Alle varausikäiset tulevaisuuden lupaukset

  • 706 992
  • 1 037

Barney

Jäsen
Puhun nyt lähinnä näistä ikäluokista mitä on tulossa muutaman vuoden sisään ja parhaillaan menossa. Yksipuolista ja itsekästä, hengetöntä pelailua - jos ei homma muutu niin tämä "golden age" oli tässä.
No sieltä on nyt lähivuosina tulossa muun muassa Aatu Räty, Brad Lambert ja Aron Kiviharju, joista on kaikista puhuttu mahdollisina tulevina NHL:n ykkösvarauksina. Toki Kiviharjun kohdalla pohdinta on vielä hyvin aikaista, mutta ihan hyvältä tuo lähitulevaisuus siis näyttää. Eiköhän noiden ihan kärkeen kaavailtujen pelaajien lisäksi tule vielä se pari muutakin suomalaista ykköskierroksen varausta/vuosi. Ihan hyvä tahti mielestäni Suomen kokoiselle maalle. Suomalaisen pelaajatuotannon tulevaisuus näyttää siis erittäin valoisalta.
 

Carlos

Jäsen
Suomalaisen pelaajatuotannon tulevaisuus näyttää siis erittäin valoisalta.

Mites sitten Leevi Aaltonen, Rasmus Kupari, Jesse Ylönen, Kristian Vesalainen, Eeli Tolvanen, Jesse Puljujärvi, Olli Juolevi? Nekin olivat pari vuotta ennen draftia parhaita-ikinä-missään-koskaan junnuissa vittu miljoona pistettä per ukko joka pelissä, ihan kurkoja.

Voit tulla elvistelemään jollain mainitsemistasi pelaajista sitten kun takovat NHL:ssa 40 pistettä tai enemmän kaudessa. Siihen asti kaikki ko. kaverit menevät minun kirjoissani suoraan "too much, too soon" -kategoriaan. Itse veikkaan taas että kaikki kolme pelaavat vuonna 2030 enintään KHL:ssa, jatkaen suomalaisten superlupausten maineikasta perinnettä. Ja jatkan samaan syssyyn että tulevaisuus näyttää kaikkea muuta kuin valoisalta.

Saa ottaa talteen, katsotaan loppukeväästä 2030 miten kävi.
 

Barney

Jäsen
Mites sitten Leevi Aaltonen, Rasmus Kupari, Jesse Ylönen, Kristian Vesalainen, Eeli Tolvanen, Jesse Puljujärvi, Olli Juolevi? Nekin olivat pari vuotta ennen draftia parhaita-ikinä-missään-koskaan junnuissa vittu miljoona pistettä per ukko joka pelissä, ihan kurkoja.
Noista Puljujärvi taitaa olla ainut, jonka kohdalla on puhuttu mahdollisesta ykkösvarauksesta. Jos sinä olet odottanut esimerkiksi Jesse Ylösestä NHL:n ykkösvarausta, niin olet ollut niiden odotuksiesi kanssa varmasti melko yksin. Kyllä minä uskon, että tuostakin listasta tulee vielä ainakin pari pelaajaa pelaamaan ihan kunnioitettavan NHL-uran.

Minun puolestani voidaan ottaa veto siitä, että onko vähintään yksi kolmikosta Räty, Lambert ja Kiviharju pelannut vähintään yhden yli 40 pisteen NHL-kauden ennen loppukevättä 2030. Panoksen voit päättää sinä väliltä 0-100 000 euroa.
 
Ja jos jollekin on jäänyt jotain epäselväksi, niin minä haluan peliä missä osataan ensinnäkin luistella mihin tahansa suuntaan ihan helvetin hyvin, (toiseksi ja kolmanneksi tärkein kriteeri on myös tämä sama), jossa pelataan fyysisesti, jossa pelataan nöyrästi ja hienosti joukkueena, ja jossa pommitetaan kiekkoa hyökkäyspäässä maalille ja omassa päässä vastustajat pois maalintekosektorista.

