Suurena sotaromaanien ystävänä olen lukenut tässä sairaslomalla nyt paljonkin sotaromaaneja, viimeisimpänä nyt Esa Sirenin Ilomantsin ritaripartio. Erittäin miellyttävän notkeaa luettavaa näin vuodepotilaana.
Tuli sittenkin lukaistua eräs Lehväslaihon teos kun en muunlaista silloin kiireessä löytänytkään. Tällä kertaa oli teoksena Syväri murtuu. Suhteellisen raakaa oli meininki. Kirjassa kerrotaan etulinjassa olleista sotilaista Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikoihin.
No nyt viimeksi tuli luettua Reino Lehväslaihon Kontion sissit. Varmaa tavaraa, joskin hieman samankaltaisuus Lehväslaihon sissikirjoissa on. Kuitenkin omalla tavallaan vetoaa tälläiseen yksikertaiseen lukijaan hyvä tapa kertoa tarinaa eteenpäin.
Seuraavaksi ajattelin kokeilla jotakin toista...
Viimeksi tuli lueskeltua Reino Lehväslaihon vanhempaa tuotantoa elikkäs Ritarivääpeli. Kaukopartion sissien tekemisiä näissä tapaillaan. Melko samanlaisia nämä sissejä käsittelevät kirjat ovat mutta iskevät kyllä meikäläiseen.
Tuli luettua Reino Lehväslaihon kirjan Syvärin sissit tai muu vastaava. Tällä hetkellä kahlaillaan uudempaa Lehväslaihoa eli Kairanmaan jokin. Perhanan hyviä kirjoja, joskin toistaa edellisiä kirjoja melkoisesti. Tosin uskon kirjojen kertovan jopa melko todenmukaisesti sitä kaukopartio ja...
Viimeksi olen lukenut Reino Lehväslaihon Panssari Sotaa, oli melko hyvä. Jää kyllä muusta tuotannosta, valitettavasti. Sisseistä kertovat on vain parempia.
Aku Ankan kovakantisia ei taideta laskea mukaan, niitä tulee luettua todella paljon.