Aina, kun Pulliainen tarttuu kitaraansa, on syytä kuunnella eli siitä heti pisteet. Lauluosuus sujui puhtaasti, yllätyksettömästi, hyvä niin, joten ei siitä sen enempää. Tosin, minun korvilleni ei ole tässä genressä juuri Topin, Pulliaisen ym. Agentsin ylikäynyttä - oli se sellainen combo se...