Valtikan siirtyminen seuraavalle sukupolvelle jatkuu, hyvä Carlos!
Djoko edelleen kuitenkin tiukasti pelissä mukana, vaikka tässä finaalissa jäikin vähän jalkoihin.
Finaaliin pelasi itsensä jokatapauksessa.
Djokoa ei voi koskaan laskea ulos, vaikka näyttäisi olevan rullatuolikunnossa tuolla - jostain se kuitenkin aina löytää sen uuden vaihteen - mutta hyvältähän tämä tällä hetkellä Carlosille näyttää.
Ihan ”yhtä päätä”.
Käytännössä samaa politiikkaahan demarit nykyisin ajavat, kuin vassaritkin, joten aatteella menee hyvin.
Käsittämättömän suuri vaikutus on politiikassa yhdellä ”supertähdellä”. Li Andersson on äärimmäisen kova poliitikko ja olen jo useamman vuoden ajan arvostanut hänen esiintymisensä korkealle...
Niin kauan, kun muistan, ovat kaikki vaalit aina olleet ”tärkeimmät vaalit ehkä koskaan…”
Ja pitäähän se paikkansakin, koska tottakai ne käsillä olevat, lähitulevaisuuteen vaikuttavat vaalit ovat aina juuri sillä hetkellä ne ”kaikista tärkeimmät”, eihän niillä menneillä vaaleilla ole enää...
Vaikka puolueen vaalipaneeliedustaja ei suosittelekaan äänestämään puolueen ainoaa vaaliehdokasta, joka on asioista eri linjoilla puolueen johdon kanssa (joka on etsintäkuulutettu).
Matsin jälkeen haastattelija voisi kysyä, että ”mitä ihmettä sinulle oikein tapahtui sen 4. erän murron jälkeen, kun tasoitit tilanteen 5-5…? Yhtä ainutta kertaa ei enää kroppaa kolottanut ja juoksit kentällä, kuin nuori poika… olit kuitenkin siihen asti ollut lähes rullatuoli kunnossa!!?”
Tää on nähty jo sata kertaa aikaisemmin, että lopussa ratkaisevissa pisteissä Djoko lyö rajoille ja vastustaja sortuu paineissa heikkoihin lyönteihin ja helppoihin virheisiin.
Olisipa piristävää nähdä poikkeus tähän kaavaan tänään.