Ilmoitukset

Nimimerkki Salama15 pääsee viikon päästä kokeilemaan uudelleen, jos Trumpin ketjuun eksyisi pelkän nimittelyn ja sisällöttömän huutelun sijasta välillä vaikka jotain asiaakin.

Sulje ilmoitus

Nimimerkki Nynoamous jatkoi offtopicia ja turhaa vääntöä ketjunootin jälkeenkin, joten hän saa harjoitella viikon ajan luetun ymmärtämistä.

Sulje ilmoitus
  1. Mustaine Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Oulun Kärpät
    Niin, äijä on tulossa Suomeen eikä vielä ketjua täällä? Ainakaan haulla ei löytynyt.

    Itsehän hankin lipun jo heti viikko sitten ja kohta pitää ryhtyä hotellihuonetta buukkaamaan Tampereelle ko. viikonlopulle.

    Itse keikan oletan olevan edellisen, sinänsä loistavan katurock-tyyppisen levyn jälkilöylyjä, eli shokeeraus ja teatraalisuus voi olla pienemmässä roolissa, kuin voisi odottaa. Ehkäpä Alice kuitenkin pestaa jälleen tyttärensä lavalle ruoskaa heiluttamaan!

    Muita tulossa katsomaan?
     
  2. pale Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, Lebarin Pantterit
    Itselleni A Cooper oli joskus skidinä erittäin kova juttu ja silloin vitutti kun tää Suomi oli niin eristetty ettei tollaisia äijiä tänne silloin saatu.

    Kiitos kutsusta, lähden mielelläni. Missä nähdään?
     
  3. Annuli Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ässät, Latvija
    Tottakai tulen. Viimeeksi näin Alicen Trash-kiertueella joskus vuonna kivi. Alice on mun yksi ehdoton suosikki ja palvonnan kohde. Tuolla Trash-kiertueella kuvattu videonauha on huikea ja loistava. Sanat eivät riitä kuvaamaan... Visuaalisuutta, huikeita biisejä, loistavaa fiilistä ja vielä kerran huikeita biisejä. Omat suosikkini sijoittuva Alicen uran alkuun eli 70-luvulle.

    Maltan tuskin odottaa, kun Welcome to my nightmare pärähtää soimaan.
     
  4. pernaveikko Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, Crusaders, Lechia
    Joskus pienenä tuli Helsingin Jäähallissa nähtyä. Yleisöä oli pari tuhatta ja meininki kaikinpuolin vaisua. Tokihan noita biisejä dikkailtiin, kuulin Poisonin radiosta pari päivää sitten, aivan huikee kipale.

    En todellakaan ole nyt menossa.
     
  5. Metalwarrior Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Lukko
    Harkitsen menemistä. Alicella on paljon hyvää matskua, suosikkejani ovat Trash-ja Hey Stoopid-levyt. 70-luvun tavara ei ihan niin paljon kolahda.
     
  6. Blackie Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ässät, Buffalo Sabresin symppaaja
    Lainaus:
    Muhun kolahtaa nimenomaan Alice Cooper -bändin 70-luvun kama. Miehen sooloura Alice Cooper -nimellä ei hirveästi sytytä, tosin Trash on ihan hyvä levy, vaikka ehkä liian tuotettu. Suosikkilevyt järjestyksessä: 1. Love It To Death 2. Billion Dollar Babies 3. Killer.
     
  7. pale Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, Lebarin Pantterit
    Komppaan Blackietä, tosin hieman eri järjestyksessä menee noi levyt. Mulla ykkönen on Killer mutta se ja sama. Tästä A.C:ta on kyse.

    Tilannehan näyttää siltä että ruuhkaa ei ole ja tulen viettämään ikimuistoisia hetkiä Annulin kanssa Mansessa....
     
  8. IFK4ever Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, Arsenal
    Lainaus:
    Nooh, et sentään ole ihan ainoa stadilainen joka Manseen päin suuntaa ensi kesänä.