2000-luvun alku oli varmaan sinulle kulta-aikaa kun NHL oli täynnä suomalaisia kolmoskentän koohottajia, jotka luistelivat helvetisti ja roiskivat kiekkoa nöyrästi pois omista. Kiekkoa ei saatu mistään sisään, mutta pelattiin joukkueelle. Itse en haikaile noita aikoja enkä usko, että kovin moni muukaan tällä palstalla.
 

Avuton tunari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vähän kaikki.
Ei mitään hätää, Suomessa keskitytään nykyään vain siihen oikeasti olennaiseen, eli yksittäisen pelaajan kiekonleipomistaitoon (lyhyellä mailalla), siinä on tulevaisuus, kaikki muu tulee sitten joskus jos on tullakseen. Se toimi hyvin näiden nykytähtien 70-lukulaisten isukkien aikanakin, miksei siis edelleen? Junnujoukkueissa joukkuepeli on enivei turhaa (koska se tuleva supertähti siitä joukkueesta on jo tiedossa eikä se tarvitse näitä muita luusereita NHL-varaukseen), luistelutaito on totaalisen yhdentekevää (sitä voi opetella sitten änärissä samalla kun tekee juttua siitä Seiskaan), syöttötaitoa tarvitaan vain silloin kun syötetään omille bestiksille (ettei mene tehopisteitä vahingossa väärille joukkuetovereille joka on aina itseltä pois), hyvä kunto ei ole ollenkaan tarpeen - se on naurettava ideanakin (kiekkoilijasta voi nääs mantran mukaan tehdä urheilijan muttei päinvastoin), kaksinkamppailut saa aina hävitä (koska kiekonkäsittelytaito omassa päässä lyhyen mailan kanssa varsinkin heikointa vastustajaa vastaan menee aina kaiken muun edelle), täysillä ei kannata ylipäätänsä tsempata (koska kiekon kanssa ylimielinen kikkailu paineettomassa tilassa on vaan niin paljon hienompaa), laukomista tulee harjoitella vain virallisissa peleissä toivottomista paikoista (lahjattomat harjoittelee vapaa-ajalla), jos tila loppuu kesken, mene kulmaan ja menetä kiekko siellä epämääräisessä tilanteessa, se on aina parempi kuin syöttää omille, ylipäätänsä kiekko kannattaa antaa aina mieluummin vastustajalle ja mennä vaihtoon, kuin syöttää omalle joukkuekaverille (ettei kilpailijat vaan tee enempää pisteitä kuin sinä, ja näin kilpeileva oman joukkueen pelaaja saattaa myös saada salaa enemmän miinuksia) ja noin keskimäärin joukkueella ei ole väliä (vain minä, tuleva tähti, olen tärkeä).

Tässä suomalaisen jääkiekkoilun nykyinen olennainen mantra. Onnea voittajille. Ei hätää, itsekseni tässä hekottelen ja katselen, näyttää vähän samalta kun liimanhaistelija-rytmibasistit perustaa levy-yhtiöitä miljoonat mielessä. Hyvä siitä tulee. Right? oor left?

Olikos tämä nyt sarkasmia vai ei?
Jos oli,tykkäya meni oikeaan osoitteen.
Jos ei, pahoittelut.

Ja asiaan:
Aaron Kiviharju on todella lupaava pelaaja.
Tuskin malttaa odottaa, että pääsee seuraamaan hänen pelejä maajoukkueessa enemmänkin ( ensi kaudella U16?).
 

Carlos

Jäsen
Minun puolestani voidaan ottaa veto siitä, että onko vähintään yksi kolmikosta Räty, Lambert ja Kiviharju pelannut vähintään yhden yli 40 pisteen NHL-kauden ennen loppukevättä 2030. Panoksen voit päättää sinä väliltä 0-100 000 euroa.

Ensinnäkin, kiekkonäkemys ja raha, on kuin öljy ja vesi, ne eivät sekoitu keskenään. Jos joku haluaa NHL:aan vain rahan takia (varsinkin ne pelaajan vanhemmat) niin ojaan menee. Sama pätee pätemiseen. Jatkoajassa lyödään vetoa lähinnä kunniasta. Voin suostua hyväksymään kohtuu-hyvän pullon viskiä/konjakkia - joka pitää juoda sitten vedonlyöjien kesken vedon ratkettua - häviäjä ostaa pullon. Voittaja valitsee väliltä viski/konjakki, häviäjä asettaa riman oman kunniansa mukaan. Tilaisuuden saa striimata livenä jos haluaa.

