Otolta tuntuu puuttuvan isältään ainoastaan se yksi ratkaiseva tekijä, jonka avulla Mavella peli kulki. Se oli se primitiivinen kiukunpuuska, jonka jälkeen ratkaisi pelejä joskus ihan yksin, ihan vaan vittuuttaan. Silloin kun sitä ei saatu liekitettyä päälle, niin peli oli usein juuri tuollaista...