    Liput keikalle on hankittuna yhden naisihmisen toimesta myös minulle. Näin tuoreena sinkkuna tuntuu ehkä turhan kauaskantoiselta suunnitelmalta, mutta eipä siinä mitään! "Näillä mennään"
     
  9. Lawless Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Lainaus:
    Mielestäni Hey Stoopid on todella hyvä levy, ehkä Alicen uran paras. Trash sen sijaan on parhaimmillaan loistava, mutta liian epätasainen. Vincentin 70-luvun tuotanto on myös parhaimmillaan loistavaa, esimerkiksi "Ballad of Dwight Fry".

    Viimeksi olin vanhaa herraa katsomassa Helsingin Jäähallissa, silloin taisi olla lämppärinä Company of Snakes. Harmi vain, missasin todellisen helmi-keikan vuonna 2001, kun olin intissä. Jäähallissa soittivat nimittäin Alice Cooper, Dio ja RATT, joka tosin ei ole mitään ilman Stephen Pearcya.

    Olisihan se kiva lähteä Tampereelle.
     
  10. Annuli Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ässät, Latvija
    Lainaus:
    Aivan huikea biisi tuo Ballad of Dwight Fry, koskettaa sydänjuuria myöten.

    Itse en niinkään kauheasti pidä Alicen uudesta tuotannosta, vaikka heräsin tajuamaan tämän artistin hienouden Trash-levyn myötä. Onneksi silloinen poikakaverini omisti myös muita levyjä ja sai minutkin friikahtamaan.

    Yksi hieno ja samalla korniudessaan huvittava biisi on He's back (the man behind the mask). Tätä on pakko kuunnella aina (harvoin) pelistä tullessa, kun maalivahti on loistanut. I'm eighteen koskettaa myös, vaikka ei koske minua enää henkilökohtaisesti (ei ole koskettanut...ööh...viiteen vuoteen ;) ).

    Vaikka pappa on lähes isäni ikäinen, odotan konsertilta paljon. Toivon, että toiveeni toteutuvat.
     
  11. jesse72 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jukurit, MP, E. Frankfurt, hyvä MJE!
    Alicen levyjä löytyy hyllystä RISE YOUR FIST AND YELL, TRASH, HEY STOOPID ja GREATEST HITS kokis jossa on vanhenpia biisejä.

    YELL, TRASH ja STOOPID ovat täynnä meneviä biisejä joiden kertosäkeet jäävät soimaan päähän takuuvarmasti. STEP ON YOU, CHOP,CHOP, CHOP, POISON, BED OF NAILS JA koko STOOPID levyn voisi mainita. Poltettuna löytyy vielä tuo THE LAST TEMPATION , joka on aika vaisu lätty muutama kohtalainen kipale ( LOST IN AMERICA). Tämän jälkeen tulleet Cooper levyt on mennyt ohi.

    Keikalla tuli oltua Hesan jäähallissa 90/91 Stoopid kiertueella. Olihan se kiva show ja myös lämppärinä ollut ALMIGHTY toimi mainiosti.

    Enpä usko että tulee Alicen keikalle enää lähdettyä, kuunnellaan kotona vaikka Rise your fistiä..
     
    Viimeksi muokattu: 11.02.2005 klo 22.38
  12. Redalert Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK,Ozzy Osbourne,Black Sabbath
    Alice on kyllä pitkään ollut suurimpia suosikkejani musiikin saralla. Nähnyt livenä monta kertaa ja mikään keikoista ei ole ollut pettymys. Onpa minulla aito nimmarikin. On mielestäni vakuuttavan hyvä sekä levyillä, että livenä. Tulevan Tampereen keikan jätän nyt kuitenkin väliin, vaikka olisikin mukavaa päästä Tampereelle rokkailemaan, sen jälkeen pyörimään kaupungin yöelämään ja yöpymään hotelliin. Yksi hienoimpia konserttielämyksiä olikin muistaakseni vuonna 1991 Scorpionsin keikka Tukholman Globenissa. Oli mahtavaa, kun sai bailata laivalla, käydä keikalla ja pyöriä Tukholmassa ja yöpyä hotellissa. Kaiken kaikkiaan kunnon viihde-elämys. Mutta tässä elämän reaaliteetit jälleen tulevat vastaan, eli no money, no fun... Mutta PAKKO sitten taas mennä, kunhan mies saapuu Helsinkiin. Oikein hauskaa keikkaa vaan kaikille menijöille tai sanoisiko kaikille " Billion dollar babies:eille" ... ;-) Have fun !
     