Toiseksi, vedon aihe oli, missä ko. kolmikko pelaa vuoden 2030 loppukevääseen mennessä. Yksittäinen suonenvetokausi voi tulla "kelle vaan", mutta NHL:ssa pelipaikan vakiinnuttaminen on vaikein asia jääkiekkomaailmassa. Itse laitan rispektaus-rajan 1000:n NHL -pelin rajapyykille (vaikkei se olekaan vedon kohteena), jos sen saavuttaa on oikeasti kova jätkä ja joukkuepelaaja. (off-topic: lämpimät onnittelut Valtteri Filppula!)

Mutta siis tässä tapauksessa, jos mainitsemastasi kolmikosta (vaikka yksi on vielä puhtaasti lapsi, joten en mielellään spekuloisi hänellä) edes yksi on vakiinnuttanut paikkansa NHL:ssa loppukevääseen 2030 mennessä, tehden edes lähelle 40 tehopistettä kaudessa, niin myönnän hävinneeni.
 

Carlos

Jäsen
2000-luvun alku oli varmaan sinulle kulta-aikaa kun NHL oli täynnä suomalaisia kolmoskentän koohottajia, jotka luistelivat helvetisti ja roiskivat kiekkoa nöyrästi pois omista. Kiekkoa ei saatu mistään sisään, mutta pelattiin joukkueelle. Itse en haikaile noita aikoja enkä usko, että kovin moni muukaan tällä palstalla.

En ole puhunut yhtä ainoaa sanaa kolmoskentän koohottajista, enkä mistään muustakaan mistä kirjoitat yllä. Olet varmaan ollut Suomessa valmentajana, ei muuten voi olla noin kassalla.
 

Carlos

Jäsen
Olikos tämä nyt sarkasmia vai ei?
Jos oli,tykkäya meni oikeaan osoitteen.
Jos ei, pahoittelut.

Dude, puhut lapsesta, joka on fyysisessä kasvussa valtavasti edellä ikätovereitaan. Josta ilkeät huhut puhuvat että syntymätodistuksen vuosi meni väärin Ranskassa/Tanskassa.

Anna nyt pojan kehittyä ihan rauhassa ja olla lapsi, kyllä niitä maajoukkuepelejä ehtii sitten aikanaan näkemään ihan tarpeeksi kun sen aika tulee jos tulee. Ensimmäistä kertaa jollain on jotain oikeasti väliä hänen ikäluokallaan vasta keväällä 2024.
 

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
Siis ei kai nyt ketään tosissaan voi olla sitä mieltä, että tämän hetkinen tilanne olisi jotenkin surkea? Suomen tilannehan on täysin mahtava, 90-luvun sukupolvi on täyttä timanttia ja 2000-luvun junnuissa on myös kasvamassa kovia pelaajia.

Tylsyyden trollailua kenties?
 

Avuton tunari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vähän kaikki.
Dude, puhut lapsesta, joka on fyysisessä kasvussa valtavasti edellä ikätovereitaan. Josta ilkeät huhut puhuvat että syntymätodistuksen vuosi meni väärin Ranskassa/Tanskassa.

Anna nyt pojan kehittyä ihan rauhassa ja olla lapsi, kyllä niitä maajoukkuepelejä ehtii sitten aikanaan näkemään ihan tarpeeksi kun sen aika tulee jos tulee. Ensimmäistä kertaa jollain on jotain oikeasti väliä hänen ikäluokallaan vasta keväällä 2024.

No, todella lupaava pelaaja silti, vaikka onkin lapsi.
Lähinnä hain tuolla maajoukkueella sitä, että näkee aikanaan oman ikäisiä vastaan missä mennään.
Toki niin oli myös Leevi Aaltonen, Jonathan Tanus jne..
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Siis ei kai nyt ketään tosissaan voi olla sitä mieltä, että tämän hetkinen tilanne olisi jotenkin surkea? Suomen tilannehan on täysin mahtava, 90-luvun sukupolvi on täyttä timanttia ja 2000-luvun junnuissa on myös kasvamassa kovia pelaajia.

