Dissonanssi
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Moderaattorit
Tämä nyt on äärimmäisen näköalaton kanta. Suomihan on erityisesti siinä 80-luvun ja 90-luvun taitteissa kiinnittänyt itsensä vahvemmin kuin aiemmin koskaan ihmis- ja perusoikeus-ajatteluun. Konkreettisena toimena liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Ylipäänsä perus- ja ihmisoikeuksien vaikutus ja painoarvo on noussut aivan helvetin paljon Suomessa viimeisen n. 25 vuoden aikana. Ihan oikeustietenkin piirissä on esitetty useita kriittisiä kannanottoja sille, että ne ovat saaneet jopa niin suuren roolin, että monessa asiassa rajoittavat demokraattisesti valitun lainsäätäjän toimintavaltaa enemmän kuin olisi perusteltua.
Toki sinä olet selvästi sitä mieltä, että ihmis- ja perusoikeuksien tila ja arvostus Suomessa mitataan keskustelupalstojen desibelimittarilla. Minä taas olen sitä mieltä, että niiden taso ja arvostus mitataan siinä, kuinka vahvaa institutionaalista tukea ne nauttivat, ja kuinka paljon ne tosiasiallisesti toteutuvat. Suomessa tilanne on kaikin mittarein erittäin hyvä. Ei toki täydellinen, niin kuin ei missään muuallakaan. Suurimmat puutteet koskevat enemmänkin sellaisia asioita kuin prosessien liian pitkät kestot (asia, johon ainakaan se ei auta, että esitutkintaa suorittavia poliiseja siirretään käsittelemään maahantulohaastatteluita) sekä myös sananvapausasiat ovat sellainen, jossa Suomella olisi parannettavaa aika rutkasti. Minä en ole myöskään kuullut missään (vakavasti otettavia) puheenvuoroja siitä, että ihmis- ja perusoikeuksien tasoa haluttaisiin Suomessa laskea.
Pluralistiseen liberaalidemokratiaan kuuluu myös mahdollisuus esittää mielipiteitä, jotka ova joillain standardeilla paheksuttavia - jopa shokeeraavia ja loukkaavia. Pahin virhe on se, että pyrimme kaiken keinoin eristämään mielipiteet yhteiskunnasta. Ne eivät häviä mihinkään, ne vain päinvastoin vauhdittavat sitä radikalisoitumista. Toisekseen me emme voi lähteä siitä ajatuksesta, että demokratiassa ihmiset ovat kriittiseen ajatteluun kykenemättömiä, refleksien varassa toimivia eläimiä. Me emme voi lähteä kitkemään ääriajattelua vain sen takia, että haluamme suojella ihmisiä ajatuksilta. Lähtökohta on hyvin totalitaristinen.
Tosiasia on kuitenkin tällä hetkellä se, että kuten sinäkin teet, niin voimme puhua vain jostain hyvin epämääräisestä "potentiaalista", mikä perustuu lähinnä subjektiivisiin käsityksiin, jotka on luotu keskustelupalstoja seuraamalla. Ei siis kovin validi otos tai edes metodi analyysiin.
Eikä nyt kannata villeniinistömäisesti unohtaa sitä, että meillä on myös hyvinkin paljon potentiaalia ääritekoihin myös siellä toisessa laidasssa poliittista spektriä. Ei sekään kovin haastava tehtävä ole etsiä keskustelupalstoilta lähinnä vasemmalla puolella majailevia, jotka yhtä lailla valmiita hyvinkin äärimmäisiin tekoihin. Euroopassahan näitä on nähtykin ihan konkretian muodossa. Emme me kuitenkaan voi lähteä kategorisesti kieltämään tällaista ajattelua, ellei se nyt sitten kohdistu nimenomaisesti joihinkin henkilöihin ja aseta selkeätä uhkaa näiden vapauspiirille.
Taktiikkahan on tuttua oikeastaan kaikille osapuolille. Asioiden hokeminen ilman sen kummallisempaa perusteluahan on juuri se, mitä itsekin nyt tässä ketjussa olet tehnyt koko aika. Olen esimerkiksi kysynyt monta kertaa tarkempia perusteluita, mutta tarjoat vain kehäpäätelmään tukeutuvia vastauksia - ja vieläpä hyvin yleisluontoisia sellaisia. Käytät myös todella paljon näitä vahvoja ilmaisuja kuten "rasistit" ja "muukalaisviha" edes kunnolla määrittelemättä sitä tai edes kertomatta, missä ja millä tavalla käytännössä nämä ilmiöt esiintyvät.
Toisekseen eri medioiden pluralisoitumisen myötä pystymme yhä vähemmässä määrin kontrolloimaan informaatiota, jolloin myös "framilla" olevien aiheiden valikoituminen on hyvin sattumanvaraista.
Mielestäni tuo "miekkari" oli lähtökohdiltaan melko kyseenalainen. Hieman toisessa tilanteessa ja toisella tavalla järjestettynä olisin voinut jopa itsekin osallistua (siis jos harrastaisin tuota vaikuttamismuotoa), mutta koska kyseessä oli aika pitkälti hyvin helppo moraalionanoinnin kohde (ja tämä vaikutelma tuli erityisesti somen kautta asiaa seuratessa), en kyllä olisi halunnut olla mukana koko hommasssa. Immosen kirjoitushan oli lähinnä helvetin nolo taistolaisretoriikkaa sisältävä Manowar-hööki, jonka sisältö oli täysi nolla. Mediassa sitten vielä journalistit osoittivat englanninkielen taitamattomuuttaan vieläpä kääntämällä sen väärin (ja tämän käännöksen nämä "unelmalaiset" nielaisivat täysin). Eli siis termi "nation" ymmärrettiin tarkoittaneen "valtiota" sekä "multiculturalism" ymmärrettiin tarkoittavan jopa ihmisryhmiä tai vähintäänkin ilmiötä, vaikka kyseessähän on ideologia. Se, että tuollaisesta nolosta kirjoituksesta ja tämän nolon kirjoituksen väärästä kääntämisestä nousee tuollainen haloo, kertoo valitettavan paljon meidän ajastamme. Molemmille peukku alas.
Toisekseen, mitä tuo SK:n tutkimus nyt meille kertoi? Sen, että 10% perussuomalaisista on sitä mieltä, että kaikki eivät ole tasavertaisia etnisen taustan perusteella. Ajattelu on ehdottomasti kyseenalaista. Mutta mitä se myös kertoi? No sen, että 90% perussuomalaisista ei näin ajattele, ja vieläkin, jopa huomattavasti, suurempi osa muista puolueista. Kyllä kyse on edelleen melko marginaalisesta ajattelusta ja vielä marginaalisemmasta ilmiöstä. Toivottavasti sellaisena pysyykin.
Tämähän pätee ihmisiin ihan ajattelukannasta riippumatta. Onhan näitä vasemmisto ja maahanmuuttajaväestökin jo kouluttanut näitä väärinajattelevia rasisteja.
Eiköhän ole perusteltua sanoa, että siinä vaiheessa kun toisen vapauspiiriä tosiasiallisesti rajoitetaan tai loukataan, mennään rajan ylitse. Siihen asti asiat ovat vain retorista mouhoamista. Ihan samalla kuin se, että mitä enemmän Suomeen tulee muslimitaustaisia maahanmuuttajia, rikosten absoluuttinen ja suhteellinen määrä nousee ja terrori-iskujen riski kasvaa. Nämä ovat jopa huomattavasti helpommin todennettavissa olevia asioita. Pidän kuitenkin keskustelua, joka pyörii pelkästään näiden asioiden huutelun tasolla analyyttisesti köyhänä ja lähinnä retorisena. Siis samanlaisena kuin lainaamani kohta.