  13. Golden AWe Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Charles Darwin
    Lainaus:
    Samoilla linjoilla...80-luvulla Alice joutui väärien tuottajien käyttöön ja levyt muuttuivat nihkeäksi poppisrokkipaskaksi...shokkielementtikin vaipui minidiskoslovarien varjoon, mikä on harmi sillä Alicehan on ihmisenä asiallisimpia, fiksuimpia ja mukavimpia rokkareita mitä maapallolta löytyy.

    Trash-levy...iso hittilevy, mutta onko hittilevy ja "suuren yleisön suosio" tosiaan niin tärkeää että pitää hommata Desmond Child tuottajaksi ja tehdä se kuuluisa "sell-out"? Vai ketäs meitä muita kovia rokkareita oli Childin suojatteina, Michael Bolton, Bon Jovi, Cher, Ricky Martin.

    Noh, pääasia että poika viihtyy...
     
  14. Blackie Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ässät, Buffalo Sabresin symppaaja
    Lainaus:
    Unohdit KISSin.
     
  15. Golden AWe Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Charles Darwin
    En unohtanut, enkä Aerosmithiä. "I was made for loving you" ja "Heaven's on fire", tai Aerosmithin "Pump" eivät nekään ole "Destroyer" tai "Rocks".
     
  16. Moto Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Matkailin tuossa viikon aikana vähän länsinaapurin puolella ja jo matkan varattuani tutkailin hieman millaista illanviettoa osuisi Tukholma-illalle ja löytyihän sieltä. Alice Cooperin keikka meinaa. Olisi samana iltana ollut tarjolla vielä Dinosaur Jr ja vieläpä Scotty Moorekin, joten tuli melkein runsaudenpulaa, mutta Alice tuntui kiinnostavimmalta.

    Varsin hyvän setin setä vetikin todella tiukan taustabändin säestyksellä. Melkoinen show muutenkin. Domina paukutteli ruoskaa, Alice lyheni päänmitan verran giljotiinissa ja muuta kivaa...

    Kuten varmaan monelle ellei peräti valtaosalle ikäluokkaani kuuluvalle, ensikosketus Aliceen tuli tuon poppis-comeback-levy Trashin kautta. Omistin sen joskus kasettina, mutta enää ei löydy sitäkään. Onhan Poison pahasti puhkisoitettu kappale, mutta silti melkein ainoa Desmond Childin (sormet kurkkuun) avustuksella syntynyt biisi, josta voin sanoa tykkääväni.

    En tällä hetkellä omista muita levyjä kuin A Fistful Of Alice -liven ja tuolta matkalta tuomani uuden Dirty Diamondsin, joka onkin varsin mainio paketti lukuunottamatta kamalaa bonusraitaa Stand. Pitääkin varmaan hankkia vähintään pari kokoelmaa tuon keikan jälkimainingeissa.

    Lämppärinä siellä muuten oli tämä turskanpurijoiden euroviisubändi Wig Wam. Ilmeisesti saivat kovastikin kiitoksia esityksestään, mutta enpä tiedä. Varmaan pitäisi tykätä kasari-riikinkukkohevistä, jotta moinen kohkaus jaksaisi innostaa.