Tylsyyden trollailua kenties?
Jep. Suomi elää parasta aikakauttaan ikinä jääkiekossa ja tämä aikakausi on vasta alussa. Sieltä 90-luvun puolivälistä, kun lajia on seurannut, niin on ihan mahtavaa, että saa kokea tälläisen ajanjakson elämässään.

Tämä @Carlos aina aika ajoin tulee tätä katkeraa trollaustaan tänne vuodattamaan. Jätetään me nämä spedet omaan arvoonsa ja nautitaan matkasta.
 

Gilmore

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Henkilökohtaisesti Aron Kiviharjulta muutaman pelin tällä kaudella C-nuorissa nähneenä, niin ei hän kyllä siellä minkään muita edellä olevan fyysisen kehityksensä takia siellä ole dominoinut, vaan ihan puhtaasti peliälynsä ja taitonsa takia. Kokonsa puolesta menee vielä pienien ja heiveröisten sarjaan tuolla C:ssäkin, mutta se lienee ihan luonnollista tuon ikäiselle. Luistelun, taitotason ja peliälynsä puolesta mahtuisikin sitten varmasti jo ihan kevyesti B:hen, eikä peli sielläkään olisi varmasti mitään selviytymistä. Yksi isoimmista talenteista, mitä itselleni on tuon ikäisenä tullut vastaan, ellei isoin. Kiviharjun peli näyttää jotenkin niin helpolta ja koko hommasta tulee jotenkin liikkeestä ja elkeistäkin lähtien mieleen Miro Heiskanen. Paljon tietenkin ehtii tapahtua tässä vuosien saatossa, eikä mikään ole kirkossa kuulutettua, mutta hienoa katseltavaa on pojan peli ollut ne muutamat pelit mitkä olen tällä kaudella nähnyt.
 

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
Henkilökohtaisesti Aron Kiviharjulta muutaman pelin tällä kaudella C-nuorissa nähneenä, niin ei hän kyllä siellä minkään muita edellä olevan fyysisen kehityksensä takia siellä ole dominoinut, vaan ihan puhtaasti peliälynsä ja taitonsa takia. Kokonsa puolesta menee vielä pienien ja heiveröisten sarjaan tuolla C:ssäkin, mutta se lienee ihan luonnollista tuon ikäiselle. Luistelun, taitotason ja peliälynsä puolesta mahtuisikin sitten varmasti jo ihan kevyesti B:hen, eikä peli sielläkään olisi varmasti mitään selviytymistä. Yksi isoimmista talenteista, mitä itselleni on tuon ikäisenä tullut vastaan, ellei isoin. Kiviharjun peli näyttää jotenkin niin helpolta ja koko hommasta tulee jotenkin liikkeestä ja elkeistäkin lähtien mieleen Miro Heiskanen. Paljon tietenkin ehtii tapahtua tässä vuosien saatossa, eikä mikään ole kirkossa kuulutettua, mutta hienoa katseltavaa on pojan peli ollut ne muutamat pelit mitkä olen tällä kaudella nähnyt.

Ja Stouni on itse hädintuskin 170 senttimetriä pitkä, niin on jotenkin vaikea kuvitella, että Aron pystyy ikinä kokonsa puolesta saamaan mitään etua.
 

liigajyrä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsinki Warriors
Niin usea ”huikea” 7 - vuotias, on 10 vuotiaana ”ynnämuut” pelaaja. Sitten taasen 10 vuotias ”maaginen maalipyssy/ kärkikynäilijä” on 13 vuotiaana ”jyrän alle jäänyt hiirulainen”, ja sitten 15 vuotiaana tulee uudet uhkakuvat mukaan eli mopot, tytöt ja nykyään E-Sports.

Sellaisia Teuvo Teräväisiä ei enää kauheasti tule toki lupaavia poikia on paljon mutta antaa niiden olla vielä lapsia ja pellailla rauhassa.
 
