Sinänsä ymmärrän näitä pelkkää tulosta tuijottavia ja viime kauden toistoa pelkääviä, se on helpompi mennä pelon kautta.
Kuitenkin sattumalla ja esimerkiksi tuomaristolla on osuutensa kiekkopeliin vastustajan ja oman suorituksen lisäksi, joka pitkässä runkosarjassa aiheuttaa anomalioita sen suhteen "saadaanko sitä mitä ansaitaan" lyhyemmällä ajanjaksolla.
Jos nyt katsotaan ihan puhtaasti pelillisesti, niin Ässät oli sekä Tapparaa että Hifkiä edellä molemmissa peleissä, mutta rouva fortuna sekä eilen tuomaristo näytti takapuolta. Molemmat pelit sellaisia, että jos ne pelattaisiin 100 kertaa, Ässät voittaisi 70-80 kertaa.
Kun verrataan esimerkiksi viime kauteen, on peli paljon paremmassa kondiksessa, Ässät ei ole vain selviytymässä ja toivomassa että voitetaan, vieden pelillisesti lähinnä heittopusseja vastaan, vaan ihan aidosti pelejä on viety ja esimerkiksi maaliodottamaa luotu kärkijoukkueita vastaan.
Tuosta kun muisteli viime kevättä, niin selkeitä parantuneita juttuja ovat mm.
- pysyvät ketjukoostumukset, viime kaudella Härkälän tiimi veti lottokoneella ketjuja sekaisin koko kauden ajan
- pelirohkeus on säilynyt paremmin, viime vuonna mitä pidemmälle kausi meni sitä enemmän Ässät pelasi puhdasta selviytymiskiekkoa varman päälle
- ylivoimien sisäänviennit on saatu säälliseen kondikseen
- toiset erät eivät enää erotu huonoudellaan
- peluutuksessa käytetään kuumia pelaajia ja tiivistetään, viime vuonna vedettiin sitkeästi sosiaalipeluutuksella tilanteesta huolimatta.