittamista, mutta ikä huomioiden turha odottaa harppausta kymmenen parhaan naispujottelijan joukkoon.

Marika Ollikan (s. 1981) menestys jäänyt vaatimattomaksi. Missään mc-pujottelussa ei ole ollut mitään jakoa toiselle kierrokselle.

Noora Haterma (s. 1984) on parempi suurpujottelijana kuin pujottelijana ja on ainoa suomalaisista naislaskijoista, joka on päässyt tällä kaudella pisteille Eurooppa-cupin suurpujottelussa. Maailmancupissa vauhti ollut vielä liian kovaa, mutta kehityskelpoinen laskija kyseessä.

MIEHET

Kalle Palander (s. 1977) on päässyt tänä talvena huippuvauhtiin. Pujottelucupissa 3. ja suurpujottelucupissa 5. tila ovat osoituksena siitä, että kummassakin lajissa on mahdollisuus voittoon. Maailmancupissa osakilpailuvoitot ja mitali(t) Torinossa täysin mahdollisia, mutta kovan työn takana ne tulevat olemaan. Pujottelussa Rocca, Raich ja Ligety ovat selkeästi pahimmat haastajat ja suurpujottelussa n. 10 parasta laskijaa ovat olleet todella tasaväkisiä tällä kaudella.

Sami Uotilan (s. 1976) loukkaantuminen oli paha takaisku, kun loukkaantumisia on aiemminkin osunut turhan paljon Uotilan kohdalla. Saa nähdä, jatkaako enää ensi kaudella uraansa.

Jukka Leino (s. 1978) on välillä väläytellyt vauhtiaan, mutta liian usein lasku päättyy ulosajoon typerän virheen seurauksena. Oikea asenne tietysti painaa täysillä eikä varmistella, mutta lisää varmuutta pitäisi otteisiin saada. Wengenin 21. tilan pitäisi riittää olympiamatkaan, jos valitsijat lajista mitään ymmärtävät. Onnistuessaan kaikki mahdollisuudet jopa kymmenen joukkoon pujottelussa. Suurpujottelu selkeästi heikompi laji.

Jukka Rajalan (s. 1982) kohdalla ollut nähtävissä vähän samaa yliyrittämistä kuin Leinolla. Rajalaa pidän kuitenkin itse potentiaalisimpana laskijana seuraavaksi suomalaiseksi huippulaskijaksi Palanderin ja Poutiaisen lisäksi. Suurpujottelu taitaa olla Rajalalla hieman pujottelua vahvempi laji, mutta onnistuessa molemmat kulkevat. Maailmancupissa tällä kaudella pelkkiä epäonnistumisia, mutta viime viikon kaksi voittoa Eurooppa-cupin suurpujotteluissa todella kova suoritus. Tuntuu vaan siltä, että Suomessa ei oikein osata arvostaa saavutuksia, mutta mukana oli kovia laskijoita. Näiden näyttöjen on pakko riittää olympiajoukkueeseen.

Jouni Kaitala (s. 1983) on ollut yllättävän vaisu tällä kaudella. Viime vuoden MM-kisojen 13. tila pujottelussa ja 25. tila suurpujottelussa lupasivat odottaa läpimurtoa tälle kaudelle, mutta jostain syystä menestystä ei ole tullut. Tulee kiire antaa olympianäyttöjä.

Jouni Pellinen (s. 1983) on mielenkiintoinen laskija, sillä lajivalikoima ulottuu pujottelusta syöksylaskuun. Vauhti ei vielä oikein riitä maailmancup-tasolle, mutta toivottavasti lähivuosina nähtäisiin Pellinen säännöllisesti maailmancupin vauhtilajeissa.

Petri Härkönen (s. 1981) on välillä pärjännyt kohtalaisesti eurooppa-cupin suurpujotteluissa, mutta maailmancupissa ei oikein vauhti riitä.

Rasmus Laine (s. 1983) pääsi hieman yllättäen heti kauden ekaan mc-suurpujotteluun, kun voitti suomalaisten omassa karsinnassa niin Rajalan kuin Leinonkin. Sen jälkeen on ollut vähän pimennossa.

 

[L. Paraske]

Miehistä kisajoukkueeseen valitaan melkoisella varmuudella Palanderin lisäksi Jukat Leino ja Rajala. Rajalan edesottamukset Euroopan Cupin suurpuikassa ovat tosiaan olleet miellyttävä yllätys, kun viime kaudella jo hetken näytti että mies keskittyy täysipainoisesti vain pujotteluun, vaikka toki aiemmin on ollut tunnettu nimenomaan suurpujottelijana. Leinon osalta tietysti pitää toivoa että mies pääsee kuntoon olympialaisiin mennessä eilen tehdyn polvitähystyksen jälkeen. Näkisin että molemmilla on onnistuessaan olympialaisissa mahdollisuudet jopa kympin joukkoon päälajeissaan, koska arvokisoissa noille sijoille kuitenkin pääsee sen verran helpommalla kuin maailmancupissa.

