Yksi asia, joka on mielestäni hunningolla lähes jokaisessa SM-Liigaa pelaavassa seurassa, on scouttaus tai pelaajatarkkailu, miksi sitä tahtookin kutsua.
Edelläkävinäjä tässä asiassa pidän Bluesia, jossa pelaajakoordinaattiori Jukka Holtari tekee hutikuteja pelaajahankinnoissa erittäin harvoin, sekä Kärppiä, jossa hyvät suhteet Tsekkiin varmistavat sieltä tasaisen ja ennenkaikkea laadukkaan pelaajavirran. Muissa seuroissa pelaajien hankinta ulkomailta on ymmärtääkseni vähemmän organisoitua, jolloin pelaajatarkkailuksi riittää usein vain positiivinen arvio pelaajasta esim. muutamalta vanhalta pelikaverilta.
Kun Ässät julkaisi tämän 7 osaisen kehittämisohjelman, jäin sen luettuani kaipaamaan kohtaa, jossa olisi puhuttu pelaajatarkkailuun panostamisesta Ässissä. Kohta 3 (Edustusjoukkueen rakentamistapa ja uusien pelaajien rekrytointi uudistetaan) voi jollain tapaa sisällyttää tämän pelaajatarkkailuun panostamisen, mutta ainakaan erikseen sitä ei mainittu noissa haastatteluissa, joissa ohjelmaa selitettiin tarkemmin.
Mitä asialle voisi siis tehdä?
Jos pelaajatarkkailua nimenomaan ulkomaiden osalta tahdottaisiin parantaa, tulisi mielestäni ottaa mallia Blues ja/tai Kärppien toiminnasta.
Bluesin mallia mukaillessa organisaatioon tulisi palkata erikseen pelaajakoordinaattori, joka hoitaa pelaajien scouttaamisen ja yhteydet pelaaja-agentteihin eli käytännössä koko pelaajahankintaprosessin. Paperilla kuulostaa hyvältä, mutta:
1. Mistä löytää paljon suhteita ulkomaille omaava ammattitaitoinen henkilö tähän työhön?
2. Olisiko Ässillä edes varaa hankkia työntekijää näin tärkeälle paikalle?
Tätä pelaajakoordinaattori-asiaa sivuttiin jo aikaisemmin tällä palstalla urheilutoimenjohtajan tarvetta käsittelevässä ketjussa. Näkisin kuitenkin, että nämä eivät ole täysin sama asia, vaikka työnkuva varmasti onkin lähellä toisiaan.
Kärppien mallista opiksi ottaminen ei välttämättä vaatisi pelaajakoordinaattorin palkkausta organisaatioon. Rahaa siis saattaisi säästyä, sillä tämä malli ei vaadi keneltäkään täyspäiväistä työntekoa asian eteen. Kärppien malli on kuitenkin enemmän aikaa ja kärsivällisyyttä vaativa kuin Bluesin malli, sillä Kärppien mallissa suhteita jonkin maan kiekkoiluun alettaisiin luomaan käytännössä nollasta. Ongelmia tässä ovat siis:
1. Miten luoda luotettavat suhteet esim. Tsekkiin?
2. Paljonko suhteiden luonti veisi aikaa, ennenkuin projekti alkaisi tuottamaan hedelmää?
3. Tuleeko lopulta halvemmaksi kuin pelaajakoordinaattorin palkkaaminen?
En tiedä miten Kärpät on luonut suhteensa Tsekkiin päin ja miten niitä ylläpidetään, sillä ensimmäinen rahallinen sijoitus tsekkiläiseen kiekkoiluun tapahtui vasta vähän aikaa sitten, kun Kärpät osti pienen osuuden jotain tsekkiseuraa. Joka tapauksessa tämä malli on tuonut Kärppiin läjän hyviä pelimiehiä viime vuosina: Bros, Ujcik, Kratena, Bilek (tämän hyvyys on niin ja näin).
Kyllä, myönnän että oli tylsää kun tällainen viesti tuli kirjoitettua. Ehkä kuitenkin jotain keskustelua tästä aiheesta saadaan aikaan.
