Mikkolasta muistuu mieleen myös käsittämättömän isot pohkeet.
Se fiilis kun Mikkola lähti kelaamaan vauhtia, seisomakatsomo huutaa ja pienellä hypyllä varustettu ryntäys osuu maaliinsa.
Siinä oli sitä jotain, nykyään toki jäähyn arvoisia käytännössä jokainen Mikkolan taklaus.