Verkkolehden uusimmat jutut

Hakutulokset

  1. C

    Koronan taloudelliset vaikutukset

    Toki on hyvä muistaa, että luokkaa 25 miljardin lisävelalla (ja indeksiodotusten suhteen tulevilla lisäveloilla) on saatu BKT:n lasku matalaksi. Suomen Pankin mukaan (15.12. 2020) yksityiset investoinnit supistuvat vuosina 2020 ja 2021 ja alkavat selvästi kasvaa vasta vuonna 2022. SP:n mukaan...
  2. C

    Koronan taloudelliset vaikutukset

    Totta ja jos nyt katsotaan, mitä tähän asiaan liittyen kirjoitin, se meni näin: Tuon kun lukee huolella huomaa, että kyse oli koronaan liittyvästä tilanteesta ja vaihtoehdoksi tarjosin etuuksien kiristämistä, koska nykyinen tie (= pysyviä menoja lisää + velkaa lisää) ei ole järkevä...
  3. C

    Koronan taloudelliset vaikutukset

    Suomen Pankin laskelma vanhuusikäsidonnnaisista menoista (eläkkeet, terveydenhuolto, pitkäaikaishuolto) suhteessa BKT on *vuonna 2020 noin 21 prosenttia. * Vuonna 2040 noin 24 prosenttia. * Vuonna 2060 noin 26 prosenttia ja * vuonna 2070 noin 29 prosenttia. Tämä siis normaalissa BKT:n...
  4. C

    Koronan taloudelliset vaikutukset

    Kokoomuksen osalta sen verran, että arvostelua ei koske hallituksen elvytysmäärää, vaikka näin halutaankin tietyillä tahoilla asia esittää. Arvostelu koskee sitä, että osa elvytyspaketista tulisi suunnata monien muiden maiden tapaan kuluttajan veroelvytykseen ennen kaikkea arvonlisäverotusta...
  5. C

    Koronan taloudelliset vaikutukset

    Kyllä. Tällä tavallaan ulotetaan vasemmistolainen talouspolitiikka yli seuraavankin hallituksen. Nyt Vanhanen & Kurvinen ovat tuoneet esille, että pitää katsoa vuoteen 2030 ja siihen asettaa askeleita, että tällä vaalikaudella tietyt tunnusluvut ja siitä eteenpäin. Marinin hallituksen tarkempi...
  6. C

    Koronan taloudelliset vaikutukset

    Ottamalla mukaan koko palkan eli myös sen ta-eläkeosuuden, kyllä.
  7. C

    Koronan taloudelliset vaikutukset

    Juu, mutta kun Marinin hallitus ilmoitti, että velkaantumista ei aiota pysäyttää ennen vuotta 2030. Nyt lisätään menoja (kuten vaikkapa oppivelvollisuusuudistus), jotka jäävät. Kun Vihriälät lähtivät siitä, että sopeutustoimia tehdään 2023 ja 2024 alkaen, ristiriita on merkittävä. Ei siis ole...
  8. C

    Koronan taloudelliset vaikutukset

    Jos ei kirkkoon kuulu, yli 200 000 euron tulot verotuskuntana Helsinki.
  9. C

    Koronan taloudelliset vaikutukset

    Juuri tämä tilanne Suomen tulee välttää. Ja tätä kokonaisuutta Vihriälät pohtivat ansiokkaasti. Mutta vasemmistoajattelussa velkaa ei makseta koskaan eikä esimerkiksi seuraava pandemia tms ole korkojen ja lyhennysten ja uuden lainan osalta koskaan ongelmallinen. Koronaan liittyen ei nyt eikä...
  10. C

    Koronan taloudelliset vaikutukset

    Itse luotan tässä Vihriälän työryhmän näkemykseen. On oltava tiekartta, miten velkaa lyhennetään ja talous saadaan tasapainoon. Muuten seuraava suurlama/talouskatastrofi on erittäin vaarallinen. Ja nyt niitä on tullut aika tiheään tahtiin.
  11. C

