Hakutulokset

  1. H

    Toinen maailmansota

    Waffen-SS-joukoista kuitenkin vain 40-50% oli vuodesta 1943 saksalaisia tai ulkosaksalaisia. Oli kokonaisia etnisiä slaavilais-albanialais-liettualais-jne. pataljoonia/rykmenttejä. Ei niihin joukkoihin ketään pakotettu, kun olivat ns. ritarisäätyä ja kerman kermaa. Koko Kolmannen Valtakunnan...
  2. H

    Toinen maailmansota

    Miksi sitten bulgaarit, bosniakit, kroaatit, sloveenit, Slovakit, sekä osa puolalaisista, ukrainalaisista, ruteeneista, valko-venäläisistä ja iso-venäläisistä taisteli Saksan puolella? En ole Mein Kampffia lukenut, mutta vaikea uskoa, että hävityslistalla olevat kansat olisivat moista tehneet.
  3. H

    Toinen maailmansota

    Miten niin loppuvaiheessa? Valtaosa länsirintaman joukoista oli Volksturmia, tai volksgrenarier-joukkoja, jo 1944 syksyllä. 4/5 vakinaisesta armeijasta oli idässä, nostoväki taisteli länsi-liitoutuneita vastaan.* Sitä ei taidettu Band of Brothers sarjassa muistaa mainita. Jo maihinnousun...
  4. H

    Toinen maailmansota

    Olet muuten oikeassa. Battle of Britain tiedotkin ovat hiukan epäselviä: britit ilmoittavat, että heillä oli kerrallaan 650 -750 hävittäjää käytössään, mutta yli tuplamäärä ammuttiin alas. 1944-1945 sotatoimissa oli 1500 hävittäjää kerrallaan, panostus oli vahvasti strategisissa pommikoneissa...
  5. H

    Toinen maailmansota

    Itse asiassa Saksassakin toimittiin niin, mutta ässiä oli sen verran paljon, että määräänsä enempää ei tarvittu esikunta-ja koulutustehtävissä. Myöhemmässä vaiheessa, kun ei ollut polttoainetta, vain parhaat lensivät: iso osa lentäjistä siirrettiin ilmantorjuntaan, polttoaineen säästämiseksi...
  6. H

    Toinen maailmansota

    No ei pidä yleistää: saksalaisilla oli kamerat koneissaan, tai jos ei ollut kuvaa, esimerkiksi pommikoneiden tilitykset, niin piti olla silminnäkijä antama todistajanlausunto. Siellä noihin suhtauduttiin kyllä saksalaisella tarkkuudella. "German day and night fighter pilots claimed roughly...
  7. H

    Toinen maailmansota

    Osa saksalaisten taistelufanaattisuudesta on tietysti ymmärrettävää, sillä saksalaisten kuolleiden ja kadonneiden määrä kasvoi eniten huhti-ja toukokuussa 1945, täysin suhteettomasti. Lisäksi sekä taukoamaton terroripommitus, että idässä etenevän puna-armeijan raakuus olivat omiaan luomaan...
  8. H

    Toinen maailmansota

    295 000 Puolan kansalaista palveli Saksan asevoimissa 1940-1945. 35 000 taisteli Britannian riveissä, ja 75 000 puna-armeijaan värvättyinä. 1990-luvulla Yhdysvaltain armeijan pääesikunnan komentajan, kenraali John Shalikasvilin, isä taisteli aikoinaan Normandian maihinnousussa, SS-Gruppe...
  9. H

    Toinen maailmansota

    No kaiken järjen mukaan ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä kyllä olisi.
  10. H

    Toinen maailmansota

    Ero olisi ollut Suomen kohdalla merkittävä. Baltian maiden kohdalla 15-20% väestöstä. Unkarin,Bulgarian,Romanian ja Slovakian kohdalla ero olisi ollut ääretön, olisivat väittäneet miehityksen. Tsekin ja Puolan kohdalla tosiaan taisi olla samantekevää.
  11. H

    Toinen maailmansota

    Peri-venäläinen juustohöylätaktiikka. Kohta olisi taas tarkastettu rajalinjaa.. Lisäksi Neuvostoliitto noihin aikoihin teki saman Romanialle, sodan aikana miehitti osan Persiasta, liitti Tannu Tuvan itseensä, ja härskisti miehitti Kuriilien saaret aselevon aikana. Mitään rajaa, sopimusta...
  12. H

    Toinen maailmansota

    Itse asiassa Iso-Britannia painosti vastahakoisen tsaarin mukaan sotaan. Lisäksi aloittivat epäurheilijamaisesti valmistautumisen jo 1912, kun yhtäkkiä.tajusivat, että Saksasta olikin tullut.maailman suurin teräksenvalmistaja. Sehän ei Briteille passannut!
  13. H

    Toinen maailmansota

    Näinhän sitten Neuvostoliitto toimi Suomen kohdalla ja saimme sisäministeriksi Yrjö Leinon , joka mm. luovutti ilman oikeuden lupaa suomalaisia Neuvostoliittoon ja ValPon kautta terrorisoi "neuvostovastaisia" piirejä. Myös poliittinen sotaoikeus saatiin pystyyn, ja sotakorvauksilla ja...
  14. H

    Toinen maailmansota

    Natsi-saksa on mielenkiintoinen termi. Nimikettä Saksa käytettiin historioitsien keskuudessa ja yleisessä puheessa 1960-luvun alkuun, sitten alettiin puhumaan Natsi-Saksasta. Kun hippiaikana vastustettiin sotaa, tai 20 vuotta sodan loppumisen jälkeen arvioitiin, mitä oli tapahtunut, mm...
Ylös