No ei sen enempää väärin kuin joku Ray Bourque. No okei, Raymondilla oli "vähän" isompi rooli pelillisesti mutta kyllä Timonenkin ihan pelaavassa kuusikossa oli ne ratkaisevat pelit, vaikka minuutteja ei niin paljon tullutkaan.
Hienointa Raipessa oli vieläpä se että äijä syytti itseään maajoukkueen häviöistä vaikka ei ollut enää maajoukkueessa edes mukana. 2003 sen jonkun puolivälieräpelin jälkeen Raipe toteaa suunnilleen ekana että "olisinko voinut itse jotenkin auttaa joukkuetta...".
Olihan tuo Timosen uran lopetus kyllä kaunis. Against all odds kaveri tuli vielä viimeisillä metreillä Blackhawksiin ja lopulta voitti kannun. Jotain arvostuksesta kuitenkin kertoo se että mies nosti Stanley Cupin toisena pelaajana Toewsin jälkeen.
Rehellisesti sanottuna olen kyllä sitä mieltä että nämä maajoukkuepaitojen jäädytykset on kyllä ihan penaalista. Suomella on kuitenkin jo jääkiekkoleijonat ja vastaavat, niin vähän turhaa on sitten maajoukkuepaitoja jäädyttää vielä lisäksi.
44 sinne kattoon taitaa nousta. Sikäli mielenkiintoinen juttu muuten että aikoinaan Janne Niinimaalla oli etuajo-oikeus tuohon #44:ään ja Kime joutui pelaamaan 4:llä. Niinimaan pudottua maajoukkuekuvioista Kime sai sitten #44:n itselleen.