    Koronan taloudelliset vaikutukset

    Onneksi. Puolueessa on sekä talousajattelua että talousymmärrystä koronan osalta. Ei Suomi voi vain ottaa velkaa ja antaa nykyisen hyvin loivan verotuksen jatkua vähiten vähiten tienaavien osalta. Meillä on lähes 10 prosenttiyksikköä eroa esimerkiksi Saksaan (22 vs 31) 29 000 euron tuloissa.
  12. C

    Koronan taloudelliset vaikutukset

    Julkisen talouden kestävyys ei ole kunnossa, jos Suomella on 170 miljardia velkaa. Edes lähellä sitä.
  13. C

    Koronan taloudelliset vaikutukset

    Ruotsissa hallitus (sosialidemokraatit ja ympäristöpuolue) ja Sakssa (demarit mukana) teettivät tutkimuksen ja sen perusteella elvytystä suunnattiin mm. arvonlisäverotukseen. Se kohdistaa veronalennuksen suhteessa eniten pientuloisille. Erittäin merkittävä keino oli Ruotsissa...
  14. C

    Koronan taloudelliset vaikutukset

    Totta. Mutta jos lähdemme siitä "kysyntälamasta", elvytys kohdistuu myös kysyntään. Yritykset saavat työtä, samoin yrittäjät.
  15. C

    Koronan taloudelliset vaikutukset

    Seuraavien vuosien aikana lisävelkaantuminen ei ole ongelma. Näkemykset eroavatkin lähinnä siinä, tuleeko velan tukea kysyntää. Sinä vanhana "kysyntälaman" ymmärtäjänä olet nostanut monta kertaa esille sen, että kysynnän lisääminen on silloin tärkeää. Kuten aivan oikein onkin. Sitten kun...
  16. C

    Koronan taloudelliset vaikutukset

    :) Omasta näkökulmastani valtiolla ei ole omistuksessaan suuria finassisijoituksia kun puhutaan pörssiyhtiöistä tai suurista yhtiöistä, joista voisi luopua. Finnairin nostitkin esille. Muita yli 35 prosenttia ovat Altia, Fortum ja Neste, ja niillä on on erilaisia tehtäviä, jotka eivät liity...
  17. C

    Koronan taloudelliset vaikutukset

    Totta, siinä tapauksessa Fortum tuskin Venäjää kiinostaisi. Historiallisesti Suomessa valtio on omistanut enemmän kuin monissa länsimaissa. Ongelmat tulevat kaukaa. llmeisesti nyt on jo neljäs finassisijoitustulkinta. Fortumista osa on finanssisijoitusta tai ainakin siten niitä on perusteltu...
  18. C

    Koronan taloudelliset vaikutukset

    Itse taas vähentäisin valtion omistuksia ja ottaisin jäljelle jäävissä erilaisen näkökulman kuin nyt on. Fortum on hyvä esimerkki. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista Venäjältä ja Venäjään liittyen (NS2, Uniper), mutta samalla altistutaan miljardien riskeillä, kun kaikki EU:ssa ja varsinkaan...
  19. C

    Koronan taloudelliset vaikutukset

    Jos valtio luopuisi liiketoiminnastaan, valtio voisi toimia vielä vähemmän vahtikoirana. Ylipäätään valtion ei tulisi toimia vahtikoirana, koska valtiosta ei siihen ole. Pääomien vapaa liikkuvuus jne. EU-tasolla voidaan toimia vahtikoirana, mutta ei se sielläkään paljon kiinnosta ellei kyseessä...
  20. C

    Koronan taloudelliset vaikutukset

    Yksityiseltä on kuitenkin vaikea vaatia laittomasti enempää, mitä valtion enemmistöomistajat yhtiöt tekevät laillisesti. Itse olisin paljon tiukempi esimerkiksi Venäjän, Bermudan, Brasilian, Bahrainin, USA:n Delawaren, Luxemburgin, Brittiläisen Neitsytsaarten tai Guernseyn saarten ja monen muun...
Ylös