Kaitalan kausi on tosiaan ollut suuri pettymys, koska aika paljon odotettiin tältä potentiaaliselta huippulaskijalta. Jounin paras sijoitus tämän kauden Euroopan cupissa on ollut 28., joten olympiapaikka on todella ison kiven alla. Kitzbühelin ja/tai Schladmingin pujotteluista vaaditaan nyt huippusuoritusta Jounilta. Muidenkaan mieslaskijoiden osalta ei olympiapaikkoja ole näköpiirissä, olkoonkin että Pellinen olisi mukava nähdä alppiyhdistetyssä mukana.

Naisten puolelta taas on päivänselvää, ettei Poutiaisen ja Raidan lisäksi olympiakoneeseen ole muita menijöitä. Ollikan tai Haterman taso ei riitä siihen. Valitettavan tyhjää on naisten puolella näiden kahden huipun jälkeen ollut jo vuosikausia, mutta kuuleman mukaan junioreissa on lahjakkaita tyttöjä tulossa. Toivotaan parasta.

Olympialaisten osalta voisi odotuksia nostattaa vielä sen verran, että Sestriere, jossa olympialaisten alppihiihto käydään, on ollut sekä Palanderille että varsinkin Poutiaiselle todella hyvä paikka jossa menestystä on aiemmin tullut. Käsittääkseni nuo rinteet kuuluvat molempien ehdottomiin suosikkeihin. Ja mukava on ollut myös huomata että molemmilla laskeminen on näyttänyt sitä paremmalle mitä pidemmälle kausi on edennyt.

 

[L. Paraske]

Kalle Palander palasi juuri vajaan kahden vuoden tauon jälkeen maailmancupin osakilpailun voittajaksi Itävallan Schladmingissa. Kyseessä oli maailmancupin viimeinen pujottelu ja ylipäänsä tekniikkalaji ennen Torinon kisoja, joten olympialaisia ajatellen voittoa ei paljon parempaan hetkeen voinut ottaa. Tänään olosuhteet olivat ideaalit Kallelle, koska laskettiin riittävän jyrkässä ja ennen kaikkea jäisessä rinteessä joten toivotaan Sestriereen samanlaisia olosuhteita. Mutta upeat oli Kallen laskutkin tänään, erityisesti toisen kierroksen voittolasku. Pujottelun maailmancupia tällä kaudella suvereenisti vieneen Giorgio Roccan kisa päättyi toisen kerran peräkkäin keskeytykseen, tällä kertaa toisella kierroksella vain muutama keppi ennen maalia. Ei olisi Roccan vauhti silti Kallelle riittänyt tänään.

Mutta aika hyvillä mielin voi Kalle kohti olympiakisoja lähteä valmistautumaan. Niin, se edellinen cup-voitto muuten tuli tulevilla olympiarinteillä Sestrieressä.

 

[VT]

Mutta upeat oli Kallen laskutkin tänään, erityisesti toisen kierroksen voittolasku.

Upea voitto tosiaan Kallelta ja tuli varsin ylivoimaisella tavalla. Rocca oli vähän kohmeessa, sillä eroa Kalleen olisi luultavasti tullut yli 0,5 sekuntia, jos Rocca olisi päässyt maaliin. Ligetyn vauhti oli pelottavan kovaa ekassa laskussa, vaikka selostaja ei sitä tajunnutkaan. Vaikka pari isoa virhettä tulikin, eivät ne aikaa vieneet.

Palander nousi jo pujottelucupin toiseksi ja ero Roccaan on 134 pistettä. Ei mikään mahdoton saavuttaa kolmessa vikassa kisassa, jos Roccalle sattuu vielä yksikin lipsahdus.

Jukka Rajalakin oli hyvässä vauhdissa ekalle väliaikapisteelle. Jos virhe olisi jäänt tekemättä, olisi ollut hyvät mahdollisuudet ekalla kierroksella sijoille 15-20. Vauhtia näköjään löytyy pujottelussakin, mutta tollaiset jatkuvat helpohkot virheet pitäisi saada pois.

 

[VT]

Jäi sitten Jukka Leino valisematta olympialaisiin. Vähän kyllä ihmetyttää, että sinne valitaan jotain keijokurttiloita ja lauripyykösiä, mutta ei pujottelijaa, kenellä olisi ollut realistiset mahdollisuudet 15 joukkoon. Ellei sitten polven kuntoutuminen ole hidastunut, se olisi ainoa hyväksyttävä syy.

Onneksi Raita ja Rajala sentään pääsevät kisoihin.

 

[MS]

Jäi sitten Jukka Leino valisematta olympialaisiin. Vähän kyllä ihmetyttää, että sinne valitaan jotain keijokurttiloita ja lauripyykösiä, mutta ei pujottelijaa, kenellä olisi ollut realistiset mahdollisuudet 15 joukkoon. Ellei sitten polven kuntoutuminen ole hidastunut, se olisi ainoa hyväksyttävä syy.

