Eikä kai vaan. Meikäläisen näkökulmasta 80-luku oli paskimman musiikin vuosikymmen, jos katsotaan mainstreamia. Sankarihevi, pehmorock, diskopop ja muu mauttomuus, joka ylsi myös muotiin ja muuhun populaarikulttuuriin. 60-luvulla oli sentään britti-invaasio, 70-luvulla Bowie, Roxy Music ja uusi-aalto (Blondie, Cars jne.) ja 90-luvulla britti-pop (Oasis, Blur, Radiohead), jotka pitivät tasoa yllä myös myyntilistoilla. 80-luvulla listoilla komeilivat kaikki muut paitsi ajan merkittävimmät bändit.
Jos listoja seurataan 80-luku oli poseerauksen ja promootion vuosikymmen. Jonkun Motley Cruen suosio perustui täysin poseeraukseen ja hypetykseen, itse musiikilla ei ollut paskan merkitystä. Tärkeämpää oli se mitä bändistä kirjoitettiin sensaatiolehdissä ja miltä bändi näytti promokuvissa ja musiikkivideoissa.
Toisesta näkökulmasta katsottuna 80-luku saattaa olla paras vuosikymmen, mutta silloin täytyy kaivautua syvemmälle. Replacements, Husker Du, REM, Midnight Oil, Talking Heads, Elvis Costello. Taitaa suurin osa meikäläisen suosikkibändeistä sijaita 80-luvulla, mutta melkein kaikki niistä jäi suurelle yleisölle tuntemattomiksi. 80-luku oli siis myös college-rockin vuosikymmen.