Olen kerran nähnyt Kertun rautatieaseman ihmisvilinässä ja siellä hän kulki kuin kuka hyvänsä, mutta sisäistä voimaa uhkuen. Voin kuvitella Kertun haisaappaissa porkkanamaata kitkemässä, mutta Anni uikuttaisi taatusti penkin reunalla sääskien määrää ja harmittelisi kun ei ole enempää yleisöä.