Leino ei ehtinyt antaa rittäviä näyttöjä ajoissa. Paras sijoitus 21. ennen polviongelmia yms..., kun olisi vaadittu sijoittumista 20 parhaan joukkoon. Aina voidan voidaan jossitella, mutta OK:n pelisäännöt kuitenkin olleet selvät.

 

[VT]

Paras sijoitus 21. ennen polviongelmia yms..., kun olisi vaadittu sijoittumista 20 parhaan joukkoon.

Mutta viime kaudelta oli mm. sijat 14. ja 19. OK:n kriteerit olivat:

"Urheilijalla oltava realistinen mahdollisuus sijoittua 16 parhaan urheilijan joukkoon.
Tämä edellyttää valintavaiheeseen mennessä:
a) useita sijoituksia 20 parhaan joukkoon kuluvan kauden mc- kilpailuissa
b) hyvää menestystä edellisellä kaudella
Mikäli kriteeri a) ei täysin täyty , kriteeriä b) voidaan käyttää täydentävänä kriteerinä"

Leinolla olisi todellakin ollut realistiset mahdollisuudet 16 joukkoon, ainakin paljon realistisemmat kuin miessprinttihiihtäjillä. Alppihiihto on kuitenkin paljon herkempi laji ja miesten osalta taso niin laaja, että jopa numerolla 50 voi nousta 10 joukkoon. Olympialaisissa on vielä paljon helpompi menestyä kuin cupissa, koska joka maasta saa olla vain 4 laskijaa.

Esim. Kitzbühelin pujottelussa oli Itävallasta 13 ja Italiasta 9 laskijaa; kaikki sellaisia, joilla potentiaalia 30 joukkoon. Lisäksi 5-6 laskijaa oli useammasta maasta (ainakin CAN, USA, SWE, FRA, SUI).

Olympiakomitea vaan osoitti, ettei siltä löydy lajituntemusta ainakaan alppihiihdon osalta.

 

[VT]

Sanni Leinonen

Sanni Leinonen (s. 1989) teki äsken debyyttinsä maailmancupissa Ofterschwangin suurpujottelussa. Tuloksena 56. tila 4,95 kärjestä ja n. 2 s toisen kierroksen paikasta. Eli ei oikein vauhti riitä vielä MC-tasolle, mutta muuten Leinonen laskenut lupaavasti viime aikoina. Voitti mm. tammikuussa Sveitsissä yhden FIS-suurpujottelun. Ehkä Eurooppa cup olisi sopiva taso hakea tasonnostoa. Lupaava laskija kuitenkin kyseessä, kun ikää vasta 16 vuotta.

Poutiainen ekan kierroksen jälkeen 11. ja ero kärkeen +1,15. Ei oikein vauhti lupaa mitalia Torinosta.

 

[VT]

Sanni Leinonen (s. 1989) teki äsken debyyttinsä maailmancupissa Ofterschwangin suurpujottelussa.

Ei tässä ketjussa tunnu keskustelua saavan aikaan, mutta todetaan silti, että loistava lasku eilen Leinoselta. Ensimmäinen MC-pujottelu ja numerolla 67 sijalle 33. Harmittavan lähelle jäi paikka 2. kierroksella.

 

[hannes_ko]

Laitetaanpa tähän ketjuun tämä iloinen uutinen. Petteri Kantola nappasi MM-hopeaa nuorten MM-kisoissa Quebecissä Kanadassa. Mitali tuli Suomen alppihiihdon menetyslajissa suurpujottelussa.

Petterin sarja eri ikäluokissa nuorten arvokisoissa: 74, 65, 25, dnf, 64, dnf, 44, 35, 37, dnf, 2.

Kyllähän minä tämän osasin ennustaa...

 

[hannes_ko]

Olenko minä tullut hulluksi?

En löytänyt tämän päivän Hesarista juttua Petteri Kantolan MM-hopeasta. Eihän maan suurin päivälehti varmastikaan ole voinut tehdä sellaista linjausta, ettei tulos ole uutisoinnin arvoinen, vaan minä vain en löydä juttua. Ehkä se oli etusivulla.

Olihan. Pliiz.

 

[L. Paraske]

Kalevassa sentään oli pikku-uutinen aiheesta. Hieno juttuhan tuo hopea on ja Kantola nousi toisena suomalaisena nuorten mm-kisamitalistien kerhoon Tanja Poutiaisen seuraksi. Kisat päättyvät tänään tyttöjen suurpujotteluun ja sieltä vasta 16-vuotiaalta Sanni Leinoselta voidaan odottaa, jos ei aivan mitalia, niin ainakin hyvää sijoitusta. Tamperelainen Leinonen on Poutiaisen veroinen lahjakkuus ja kävi jo helmikuussa hyvin lähellä ensimmäisiä maailmancupin pisteitä Saksassa.

edit. Olihan tuossa edelläkin näemmä juttua Leinosesta jo.