Suomen sanojen alkuperä:
hulvata (paik. Satak PHäme) ’rynnätä; ahmia’ / ’sich ergießen; fressen’, hulvahtaa (hajat. murt.) ’tulvahtaa, syöksähtää’, hulvastaa, hulvastella ’juosta päämäärättömästi; viettää sopimatonta elämää’, hulvehtia (KPPohjanm) ’tulvia’, hulveellaan, hulveillaan, hulvillaan...