    Keikkapaikastakin pitää antaa kiitosta. Tukholmassa osataan muuttaa vanhoja teollisuusrakennuksia toimiviksi rock-klubeiksi. Hammarbyssä sijaitsevasta Fryshusetista siis oli kyse. Lämpöä riitti liikaakin, mutta silti selvästi parempi kuin vaikkapa kotoinen Nosturi.
     
  17. Poison Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    SaiPa
    Lainaus:
    Itse katselin tätä samaa reilu viikko sitten Tampereella jäähallissa ja samaa mieltä on oltava keikan hyvyydestä. Show oli kieltämättä melkoinen ja erittäinkin viihdyttävä. Jossain vaiheessa tuntui, että olisi ollut musikaalissa tmv. Olisi sitä mielellään jaksanut katsella kauemminkin kuin n. puolitoista tuntia. Todella hyvä fiilis jäi keikasta.

    En ole mikään Alicen superfani, mutta tykkään kyllä melko paljonkin musiikista. Biisejä on koneella jonkinmoinen nippu ja hyllystä löytyy levy. Alice toimii itselläni usein loistavana siivousmusiikkina - sopivan harmitonta, mutta silti potkua antavaa.
     
  18. Lawless Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Lainaus:
    Itselleni ensikosketus oli Hey Stoopid, joka mielestäni on kevyesti Trashia parempi levy ja mielestäni jopa aliarvostettu, vaikkakaan Hey Stoopidilta ei löydy sellaista megahittiä kuin Poison. Sen verran vielä Desmondista, että hän on (hitti)biisintekijänä suoraan sanoen kingi.

    Ja lisättäköön, että toki Alicen 70-luvun (etenkin alun) materiaali toimii edelleen todella hyvin, vaikka satunkin pitämään tästä Alicen kaupallisesta "kasarihevi"-tyylistä.
     
  19. Moto Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Tuo edellä mainitsemani keikka aloittikin sitten tähän mennessä jo kohtuullisen kalliiksi käyneen levyjenhankintaputken. Pitäisi koittaa innostua ainoastaan artisteista, jotka ovat julkaisseet alle 10 levyä...

    Viime viikolla kokoelma karttui CD:illä Killer, School's Out, Muscle Of Love ja Welcome To My Nightmare. Edellisen viestin ja noiden välillä hyllyyn eksyivät myös Love It To Death, Billion Dollar Babies (Deluxe Edition) sekä kokoelmat Mascara & Monsters ja Hell Is. No, onneksi tuota Deluxe Editionia lukuunottamatta kaikki ovat midprice-tuotoksia, joten ei noihin nyt ihan toivotonta määrää rahaa uponnut.

    Kyllä viime aikoina on tosiaan valjennut, että tuon alkuperäisen Alice Cooper Groupin tuotokset ja vielä Welcome To My Nightmare ovat aika huikeaa kamaa. Enpä löydä parjatusta Muscle Of Lovestakaan juuri pahaa sanottavaa. School's Outin biisilista ei juuri kelloja soitellut, nimikappaletta lukuunottamatta tietysti, mutta kokonaisuutena silti ihan yhtä vahva kokonaisuus kuin muutkin 71-73 ilmestyneet levyt.

    Sitten tilauksessa on vielä pari pakettia, jotka ovat syöneet albumit Alice Cooper Goes To Hell, Constrictor, The Last Temptation, Brutal Planet, Dragontown ja The Eyes Of Alice Cooper. Niiden saapumisen jälkeen pitääkin varmaan hetkeksi rauhottua...
     
    Viimeksi muokattu: 11.09.2005 klo 20.17
  20. stiflat Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    New York Rangers, HIFK
    Hey stoopid!

    Ketjun aloittajaa mukaillen; Noniin, äijä tulossa Suomeen, ketä paikalla?

    Eli siis herra Alice Cooper sekä Uriah Heep ovat saapumassa Suomenmaalle kolmen yhteiskeikan voimin;
    Alahärmän Powerparkiin 24., Helsingin jäähalliin 25. ja Oulun Club Teatriaan 26. päivä marraskuuta.

    Juttua enemmänkin Menolipun sivuilla: Cooper Alahärmään ja Helsinkiin
    Jostain syystä tuossa ei ole mainintaa vielä Oulun keikasta, joten tästä siitä: Cooper ja Uriah Heep Teatrialle Imperiumin uutisessa

    Jutuista poimittua että keikoille saa jo ennakko-ostaa lippuja Menolipun sivuilta ja niinpä päätinkin heti poistaa kaksi kenttäpaikkaa Helsinkiin. Pakko se on elämässä ainakin kerran tämäkin nuoruuden idoli nähdä. Ja todella hyvältä se musiikki vieläkin kuulostaa.

    Varsinainen lipunmyynti keikoille alkaa maanantaina 10.9. kello 9.00.
     
  21. Tommy Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    #17
    Juuri lisäsin autostereoiden soitantaan Alice Cooperia ja mietin kuinka hienoja näkemäni keikat ovat olleet. Sitten tälläinen ketju nostetaan ylös ja herra on taas tulossa Suomeen.

    Kyllä nyt ainakin vakavasti täytyy harkita. Tietääkö joku minkälainen kokoonpano on tällä hetkellä? Eric Singer tuskin on mukana rummuissa?
     
  22. megamusil Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Flyers
    Lainaus:
    Kyllä kai Eric on edelleen mukana, ellei joku Kissin keikka osuisi samaan ainaa. Nykyisellä keikkatahdilla tuskin osuu.

    Kokoonpanon pitäisi olla seuraava:
    Eric Singer drums
    Keri Kelli guitar
    Jason Hook guitar
    Chuck Garric bass

    Tämä Alicen omien nettisivujen mukaan. Edellisen Suomen keikan jälkeen siis molemmat kitaristit (Ryan Roxie ja Damon Johnson) ovat vaihtuneet, mutta muuten sama poppoo.
     
  23. Tommy Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    #17
    Lainaus:
    No kyllähän tämä on nähtävä jo melkein Eric Singerin takia.
    Lienee turha sanoa että kyseessä on yksi kovimmista rock-rumpaleista koskaan ikinä missään.
     
  24. laredo Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Sipoon Wolf, Malaga, Barcelona, työväen ampujat
    Itselleni Alice on ollut rockin mielenkiintoisimpia hahmoja. Kaikki levyt omistan. Olen äijän nähnyt 3 kertaa livenä. Omat suosikkilevyni ovat:

    Love it to death
    Dada
    From the inside
    Special Forces


    Nyt kaikki katsomaan kuusikymppistä rockin elävää legendaa. Saattaapi olla viimeinen kerta mahdollista Suomessa. Konsertissa ei missään tapauksessa tule aika pitkäksi. Vanha kunnon hirttäminen on kuulemma takaisin showssa.

    Settilista taitaa olla aika lähellä tätä:

    It's Hot Tonight
    No More Mr. Nice Guy
    Eighteen
    Is It My Body
    Under My Wheels
    Desperado
    Halo of Flies
    Feed My Frankenstein
    Woman of Mass Distraction
    Lost in America
    Raped & Freezin'
    Dirty Diamonds
    Muscle of Love
    Be My Lover
    Welcome to My Nightmare
    Steven
    Only Women Bleed
    Cold Ethyl
    Dead Babies
    Ballad of Dwight Fry
    Instrumental of "Devil's Food" (Alice is hung)
    I Love the Dead
    School's Out
     
  25. PataJaska Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ässät, sympatiat HPK ja espoolainen kiekko
    Lainaus:
    Oi joi mikä setti!! En tiedä mistä olet tuon repäissyt, mutta hyvältä näyttää.. kyllä paikanpäälle pitäisi yrittää raahautua, Alicea olen fanittanut jo melkein parikymmentä vuotta, mutta koskaan en ole livenä nähnyt