Olisi ehkä sopivampi tämä viesti tuonne Suomen omaan ketjuun, mutta painetaan kumminkin tänne. Eli tuli tuossa mieleen, että mitäköhän sitä mietti tasan vuosi sitten näihin aikoihin, kun Suomi oli jäänyt puolivälieriin. No, tuli avattua tämä osio ja ketjun avaussivu, enkä edes muistanut enää, että olin itse tämän ketjun avannut pettymyskisojen päätteeksi. Jonkinnäköinen kokoonpanosommitelmakin sieltä löytyi, ja loppupeleissä ihan hyvin tuli näköjään oltua jyvällä. Patrik Lainetta (tai Nättistä) ei toki ketjuhahmotelmissa edes näkynyt, ja Lainetta pidin tuolloin täytenä arvoituksena. Paljon on Pate ollut nyt viime ajat tapetilla, ja pitää vielä tässäkin erikseen kehua ja olla tyytyväinen siitä, miten nuori mies käänsi kurssin ja kunnostautui oikein merkittävässä roolissa näissä peleissä.
Erityispeukku myös rouhijaosastolle, etenkin Björqkvistille, jolla vaikuttaa olevan todella huikea luonne ja asenne kaikkeen tekemiseen. Itse asiassa Björkqvist oli kolmosveskari Larmin ja Mikkolan ohella ainoa pelaaja, jota en itse edes maininnut viestissä (toki seuraavissa viesteissä viisaammat toivat aika äkkiä Kasperinkin esille). Huomion arvoista oli myös se, että suurin osa pakeista, joille avaaminen tuotti välillä vaikeuksia enemmän tai vähemmän (esim. Keskitalo, Saarijärvi, Mikkola...), pelasivat kahdessa viimeisessä ottelussa kisojensa parhaat pelit.
Kehujen jakoa voisi jatkaa loputtomiin, mutta turha nyt sen enempää alkaa käymään joka ukkoa läpi. Joukkueena nämä voitetaan, ja upea, nousujohteinen kaari joukkueelle ja sen liidereille! Pitääpä tehdä taas ensi kisoja varten ajoissa jonkinlaiset omat kaavailut, jotta voi sitten taas mielenkiinnolla lueskella ensi vuonna tähän aikaan, että miten se nyt omasta mielestä oikein meni.