Tästä muistui mieleeni, kuinka mutkatonta oli pienenä poikana suhtautumiseni naissukupuoleen:
Laineen Minna istui edessäni, 7, 8, ehkä jopa 9v, hänellä oli letti josta nykäisemällä hän kääntyi puoleeni.
Ja minulla oli jotain ilmeisen nasevaa sanottavaa, hän ei paheksunut lainkaan. Toki tein...