Verkkolehden uusimmat jutut

Hakutulokset

  1. A

    Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanteri-instituutti Vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa onkin kestänyt jo yli kaksi vuotta ja Suomi on onnistuneesti tehnyt selvää pesäeroa itänaapuriin, en muista laajaa keskustelua käydyn Aleksanteri-instituutin asemasta. Toki Suomessa on syytä olla...
  2. A

    Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

    Vaikka ikävästä menneisyydestä keskustelu ei mitään mukavaa olekaan, kyllähän ainakin itse näen tilausta laajalle kansalaiskeskustelulle ja tieteelliselle tutkimukselle häpeällisistä suomettuneisuuden vuosikymmenistä. Sikäli ymmärrettävästi päähuomio on ollut siinä ajassa, kun itänaapurimme...
  3. A

    Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

    Historia ei pahemmin näytä suomalaisia nykyään kiinnostavan, mielestäni valitettavasti. Moni valitsee "hömppäviihteen" historiadokumentin sijaan. Suomettuneisuuden ajasta, mikä mielestäni jatkui aina vuoteen 2022 olisi syytä käydä laajaa keskustelua ja siitä tulisi tehdä tieteellistä...
  4. A

    Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

    On allekirjoittaneen suosikki vaihtoehtohistoriallisia skenaarioita, mitä Suomelle olisi käynyt, mikäli se olisi jäänyt Ruotsin alaisuuteen. Toden totta autonomiaa ei olisi keskusvallallisessa Ruotsissa tippunut, eikä suomen kieli mitä oletettavimmin kohonnut samaan asemaan, mitä se teki...
  5. A

    Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

    @mjr En itse todellakaan ihannoi ja idealisoi mitään "puhdasta suomalaisuutta", vaan kansainväliset vaikutteet ovat olleet osa kulttuuriamme ja identiteettiämme aina. Sikäli kuitenkin näen Venäjän ja venäläisyyden eri valossa, kuin muualta saadut vaikutteet. Pohjanmaalla Isoviha toki edelleen...
  6. A

    Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

    Onko Neuvostoliiton ja Venäjän keisarikunnan välillä loppujen lopuksi suurtakaan eroa Suomen näkökulmasta? Sama Suomea terrorisoinut hirmuvalta sekin oli, vaikkei punalippu liehunutkaan. Kaikilla valtioilla on historiallinen painolastinsa, mukaan lukien Venäjää edeltänyt isäntämme Ruotsi ja...
  7. A

    Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

    Kaiketihan käsityksemme ns. autonomian ajasta 1809-1917 on monilla ollut jopa suhteellisen myönteinen, pois lukien loppuajan sortokaudet. Vaikka Suomi tuolloin saikin jonkin verran liikkumavaraa ja yhteiskunnallinen kehitys oli koko 1800-luvun ajan nopeaa, en minä ainakaan tuolloista Venäjää...
  8. A

    Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

    Keisarinnankivi on toden totta historiallinen monumentti ja vaikka kyseessä onkin tyypillinen obeliskiaihe, sillä lienee jo myös taidehistoriallistakin arvoa. Esitinkin siirtoa kansallismuseoon, minne voisi järjestää näyttelyn, missä Venäjän vallan aikaa käsiteltäisiin nykyajan alaviitteiden...
  9. A

    Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

    Hyvä huomio tuo. Toki Venäjän ollessa kyseessä kyseessä hyvinkin muuttumaton realiteetti. Venäjä ollut Suomen sortaja n. viimeiset tuhat vuotta, eikä Venäjän keisareita ja muita hovin jäseniä tulisi romantisoida.
  10. A

    Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

    Hyvää pohdintaa. Sikäli mikäli Ukrainan sodasta halutaan muistuttaa, olisi uusi Ukrainan kansalle omistettu teos samalla paikalla mitä hienoin ratkaisu. Katiskavarkaiden palauttaminen on mielestäni lähes russofilinen teko. On lisäksi mielestäni suorastaan noloa, ettei Tehtaankatukaan ole...
  11. A

    Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

    Ihmettelen todella Helsingin kaupungin ratkaisua palauttaa Katiskavarkaat kunniapaikalle työmaan valmistuttua. Jos ei kuparinkierrätykseen, miksei pysyvästi varastoon tai johonkin erikoisnäyttelyyn sisätiloissa? Mitä velkaa meillä on Venäjän suuntaan pitää kyseistä ikävää muistoa näytillä...
  12. A

    Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

    Merkittävä osa kansasta ei osaa nimetä kulloisia hallituspuolueitakaan, niin tuskin myöskään kertoa kadunnimien historiasta. Silti kun kyse on vain nimistä, miksemme sitten nimeäisi kyseisiä Helsingin keskustan hyvinkin prominentteja katuja uudelleen. Aleksanterinkadusta voisi tulla vaikka...
  13. A

    Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

    En sinänsä ole eri mieltä. Historia ei pyyhkiydy nimiä muuttamalla, vaan monessa mielessä ikävä aikakautemme osana Venäjää tulee säilymään osana menneisyyttämme. Siltikin kyse on Helsingin, maamme pääkaupungin ydinkeskustan kaduista. Vaikka keisarillista Venäjää ei länsimaalaisessa kontekstissa...
  14. A

    Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

    Voihan sen periaatteessa noinkin ajatella, mutta Stubbin sijaan kadun nimi viittaa Suomen Ruotsilta valloittaneeseen Venäjän tsaariin Aleksanteri ensimmäiseen, Sofiankatu Maria Fjodorovnan alkuperäiseen nimeen ja Unioninkatu Suomen ja Venäjän väliseen unioniin. Saatan olla näkemyksessäni...
  15. A

    Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

    Isovihan kollektiivinen unohtaminen on hyvin ihmeellinen asia. Toki menneisyyden synkkiin aikoihin perehtyminen voi olla rankkaakin, mutta kyllä se tulisi muiden Venäjän brutaalien miehityskausien ohella käydä läpi huolella vähintään peruskoulun historianopetuksessa ja siitä tulisi tehdä enemmän...
  16. A

    Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

    Mielenkiintoista sinänsä, että Mariankatu, Aleksanterinkatu ja Sofiankatu, sekä Unioninkatu on kuitenkin haluttu säilyttää, samalla kun moni suomalainen suurmies ja suurnainen on ilman nimettyä katua Helsingissä.
  17. A

    Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

    Vaikka vakiintuneet kadun- ja paikannimet eivät hevillä vaihdukaan, toivoisin käytävän riittävä kansalaiskeskustelu, kuuluvatko Venäjään viittaavat Aleksanterinkatu, Sofiankatu ja Unioninkatu 100% länsimaisen Suomen pääkaupunkiin. Keisarinnankiven obeliskin kaksipäinen kotka yhä vuonna 2024...
  18. A

    Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

    https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/6573694 Raimo Ilaskiveltä painava mielipidekirjoitus. Mielestäni todella omituista, että Venäjään viittaava kadunnimi on haluttu myös täysin uuteen kaupunginosaan.
  19. A

    Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

    https://yle.fi/a/74-20069043 Aikansa kutakin. Sikäli painotettu opetus on periaatteessa hyvä asia, mutta ihmettelen nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, että venäjän kieleen ja venäläiseen kulttuuriin suhtaudutaan edelleen sinisilmäisesti.
  20. A

    Suomi ja suomettumisen vuosikymmenet

    Yksi kysymys on toden totta myös se, onko Suomessa syytä tukea venäjänkielistä kouluopetusta julkisin varoin? Lienee intresseissämme, että Suomeen muuttaneet venäläiset ja heidän jälkeläisensä integroituvat osaksi suomalaista yhteiskuntaa. En väitä, etteikö venäjänkielisissä kouluissa...
Ylös