En ole puhunut yhtä ainoaa sanaa kolmoskentän koohottajista, enkä mistään muustakaan mistä kirjoitat yllä. Olet varmaan ollut Suomessa valmentajana, ei muuten voi olla noin kassalla.

Kerro nyt ihmeessä mikä meni pieleen. Ihan vaan ettei menisi valmennuskurssit ihan hukkaan.
 

Carlos

Jäsen
Kerro nyt ihmeessä mikä meni pieleen. Ihan vaan ettei menisi valmennuskurssit ihan hukkaan.

Tiedän jo että tulen katumaan tätä, mutta fine. Se että osaa luistella helvetin hyvin joka suuntaan ei ole koohottamista. Se että pitää vastustajan pois maalintekosektorista ei tarkoita että "roiskii kiekkoa pois". Se että pelaa joukkueelle ei tarkoita että ei saa kiekkoa sisään mistään.

Ylipäätänsä, olenko jossain väittänyt että kaipaan menneitä aikoja? (aikaa säästääkseni - en ole)

Kaipaan (suomalaiseen) kiekkoon moderneja aikoja. Aika ajaa meidän nykyisestä "superjunnutuotannosta" ohi ennenkuin edes tietty "tietäjäkaarti" sitä edes tajuaa. Miksi jääkiekossa - joukkuepelissä siis - on nykyään jotenkin kirosana se joukkue? Itänaapurista voi vaikka käydä kyselemässä miten meni vitun hyvien yksilöiden kanssa noin niinkuin keskimäärin. Tai Hjallikselta.

Vastaavasti vaikka kummalta tahansa Jaloselta voi kysellä että miten meni noin niinkuin omasta mielestä, kun pelaajat toteuttivat sovittua kaavaa, ja pelasivat joukkueelle.

Hei ei tää oikeasti ole noin vaikeaa.
 

Glove

Jäsen
Sellaisia Teuvo Teräväisiä ei enää kauheasti tule toki lupaavia poikia on paljon mutta antaa niiden olla vielä lapsia ja pellailla rauhassa.
Pitää kuitenkin muistaa, että jääkiekossa tärkeiden asioiden, mm. lajitaitojen ja nopeuden herkkyyskausi on jo ennen murrosikää, n. 7-12 vuotiaana. Näitä ominaisuuksia tulee harjoittaa riittävästi jo nuorella iällä, että pelaajalla on ylipäätään mahdollisuus kehittyä jossain vaiheessa huippu-urheilijaksi. Monesta tapauksesta olen kuullut, joissa on huomattu nuoruusvaiheen lopussa / aikuisurheiluuran alussa, että joitakin asioita on jätetty jossain välissä tekemättä ja täytyy tehdä kova työ näiden asioiden kuntoonsaattamiseksi, että oman maksimin tavoittelu aikuisena on ylipäätään mahdollista.

Kyllä, lapset saa ja pitää myös ”pellailla.” Monipuolinen harjoittelu lapsena on perusta mahdolliselle huippu-urheilu-uralle. Tai vaikka liikunnalliseen elämäntapaan. Jokainen tekee omat valintansa.
 

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
Pitää kuitenkin muistaa, että jääkiekossa tärkeiden asioiden, mm. lajitaitojen ja nopeuden herkkyyskausi on jo ennen murrosikää, n. 7-12 vuotiaana. Näitä ominaisuuksia tulee harjoittaa riittävästi jo nuorella iällä, että pelaajalla on ylipäätään mahdollisuus kehittyä jossain vaiheessa huippu-urheilijaksi. Monesta tapauksesta olen kuullut, joissa on huomattu nuoruusvaiheen lopussa / aikuisurheiluuran alussa, että joitakin asioita on jätetty jossain välissä tekemättä ja täytyy tehdä kova työ näiden asioiden kuntoonsaattamiseksi, että oman maksimin tavoittelu aikuisena on ylipäätään mahdollista.

Kyllä, lapset saa ja pitää myös ”pellailla.” Monipuolinen harjoittelu lapsena on perusta mahdolliselle huippu-urheilu-uralle. Tai vaikka liikunnalliseen elämäntapaan. Jokainen tekee omat valintansa.

