90-luvun huonoimmat treidit?

  • 3 243
  • 20

drexl

Jäsen
Suosikkijoukkue
hiiäfkoo
Mitkä ovat mielestänne nhl:n huonoimmat treidit 90-luvulla?

Itselleni tulee mieleen ainakin Ruuttu/Hasek trade. Habs taisi maksaa ylihintaa Recchistä (Leclair, Desjardins ja muistaakseni vielä joku kolmas pelaaja). Niin ja taisi Winnipeg/Anaheim jäädä kakkoseksi Selänteen kaupassa.

Alkaisi jo se kausi...

-Drexl
 

The Hawks

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, FC Jazz, SBS Masku
Eipä tässä kauheasti jaksa alkaa miettimään mutta Chicagon kohdalta tulee mieleen tietysti Hasek/Beauregard (Ruuttu) kauppa. Se ei ollut kovinkaan erikoinen, kaikki varmasti tietävät miksi. Myös Belfour-Dahlen, Terreri, Sykora kauppa oli suhteellisen heikko. Belfour on edelleen loistava maalivahti ja ikävä on miestä välillä tullut. Sykorasta ei koskaan tullut kunnon NHL-pakkia, Terreri on vain backup tasoa. Tosin ihan hyvä sellainen, mutta ei kuitenkaan pärjää vertailussa Eddielle läheskään. Dahlen riitaantui Hartsburgin kanssa ja palasi melko nopeasti takaisin Ruotsiin. Muuten miehessä kyllä on potentiaalia niin kuin on nähty Minnesotassa ja nykyisin Capsissa vaikka kaverilla ikääkin on jo jonkin verran. Toissa kaudella tehty Gilmour, Dumont-Grosek kauppa oli myös paska. Vaikka Gilmourin kauppaminen oli melko selvää niin ei hänestä silti olisi kannattanut tuollaisella kaupalla luopua! Dumont on kehittynyt loistavaksi pelaajaksi ja Sabresille on miehestä vielä paljon hyötyä. Olisi ollut Hawksillekin vielä tärkeä pelaaja. Grosek oli kova pettymys eikä kunnon mahdollisuuttakaan mies tainnut saada. Kun vielä tähän lisätään että kaveri kaupattiin keskinkertaisessa kaupassa Rangersiin niin kyllä korpeaa tämä kauppa jonkin verran. Gilmourin palkastakin jouduttiin maksamaan puolet seuraavalla kaudella eli trade oli Smithilta Blackhawks uran huonoin.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
himpura kun käy vieläkin tuo belfelonin nimi ärsyttämään, vaikkei sharks antanu hawkseille miehestä kun sellasia pelaajia jotka tiedettiin jättävän seuran seuraavana kesänä. paitsi tietenkin sykora. belflop sai sharkseilta hyvää kohtelua ja mies vakuutti pysyvänsä joukkueessa, mutta heti kun tuli mahdollisuus, lähti vähemmällä rahalla texasiin. noh, onneksi tilalle saatiin parempi maalivahti (vernon), eikä ole tarvinnut seurata million-dollar-bribe -eddien seikkailuja häpeillen...
 

PJay

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Roy Coloradoon. Montrealin iki-muistoisin treidi.

Lindros Philadelphiaan. Forsberg ei kyllä ilmeisesti ollut vielä siihen aikaan hormooni-kuurilla, mutta jälki-viisaitahan näissä muissakin treideissä ollaan.

Hinta, jonka Rangers maksoi varausvuorosta, jolla draftattiin Pavel Brendl. Siinä meni pelaajia, jotka oli jo ennestään hankittu kalliilla.

Selänne-kauppa, kun vielä lisätään, että Tverdovski tuli takaisin Anaheimiin, ja halvalla. Plus että, kuka ja missä on Chad Kilger ?
 

Deader

Jäsen
rec.sport.hockeyssa ja Kiekkopesässä käytiin tämä keskustelu aikoinaan ja keräsin
silloin näitä talteen.

Osa on jo vanhempia mutta onhan tuossa noita -90-luvun kauppojakin:

Barry Pederson vaihdettiin Cam Neelyyn ja varausvuoroon.
Tuo varausvuoro oli Glenn Wesley, jonka Boston vaihtoi
Hartfordin kolmeen ensimmäisen kierroksen varaukseen.
Nuo varaukset olivat Kyle McLaren, Jonathan Aitken ja
Sergei Samsonov. Sinden pääsi loistamaan ihan kunnolla.

Chris Dahlquist ja Jim Johnson Pittsburghista Minnesotaan,
Larry Murphy ja Peter Taglianetti toiseen suuntaan.

Ray Sheppard Buffalosta NYRiin yhdellä dollarilla.

Russ Courtnall Torontosta Montrealiin John Kordicista.

Cliff Ronning, Goeff Courtnall, Robert Dirk ja Sergio Momesso
St.Louisista Vancouveriin. Dan Quinn ja Garth Butcher Bluesiin.

"The Trade", jossa Flyers halusi nimenomaan
Gilbert Dionnen. Desjardinsillekin oli käyttöä mutta
LeClair tuli vain siinä sivussa. Myöhemmin Recchi
palasi Flyerseihin vaihdossa Zubrukseen.

Valeri Buren kauppa Calgaryyn.

Cujon ja Jason Smithin tulo Edmontoniin. Molemmista taidettiin
antaa kuudennen kierroksen varaukset (?)

Oakland Seals vaihtoi 1970 Francois Lacomben ja
ykkösvarauksensa Montrealin Ernie Hickeen ja näiden
ykkösvaraukseen. Tuolla Sealsilta saadulla vuorolla
otettiin Guy Lafleur. Muut pelaajat olivat farmikamaa.

Montreal "korjasi" virheensä 10 vuotta liian myöhään.
Canadiens otti draftissa surullisenkuuluisan Doug Wickenheiserin
ennen Denis Savardia. Savardin jäähdyttelyvuosina Habs
antoi sitten miehestä Chelioksen.

Brind'Amour ja Dan Quinn St.Louisista Philadelphiaan vaihdossa
Ron Sutterista ja Murray Baronista.

Paul Coffey, Dave Hunter ja Wayne Van Dorp Oilerseista
Pittsburghiin vastineeksi Craig Simpsonista, Dave Hannanista,
Moe Manthasta ja ja Chris Josephista.

Ray Ferraro, Mattias Norström, Ian Laperriere ja Nathan Lafayette
Rangersista Kingseihin. Toiseen suuntaan Kurri, McSorley ja Churla.
Kolme viimeksi mainittua tekivät yhteensä 8 pistettä.

Doug Gilmour, Mark Hunter, Steve Bozek ja Michael Dark Calgaryyn.
Mike Bullard, Craig Coxe ja Tim Corkery St.Louisiin.

Gilmour, Macoun, Nattress, Manderville ja Wamsley Calgarysta
Torontoon vaihdossa Leemaniin, Godynyukiin, Reeseen, Petitiin
ja Berubeen.

Brett Hull ja Steve Bozek St.Louisiin.
Rob Ramage ja Rick Wamsley Calgaryyn.

Larry Murphy Torontosta Detroitiin käteisellä.

Adam Oates ja Paul MacLean Detroitista St.Louisiin
Bernie Federkosta ja Tony McKegneysta.

Roenick Zhamnoviin ja Craig Millsiin.

Pat Verbeek Hartfordista Rangersiin Glen Featherstonesta ja
Michael Stewartista.

Montreal lähetti Rod Langwayn, Brian Engblomin, Doug Jarvisin
ja Craig Laughlinin Washingtoniin Ryan Walterista ja Rick Greenistä.
Washingtonista tuli yhdessä yössä hyvä joukkue. Montrealille ei
ollut noista miehistä paljonkaan iloa.

Ron Francis, Ulf Samuelsson, Grant Jennings Hartfordista
Pittsburghiin Zarley Zalapskista, John Cullenista ja Jeff Parkerista.

Joe Mullen Calgarysta Pittsburghiin toisen kierroksen varauksesta.

Kevin Stevens Losista Pittsburghiin Anders Håkanssonista.
Håkanssonin Pittsburgh sai George Fergusonilla ja varausvuorolla,
joka myöhemmin osoittautui draftin ykkösvaraukseksi. Tarjolla oli
mm. Yzerman ja LaFontaine. Tosin tuo kauppa varmisti Lemieuxin
saamisen kaupunkiin.

Paul Coffey Pittsburghista Losiin Brian Benningistä ja Jeff
Chychrunista.

Jimmy Carson ja Kevin McClelland Edmontonista Detroitiin.
Vaihdossa saatiin Adam Graves, Petr Klima, Joe Murphy ja
Jeff Sharples.

Dino Ciccarelli Washingtonista Detroitiin Kevin Milleristä.

Jason Woolley ja Stu Barnes Floridasta Pittsburghiin Chris Wellsistä.

Selänteestä maksettiin aikoinaan Tverdovsky ja Kilger, Tverdovsky palasi
joten oikeastaan Selänteen tilalle tulivat Kilger ja Travis Green.

Lindros Quebecista Philadelphiaan ja vaihdossa Ron Hextall, Steve
Duchesne, Mike Ricci, Peter Forsberg, Chris Simon, Kerry Huffman, Flyersien
ensimmäisen kierroksen varaus vuonna 1993 (Jocelyn Thibault) ja 1994 (Wade Belak)
sekä $15 miljoonaa käteistä.

Chicago antoi Quintalista Gilmourin, Dumontin, Brownin (ja Grosekin).
Tosin Dumont saatiin Islanderseilta yhdessä viidennen kierroksen
varauksen kanssa (Francis Belanger) aikoinaan Dimitri Nabokovilla. Chicago ei
käyttänyt itse tuota varausvuoroa vaan vaihtoi sen Flyersin kanssa päittäin Paul
Coffeyn oikeuksiin.

Hasek vaihdettiin Beauregardiin ja neljännen kierroksen varaukseen.
Kolme päivää myöhemmin Beauregard vaihdettiin Ruuttuun. Tuo oli
itse asiassa toinen kerta kun Ruuttu ja Beauregard vaihdettiin
keskenään. Reilu kaksi kuukautta aikaisemmin Winnipeg ja Buffalo olivat
jo tehneet saman kaupan toisin päin. Ruuttu on siis ollut jonkin aikaa
myös Jetsien miehiä. Se neljännen kierroksen varaus oli muuten Eric Daze.

Shayne Corson, Murray Baron ja 5. kierroksen varaus (Gennady Razin)
Montrealiin. Pierre Turgeon, Rory Fitzpatrick ja Craig Conroy Bluesiin

Patrick Roy ja Mike Keane Coloradoon. Martin Rucinsky, Andrei Kovalenko
ja Jocelyn Thibault Montrealiin.

St. Louis sai Pavol Demitran vaihdossa Christer Olssoniin Ottawasta.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Tuo Deaderin lista oli hyvä ja erittäin täydentävä, siinä oli lähes kaikki 90-luvun merkittävimmät huonot treidit. Ainoastaan Ryan Walterista olen erimieltä - mielestäni hänestä oli Montrealille hyötyä puolustavana keskushyökkääjänä, teki puolustavaksi sentteriksi kovat 75 pistettä heti siirtoa seuraavana vuonna ja pelasi muutenkin vahvaa puolustuspeliä. No, Washington voitti kuitenkin tuossa kaupassa selvästi ja siinä(kin) olen Deaderin kanssa samaa mieltä.

Kirjoitin jo noista Canucksin huonoimmista all-time treideistä tänne aikaisemmin, jos joku haluaa kaivaa sen esiin. Canucksin kaikkien aikojen parhaimpia - ja samalla muiden joukkueiden huonoimpia - treidejä 90-luvulla (ja 80-luvulla) olivat mielestäni;

1. Markus Näslund Vancouveriin - Alex Stojanov Pittsburghiin. (tämä taistelee samassa kastissa tuon Demitra-Olsson kanssa - onko jopa parempi - riippuu siitä, kumpaa pitää parempana Demitraa vai Näslundia. Oma mielipiteeni on tietysti Näslund, mutta myös Demitra on loistava kiekkoilija.

2. Richard "the king" Brodeur Vancouveriin yhdessä viidennen kierroksen (yht. 105) varauksen kanssa Islandersista - vaihdossa viidennen kierroksen varaus (yht. 94) samalta vuodelta 1981.
Brodeurista tuli Canucksien kaikkien aikojen toiseksi paras maalivahti ja hän pelasi joukkueessa kuusi kautta, ollen erittäin ratkaisevassa asemassa kun Canucks selvitti tiensä Stanley Cupin loppuotteluun. Hänet hankittiin Glen Hanlonin backupiksi, mutta Hanlonin loukkaannuttua otti ykkösmaalivahdin aseman, eikä antanut sitä muille kuuteen seuraavaan vuoteen.

3. Blues Brothers Vancouveriin.

4. Paul Reinhart ja Steve Bozek Calgarystä vaihdossa 3:nen kierroksen varaus. Reinhart iski puolustajalle kovat 57 pistettä kahtena kautena peräkkäin kunnes lopetti.

5. Jyrki Lumme Vancouveriin vaihdossa toisen kierroksen varaus (Craig Darby - joka pelasi Montrealissa vain 10 ottelua). Lumme on edelleen yksi kaikkien aikojen parhaista Canucks puolustajista.
 

Riz

Jäsen
Suosikkijoukkue
NY Rangers
Viestin lähetti PJay

Hinta, jonka Rangers maksoi varausvuorosta, jolla draftattiin Pavel Brendl. Siinä meni pelaajia, jotka oli jo ennestään hankittu kalliilla.

Itseasiassa Rangers maksoi tuosta neljännestä pickistä maalivahti Dan Cloutierin, oikean laidan Niklas Sundstrom ja seuraavan vuoden 1. ja 3. kierroksen varausoikeudet. Molemmat pelaajat olivat Rangersin omia ykköskierroksen varauksia. Cloutier on sittemmin kulkeutunut Vancouveriin, jossa pystyy toimimaan kelpo startterina vaikkei koskaan kehittynytkään sellaiseksi huippuveskariksi jota miehestä odotettiin. Sundström puolestaan matkasi kaupan jälkeen miltei suoraan San Joseen, jossa on luonut hyvän uran kahden suunnan hyökkääjänä. En enää muista ketä Tampa varasi noilla kahdella pickillä mutta koska Brendl ei ole vielä aloittanut NHL uraansa, on kauppaa paha arvioida tarkemmin. Tuomitkaamme mies vasta kun hän on päässyt antamaan näyttöjä NHL jäille.

Tuohon NYR/LA kauppaan täytyy sanoa että siinä Neil Smithiä vietiin oikein kunnolla. Toinen suurenluokan vedätys oli Rangersin ja Oilersin kauppa Esa Tikkanen - Doug Weight. Tikkanen tosin oli tärkeä osa saavutettua Stanley Cupia ja Weight tuolloin vain 4. ketjun sentteri, mutta tänä päivänä kauppa on lievästi epätasapainossa :)
 

pp33

Jäsen
Tuo Blues Brothers kauppa ihmetyttää vieläkin. Ronning, Dirk, Momesso ja Courtnall Butcherista ja Quinnista. St. Louis halusi Butcherin, koska puolustus tarvitsi vahvistuksia. Vai tarvitsiko? Kaudella 90-91 St. Louisin puolustuksesta löytyivät nimet Scott Stevens, Jeff Brown, Paul Cavallini, Mario Marois, Glen Featherstone, Robert Dirk, Harold Snepsts ja Tom Tilley. Ehkäpä kaikkien aikojen paras Blues-puolustus. Kyllähän Garth tätä vahvisti vielä entisestään mutta hinta oli järkyttävä.

Courtnall hankittiin juuri ennen kauden alkua vaihdossa Peter Zezeliin ja Mike Laloriin tuomaan lisää hyökkäyvoimaa vasemmalle laidalle. Myös Momesso pelasi vasenta laitaa. Ronning oli Bluesissa aliarvostettu mutta pelasi kuitenkin ylivoimassa. Ja Dirk pystyi isona pakkina hyvin täyttämään kuudennen pakin tontin.

Ennen kauppaa ketjut näyttivät suunnilleen tältä:

Momesso - Oates - Hull
Courtnall - Brind'Amour - MacLean
Cavallini - Ronning - Sutter
Lowry - Bassen - Wilson

Stevens - Brown
Cavallini - Marois
Featherstone - Dirk

Kaupan ja hieman aiemmin tapahtuneen Paul MacLeanin loukkaantumisen jälkeen ketjut näyttivät tältä:

Lowry - Oates - Hull
Cavallini - Quinn - Brind'Amour
Bassen - Wilson - Sutter
Tuttle - Meagher - Kimble

Stevens - Brown
Cavallini - Butcher
Featherstone - Marois

Vasemmalta laidalta hävisi kaikki syvyys ja vähätkin kädet. Lisäksi Brind'Amour jouduttiin siirtämään laitaan ja kakkossentteriksi tuli Dan Quinn. Quinn tunnettiin hyvänä pistemiehenä mutta myös ongelmapelaajana, jota puolustaminen ei kiinnostanut lainkaan.
Mies lähtikin heti seuraavana vuonna Philadelphiaan vaihdossa Ron Sutteriin.

Kyllä kannatti.

Toinen neronleimaus (joka tosin tapahtui Keenan-kaudella, joten eipä se mikään erityinen yllätys ollut) oli Josephin häipyminen. Joseph vaihdossa kahteen omaan(!) ykkösvaraukseen, jotka Edmonton oli aikaisemmin hankkinut. Toinen näistä varauksista oli Mary Reasoner ja toinen lähti LA:iin Gretzky-kaupassa. Lisäksi Oilersiin lähti "joku nuori pelaaja". Tämä kaveri oli nimeltään Mike Grier.
 

Mäkelä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Durrels Palace
Yksi maininnan arvoinen kauppa on ehdottomasti Miroslav Satanin kauppaaminen Edmontonista Buffaloon Barrie Mooresta ja Craig Millarista. Edmonton kostui Mooresta peräti neljä NHL-ottelun verran. Viime kausi meni jo Manchesterissa eikä treidikauden jälkeen tilille tullut kuin yksi NHL-ottelu Washingtonissa. Millar roikkui Edmontonin leirissä reilut pari kautta ja viimeksi kun jotain miehestä kuulin niin Tampa Bayssa taisi olla.

Tuosta Deaderin listasta pisti silmään Coffeyn kauppaaminen Oilersista Pittsburghiin. Tietysti Coffey oli tuolloin vielä uransa huipulla ja käytännössä mahdoton korvattava, mutta Craig Simpson oli tärkeässä roolissa, kun Gretzkytön Oilers voitti mestaruuden 1990. Muistelisin, että Simpson oli tuolloin pudotuspelien paras maalintekijä.

Simpsonhan pelasi Oilers-uran jälkeen pari rikkinäistä kautta Buffalossa, mutta erittäin hatarat muistikuvat väittävät, että Simpson ja joku toinen allekirjoittivat sopimukset San Josen kanssa, mutta jostain syystä niitä ei hyväksytty NHL-pomon toimesta. Muistaako joku tästä tapauksesta a) mitään tai b) mistä siinä tarkalleen oli kyse.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Sharks koitti Simpsonin ja muistaakseni Millerin (Kip?) kanssa aikoinaan saada sopimuksia aikaan huomattavasti markkinahintaa suuremmalla rahalla. San Josen manageri Lombardin juoni oli tässä se, että yksinkertaisesti pakotetaan vanha joukkue tekemään toisen kanssa ylisuuri sopimus jos haluaa pitää pelaajia joukkueessaan, jolloin ei ole rahaa pitää toista. Ihan tarkalleen en muista juttua, mutta jotenkin näin se meni.

Taisi muuten olla niin, että palkkojen suuruudet olivat aivan suhteessa silloiseen palkkatasoon, mutta Lombo oli laittanut sievoisen summan bonusta pykälän "report for training camp" alle, eli jos pelaaja oli kautta alustavalla leirityksellä, hän sai rahaa taskuunsa huomattavasti enemmän kuin kauden aikana palkasta muuten.

Liiga ei jostain syystä hyväksynyt tätä sopimusluonnosta. Myöhemmin Lombardilla onkin sitten ollut ongelmia löytää missään asiassa yksimielisyyttä Bettmanin kanssa. Liiga tosin on hyväksynyt sen jälkeen mm. Rangersin silloin järjettömänkokoisen sopimusehdotelman Joe Sakicille.

Lombardi on kyllä mielestäni yksi NHL:n tämän hetken juonikkaimmista managereista. Miehellä on hieman jääkiekkokokemusta joistain pikkuliigoista, mutta lakimiehenä osaa kiertää rajoituksia ja minimoida vahinkoja erityisen hyvin.
 

NIN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fucking Horseshit
Lisää huonoja kauppoja

Deaderin lista oli loistava! Ite rankkaisin kyllä Lindrosin treidin Phillyyn kaikkien aikojen paskimmaksi kaupaksi. Toisaalta, Avsit on vasta voittaneet kaksi kannua sen kaupan ansiosta...:D
Muutama huono kauppa tuli vielä mieleen:

* Pittsburgh treidasi Sergei Zubovin Dallasiin, vaihdossa meni Kevin Hatcher. Kaupan voittajasta ei liene epäselvyyttä.


* Los Angeles antoi Darryl Sydorin ja 5. kierroksen varauksen Dallasille tappelija Shane Churlasta ja Doug Zmolekista. Losi onnistui hukkaamaan kaikki kolme lupaavaa puolustajaansa, jotka varasi 90-luvun alussa, siis Blaken, Sydorin ja Zhitnikin.


* Quebec vaihtoi Mats Sundinin, Garth Butcherin, Todd Warrinerin ja eka kierroksen varauksen Torontoon ja sai Wendel Clarkin, Sylvain Lefebvren, Landon Wilsonin ja eka kierroksen varauksen. Sundin vs Clark 6-0!


*Los Angeles vaihtoi 1979 eka kierroksen varausoikeutensa Bostonin maalivahti Ron Grahameen. Boston varasi erään Raymond Bourquen.... okei, tää ei oo 90-luvun kauppa, mutta silti piti päästä mainitsemaan.


* St Louis antoi Los Angelesiin Craig Johnsonin, Roman Vopatin, Patrice Tardifin ja ensimmäisen ja 5. kierroksen varauksen Wayne Gretzkystä helmikuussa 96. Gretzky pelasi kevään Bluesissa, mutta häipyi kesällä Rangersiin.



Kaikista tyhmin kauppa on vielä tekemättä. Sen tekee se joukkue, joka hankkii riveihinsä Eric Lindrosin!!!:mad:
 

heikkik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche, LA Kings
Re: Lisää huonoja kauppoja

Viestin lähetti Justus
* Quebec vaihtoi Mats Sundinin, Garth Butcherin, Todd Warrinerin ja eka kierroksen varauksen Torontoon ja sai Wendel Clarkin, Sylvain Lefebvren, Landon Wilsonin ja eka kierroksen varauksen. Sundin vs Clark 6-0!

Tuon kaupan taustoista hieman.

Quebec tarvitsi kokemusta, kovuutta ja johtajuutta ja siksi Lacroix hankki Wendel Clarkin Torontosta. Clark oli pelannut edellisellä kaudella (1993-94) loistavasti sekä runkosarjassa (46+30, ), että pudotuspeleissä (9+7). Mats Sundin oli tehnyt 85 pistettä (32+53), mutta Quebec oli pelannut kokonaisuudessaan aivan paskan kauden ja jäi pudotuspelien ulkopuolelle.

Vuotta (1992-93) aiemmin Nodicksit olivat päässeet pudotuspeleihin ja keränneet runkosarjassa 104 pistettä eli kaudella 1993-94 pistemäärä putosi 104:stä 76:een, siis 28 pisteellä!! Tämän katastrofin seurauksena GM Pierre Page sai kenkää ja tilalle tuli pelaaja-agenttina tunnettu Pierre Lacroix. Mats Sundin oli katastrofikauden aikana kiukutellut voimassaolevasta sopimuksestaan ja hänen väitettiin jopa pelanneen joitakin pelejä puolella teholla, jotta saisi pakotettua joukkueen omistajan ja GM:n aloittamaan neuvottelut uudesta, rahakkaammasta sopimuksesta. Tällä kaupalla Lacroix näytti Nordiquesin pelaajistolle, että hänen kanssaan ei kesken sopimuskautta neuvotella, jollei hän itse niin halua, ja oli miten suuri tähti hyvänsä, niin kaikissa peleissä pelataan täysillä tehoilla tai eteen tulee maisemanvaihdos.

Sundin-Clark- kauppa oli Lacroixin ensimmäinen suurkauppa ja sitä pidettiin aikanaan ihan OK kauppana, jossa molemmat osapuolet saivat mitä tarvitsivat. Lacroix teki tuolloin draftin yhteydessä muitakin dealejä, mm. hankki Uwe Kruppin Islandersista.

Yksi syy miksi Sundin myytiin, oli se että joukkueeseen oli tulossa toinen nuori ruotsalainen pelaaja - eli olympialaisissa loistanut Peter Forsberg.

Clark vaihdettiin myöhemmin Claude Lemiexiin.

Jotenkin tähän tapaan se muistaakseni meni. Itseäni Sundin-Clark-kauppa v-tutti silloin suunnattomasti, koska Mats Sundin oli - on vieläkin - yksi minun henkilökohtaisia suosikkipelaajiani.
 

Lape

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Re: Lisää huonoja kauppoja

Viestin lähetti Justus
[B
* St Louis antoi Los Angelesiin Craig Johnsonin, Roman Vopatin, Patrice Tardifin ja ensimmäisen ja 5. kierroksen varauksen Wayne Gretzkystä helmikuussa 96. Gretzky pelasi kevään Bluesissa, mutta häipyi kesällä Rangersiin.
[/B]

Tuosta kaupasta ei kauheasti jäänyt kummallekkaan osapuolelle käteen, Tardifin NHL-ura loppui tuohon kevääseen, Vopat pelasi 57 peliä Losissa tehoilla 4+8, ennen siirtoa Chicagoon (korvausta en tiedä). Johnson on ainut mikä tuosta kaupasta on jäljellä.
1. kierroksen varaus oli Matt Zultek, joka on varattu uudelleen vuonna 1999 Bostonin toimesta. Tuota 5. kierroksen varausta en löytänyt.
Väinö ehti pelata kaikkiaan 31 peliä tehoilla 10+27 St.Louisissa, jossa ura loppui kiekon menetykseen "Steve Zetzetmarille noin lausuttuna" Leo Silolahden sanoin.
 

Habby

Jäsen
Suosikkijoukkue
Les Canadiens de Montréal, John Ferguson Sr
Re: Re: Lisää huonoja kauppoja

Viestin lähetti Lape


Tuosta kaupasta ei kauheasti jäänyt kummallekkaan osapuolelle käteen, Tardifin NHL-ura loppui tuohon kevääseen, Vopat pelasi 57 peliä Losissa tehoilla 4+8, ennen siirtoa Chicagoon (korvausta en tiedä). Johnson on ainut mikä tuosta kaupasta on jäljellä.
1. kierroksen varaus oli Matt Zultek, joka on varattu uudelleen vuonna 1999 Bostonin toimesta. Tuota 5. kierroksen varausta en löytänyt.
Väinö ehti pelata kaikkiaan 31 peliä tehoilla 10+27 St.Louisissa, jossa ura loppui kiekon menetykseen "Steve Zetzetmarille noin lausuttuna" Leo Silolahden sanoin.

Tarkoitat siis Stiiv Jatserman?

Tuo viidennellä kierroksella varattu pelaaja on Peter Hogan
 

Köpi

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Buffalo Sabres, Green Bay Packers
Brendan Shanahan

Carolina, silloin kuitenkin vielä Hartford teki Shanahanin suhteen ainakin kaksi aika tyhmää kauppaa. Ensin St.Louisille annettiin tällä hetkellä yksi NHL:n parhaista puolustajista, Chris Pronger ja Shanahanin lähtiessä Detroitiin saatiin jo silloin ikämies Paul Coffey ja kiukutteleva Keith Primeau. Kumpikaan ei pelaa enää Hurricanesissa enää.
 

Clark Kent

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät,Leafs,Everton, MuSa,P-Kärpät, Sea City Storm
Viestin lähetti Deader
Larry Murphy Torontosta Detroitiin käteisellä.

Hieno lista. Kommentoin vain nyt yhtä. Kaikki mitä Murphystä saatiin oli plussaa. Mies meinaan pelasi todella huonosti ja joutui Torontossa fanien hampaisiin. Yllättäen paransi Detroitissa, mutta Leafs-paidassa ei oikein onnistunut. Kiltisti sanottuna.

Yksi, ei niinkään treidi, vaan typeryys jonka Leafs on joskus tehnyt, oli Steve Sullivanin päästäminen ilman mitään korvausta Chicagoon.
 

PJay

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
-Köpi-

Niin ne ajat muuttuvat.
Itse pidin Shanahan'in kauppaa Hartfordiin yhtenä historian suurimmista virheistä (jääkiekossa). Siksi olen seurannut Pronger'in kehitystä tarkasti, ja nyt näyttää siltä, että Hartford/Carolina oli se joka hävisi tässä kaupassa.
 

Köpi

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Buffalo Sabres, Green Bay Packers
Jep, silloin kuin Shanahan/Pronger - kauppa toteutui, olin aivan varma, että Hartford oli se joka kaupassa voitti. Mutta sanotaanko, että viimeisen kahden vuoden aikana viimeistään on mieli muuttunut..Blues osasi hyödyntää Chris Prongerin potentiaalin. Hartford/Carolina hävisi kaupassa raakasti..Shanahanin mennessä Detroitiin, Coffey ja Primeau tulivat, Coffey lähti Bostoniin ilman korvausta(?) ja Primeau vaihdettiin Brind'Amouriin. Kyllä minä pidän nyt Canesia kaupan häviäjänä, kaikki tietänevät mitä Primeau ja Shanahan ovat saaneet aikaan uusissa seuroissaan.
 

mixu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Harfordilla/Carolinalla vaan ei ollut paljon muita mahdollisuuksia kun sekä Shanahan ja Primeau eivät siellä suostuneet pelaamaan joten heidät oli vuorollaan pakko vaihtaa pois.
 

Deader

Jäsen
Viestin lähetti Clark Kent


Hieno lista. Kommentoin vain nyt yhtä. Kaikki mitä Murphystä saatiin oli plussaa. Mies meinaan pelasi todella huonosti ja joutui Torontossa fanien hampaisiin. Yllättäen paransi Detroitissa, mutta Leafs-paidassa ei oikein onnistunut. Kiltisti sanottuna.

Yksi, ei niinkään treidi, vaan typeryys jonka Leafs on joskus tehnyt, oli Steve Sullivanin päästäminen ilman mitään korvausta Chicagoon.

Jep, itsekin kirjoitin silloin kun Murphy kaupattiin, että Detroit sitten meni ja
hommasi itselleen köyhän miehen Coffeyn. Harvemmin tullut oltua yhtä väärässä.
Coffeyn ura lähti laskuun ja Murphyn - jostakin ihmeen syystä - syöksyyn ylöspäin.

Sullivanilla taisi olla jotakin skismaa Quinnin kanssa. Omien sanojensa mukaanhan
se tuli esim. Apen kanssa ihan hyvin toimeen Torontossa. Pisti vaan usein silmään,
että silloin kun Sully pääsi jäälle koko pelin ajaksi niin esityksistä paistoi hillitön
yliyrittäminen valmennusjohdon vakuuttamiseksi. Nopeutta oli ehkä vielä enemmän
kuin nykyään Chicagossa mutta sitten vastaavasti kiekko ei tahtonut millään pysyä
mukana siinä vauhdissa.

Tuossa listassa on varmaan useita kauppoja, jotka joidenkin mielestä eivät olleet
huonoja, mutta kuten sanoin, lista on koottu lähinnä r.s.h:sta ja perustuu
pohjois-amerikkalaisten mielikuviin.

Schneiderin (muistaakseni?) edellinen visiitti Losissa oli myös katastrofi.
Kings päätyi maksamaan suuren osan sen huippupalkasta seuraavalle
jengille päästäkseen eroon miehestä.

Eric Brewer oli taas yksi esimerkki Millburyn kärsimättömyydestä. Nythän kaveria
pidettiin jopa mahdollisena Salt Lake Cityn joukkueen jäsenenä. Toisaalta lähes
kaikki Millburyn kaupat on olleet aika käsittämättömia mun silmissäni.

Rangersin kaupoista voisi keskustella useammankin päivän. Varsinkin niistä
$3 USD:a kaudessa tehneistä pakeista (Quintall, Gusarov, ...).

Sean Hillin palkkaaminen St.Louisiin sillä summalla oli ainakin ekan kauden
perusteella virhe. Miehellä oli kuitenkin alla vasta yksi hyvä kausi ja muuten
kaveri oli tunnettu enemmänkin journey manina (oppisipa joskus suomentamaan
näitä lätkätermejä).
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös