Kiva, että muitakin jännittää. En ole siis yksin. Tänä iltana on tiedossa joko valtava helpotus ja hyvänolontunne tai aivan armoton vitutus.
Ei pysty keskittymään mihinkään ja ruoka ei maistu. Tällaista se taisi olla, kun odotteli lapsena joulupukkia…
Yksi asia, mikä hymyilyttää, on IFK:n kolmoskentän pakit sekä seiskapakki. Milloin viimeksi on ollut tilanne, ettei tarvitse yhtään jännittää, vaikka pakkipari vaihtuu. Seppälä-Kotkansalo-Motin -kolmikko on ollut viime aikoina aivan sementtisen hyvä kolmikko. Omaa mieltä lämmittää erityisesti...
Höpsistä pussiin. Peltonen ymmärtää brändikiekosta varmasti enemmän kuin turkulainen. Luulen myös, että Kibe pani ekalla erätauolla peilin paskaksi Pennasen päähän.
Asia kunnossa. Enpä ala ketään täällä jahtaamaan. Vaikka katselenkin jääkiekkoa punaisten pilvenhattaralasien läpi, ei tuohon menestykseen voi olla tyytyväinen. Siksi oli aika vaikea uskoa, että kaudesta toiseen jatkuva tunarointi ja taaperrus olisi jollekin ok.
Tai ehkä omalta kohdaltani voin...
Minähän en jääkiekosta mitään taida ymmärtää, mutta eilinen ”vaihtokauppa” meni ihon alle aika pahasti. Yön yli nukuttuani naurattaa enemmän. Nappasinpa siis pari lippua kevään kotipeleihin. Ne on taidettu siirtää Kustaankartanoon, että melkein mun ikäiset papat saavat rollaattorinsa...
Mä kyllä snadisti nautin, kun Mertarannalta meni kaksi erää tajuta, ettei Martin ole pelannut hetkeen viime lauantain Kärppä-pelissä. Muuten en juuri nauttinut.
Niin niin. Tämä meneekin niin, että toiset ovat väärässä ja toiset oikeassa. Kuin ihmeen kaupalla satut olemaan juuri se, joka on oikeassa. Ooh, ihmeellistä.
Odotan sitä päivää, että räjähdät omaan erinomaisuuteesi. Eipä hymyilytä enää mikään, kun joutuu lukemaan lainauksen kaltaista...