Aika paljon samaa mieltä.

Minusta mainitsemasi asiat ovat pääsääntöinen syy, että miksi esim. jalkapallossa suomalaiset on kaukana huippumaasta, vaikka harrastajamäärät ovat korkeat jne.
Hyvissäkin organisaatoissa ei junioireita oikeastaan valmistella mihinkään ammattilaisuraan.
 

Glove

Jäsen
Aika paljon samaa mieltä.

Minusta mainitsemasi asiat ovat pääsääntöinen syy, että miksi esim. jalkapallossa suomalaiset on kaukana huippumaasta, vaikka harrastajamäärät ovat korkeat jne.
Hyvissäkin organisaatoissa ei junioireita oikeastaan valmistella mihinkään ammattilaisuraan.
Jep, tässä on selkeä ero jääkiekon hyväksi. Nimenomaan fysiikkaharjoittleussa. Lätkässä tehdään jo aika pienestä pitäen oheisharjoitus ennen jäätä ja sitten ollaan lajitaitojen parissa jäällä. Parhaassa tapauksessa vielä hyvä loppuverryttely päälle. Jalkapallossa ollaan pallon kanssa Koko se aika mitä reeneissä ollaan. Kertaakaan en nähnyt futareiden viime kesänä tekevän fysiikkaa reeneissä kun lenkeilläni kuljin kenttien ohi. Ja joskus jopa jäin mielenkiinnosta katsomaan reenejä.
 

Zentteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pienet seurat, Kärpät
Lajitaitoja oppii niin kauan kuin lajia harrastaa , ainakin niin kauan kuin pää ja kroppa on iskussa.
Hermotus, koordinaatio yms. tarttuu hyvin lapsena mutta kehittyy myöhemminkin.

Syitä siihen, miksi suomesta tulee jääkiekkoon enemmän maailmantason pelaajia kuin fudiksesta, on varmaan monia sen lisäksi että jalkapallon harrastajia on maailmalla hemmetin paljon enemmän.

Jalkapallossa on mielestäni tietyillä synnynnäisillä ominaisuuksilla (nopeus) enemmän merkitystä kuin lätkässä jossa kaikkia tarvittavia taitoja ei lapsella ole luonnostaan (luistelu) ja siinä tarvittavia ominaisuuksia voi myöhemmin huomattavasti enemmän harjoittaa (voimaominaisuudet).

Höntsäkulttuuri: kun menet jäähalliin (maila)luisteluun tai ulkojäälle, et takuulla ole yksin. Kesällä taas pääsee aika tyhjälle nurmikentälle potkimaan palloa jos siellä ei ole harjoitusvuoroa (näin meillä päin). Jos näet pihalla jotain pelattavan niin se on yleensä säbä joka tukee ainakin lätkän lajitaitoja. Ei taida tulla huippuja ilman höntsää, paitsi ehkä Venäjällä jossa kyvyt laitetaan kouluun jossa reenataan aamulla että illalla.

Noista junnulupauksista: Kun seuraa pikkujunnuista aikuisikään tulevia pelaajia niin yleensä lopulta ihan parhaimmat tuntuvat tulevan esiin kunnolla vasta junnuvaiheen loppupäässä. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa: tällä palstalla on aiempinakin vuosina rankattu varmoja "NHL lupauksia " jotka eivät ole lopulta sinne änäriin päässeet mutta takavasemmalta on joku sinne hiihdellyt jopa kärkikaartiin.
 

Turisti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Naisten lentopallomaajoukkue
Noista junnulupauksista: Kun seuraa pikkujunnuista aikuisikään tulevia pelaajia niin yleensä lopulta ihan parhaimmat tuntuvat tulevan esiin kunnolla vasta junnuvaiheen loppupäässä. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa: tällä palstalla on aiempinakin vuosina rankattu varmoja "NHL lupauksia " jotka eivät ole lopulta sinne änäriin päässeet mutta takavasemmalta on joku sinne hiihdellyt jopa kärkikaartiin.
Zentteriltä painavaa tekstiä, samaa mieltä. Jotenkin sitä hehkutetaan D-B junnujen "pistepörssejä" ym. mutta sitten totuushan pelaajasta tulee loppujen lopuksi 20-35 vuotiaana. Pitkä on matka nuorilla kiekkoilijoilla, tsemppiä treenaamiseen ja taustajoukoille järkeviä ratkaisuja pelaajapolulla.
 

Glove

Jäsen
Ei tuo U16 joukkueen kausi kovin hyvin ole mennyt, vaikka tilastoissa on 11 voittoa ja 6 tappiota. Näistä voitoista suurin osa on pienempiä kiekkomaita vastaan, hyväksi suoritukseksi voi laskea kaksi voittoa Ruotsista ja kaksi voittoa Tsekistä. Loput seitsemän voittoa Saksaa (4), Sveitsiä (2) ja Slovakiaa (1) vastaan. Ruotsille on myös hävitty kahdesti. Muita suurmaita (CAN, USA, RUS) vastaan saldo on puhdas nolla. Neljä peliä, neljä tappiota maalierolla -17. Toki suurinosa selittyy tuolla aiemmin mainitsemallani 10-1 tappiolla Venäjää vastaan.

Ei kai tästä voi kun parantaa, etenkin suurmaita vastaan. Seuraava pelikin on jo huomenna Tsekkiä vastaan.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Onkos kukaan palstalainen nähnyt juurikin tuossa U16-joukkueessa pelaavan Elmeri Laakson otteita tällä kaudella? Minkälainen pelimiehen alku on kyseessä? Aika kivat pisteet on puolustajaksi painanut tällä kaudella B-junnuissa ja maajoukkueessakin on tulosta syntynyt.
 

Zentteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pienet seurat, Kärpät
Ei tuo U16 joukkueen kausi kovin hyvin ole mennyt, vaikka tilastoissa on 11 voittoa ja 6 tappiota. Näistä voitoista suurin osa on pienempiä kiekkomaita vastaan, hyväksi suoritukseksi voi laskea kaksi voittoa Ruotsista ja kaksi voittoa Tsekistä. Loput seitsemän voittoa Saksaa (4), Sveitsiä (2) ja Slovakiaa (1) vastaan. Ruotsille on myös hävitty kahdesti. Muita suurmaita (CAN, USA, RUS) vastaan saldo on puhdas nolla. Neljä peliä, neljä tappiota maalierolla -17. Toki suurinosa selittyy tuolla aiemmin mainitsemallani 10-1 tappiolla Venäjää vastaan.

Ei kai tästä voi kun parantaa, etenkin suurmaita vastaan. Seuraava pelikin on jo huomenna Tsekkiä vastaan.
.

U16 ikäluokka näyttää olevan tasainen.
U16 kokoonpanoissa on siitä huolimatta ollut isoja maita vastaan suunnilleen samat kokoonpanot eli samat "kärki"kentät pelaajineen.
Aika samoja asioita on näkynyt peleissä joten samoilla kentillä pelaajien tehdessä samoja asioita kuin aiemmin, lopputulos on samaa luokkaa.
Kokonaisuudessaan pelaajarinki on varmaan yhtä laaja kuin vanhemmissa (>U17) joukkueissa.
Yhden Slovakian turneen pelasivat lähes kokonaan toisella kokoonpanolla ja sieltä turnausvoitto pienempiä maita (mm Sveitsi) vastaan puhtaalla pelillä.
Huomioitavaa se että nuorten olympialaisten tiiviimmällä kokoonpanolla olivat samaa Sveitsiä vastaan yllättävän tiukoilla.
Tänään on U16 peli tsekkejä vastaan jonka muistaakseni voittivat harjoitusottelussa kahdella eri kokoonpanolla syksyllä.
Eli tällä matematiikalla pitäisi tulla voitto ja peli olla hallussa mutta kaikkihan pitää aina uudelleen ansaita.

Edit: Jatkoaikavoitto, kiitos veskarin 51 torjuntaa. Toivottavasti saa koittaa torjua jatkossakin.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös