Nyt veikkaus on että kolmannessa erässä pelataan taas kauden parasta kiekkoa, dominoidaan miten halutaan ja tehdään parista kymmenestä avopaikasta vaivoin se yksi ja hävitään 2-6.
Mikään ei ole yhtä vitun masentavaa kun antautua näin totaalisesti. Ei mitään turhautumista tai tunnetta. Siellä hiihdellään katse maassa ja hyväksytään se että mahtimela on annelissa. Ihan käsittämättömän säälittävää.
Kyllä tää on vähän surullista kun ei selkeästi parempanakaan kyetä voittamaan. Kerho oli ennen taukoa ihan sysipaska ja ei kyllä voi tänään juuri muuta Kärppien pelissäkään mairitella kun tehokkuutta viimeistelyssä.
Se on just sen näköistä kun meikäläinen laitettaisiin ammattilaismatsiin kentälle. Jos kiekko tulisi lapaan niin armoton paniikki päälle ja kiekko vaan äkkiä jonnekkin, useimiten suoraan vastustajan lapaan.
Todella hyvä erä lähtökohdat huomioon ottaen. Paljon työtä ja malttia. Lämmitti kun selkeästi oli panostettu myös lähitukeen, eli virheen sattuessa oli oma paikalla välittömästi.