Olen Kilpakiekon kanssa samaa mieltä, että jääkiekkovalmennus on tehotonta ja pelaajat aika pitkälle itse hoitavat nykyään itsensä huipulle. Harjoituksissa käydään pienessä päässä lähinnä näyttämässä mitä muualla on opittu.
Yläkouluikäisiin liittyen, eikä mitään uutta, mutta kuitenkin. Yläkouluiässä olevien harjoittelu ja ennen kaikkea fysiikkaharjoittelu on vaikeaa varsinkin joukkuetasolla monesta eri syystä. Biologiset ikäerot, motoriikan heikentyminen kasvun takia, henkiset haasteet, koulun vaikeutuminen...
Rene Saaren kysymystä aasinsiltana käyttäen on todettava, että toisinaan sitä on ihmetellyt, miksi seuroissa toimihenkilöinä olevat ovat valmiita lokaamaan oman maineensa jääkiekon seuratoiminnan takia. Annetaan siis vähintäänkin hiljainen hyväksyntä seuratakki päällä kaikelle epäasialliselle...
Toivottavasti jääkiekon nykyistä systeemiä ei hirvittävästi siirretä toimintamalliksi muuhun yhteiskuntaan, missä sen jälkeen spekuloitaisiin loputtomasti kuka saa pärjätä ja millaisella budjetilla ja missä on ihmisen hyvä viettää aikaansa. Kommunismi voi ja elää hyvin suomalaisessa jääkiekossa.
En ole itse fysiikkavalmennuksen ammattilainen, minkä takia käytin ja käyttäisin ulkopuolisia hyväksi joukkuevalmennuksessa. Oma kokemus on se, että kuminauhat, pallot yms. ovat varsinkin yläkouluikäisillä erittäinkin tarpeellinen harjoitusväline. Pointti ei tietenkään ole se väline, vaan se...
Varovainen täytyy olla mitä kirjoittaa, kun aikaa on kulunut seminaarin katsomisesta. Yleisvaikutelma seminaarin viestistä oli se, että fysiikkaa pitää tehdä suunnitellen, ei riehumalla. Pitää siis ottaa huomioon yksilö, lajin vaatimukset, joukkuetilanne sekä urheilijan elämäntilanne muistaen...
Katselin tuossa taannoin jääkiekon fysiikkavalmennusseminaarin, joka oli monella tavalla mielenkiintoinen. Monesta asiasta voisi aloittaa, mutta edelliseen viestiin liittyen pitää nostaa esille ostopalvelut, joihin suhtautuminen seminaarissa oli minusta osin kielteinen, osin jopa vihamielinen...
Yleisellä tasolla on todettava, että juniorijääkiekkoseura ei eroa mistään muusta ihmisten muodostamasta organisaatiosta, jossa huono johto tuhoaa toiminnan. Juniorijääkiekossa on erityisen suuri riski, että seuraan pesiytyy suoranainen kiusaamiskulttuuri. Jääkiekko lajina vetää puoleensa huonoa...
Tuo Gloven malli on se, millä varsinkin pienemmissä ja alhaisemman kustannustason seuroissa homma saadaan jotenkin toimimaan. Tuohon vielä ostopalveluita, niin valmennushan on liki täydellistä. Ei tarvitse kolmea lajia harrastaa ja jää aikaa muullekin kuin ohjatulle liikunnalle.
Kilpakiekolle. En ole samaa mieltä kanssasi siitä, että jääkiekon suosio perustuisi varsinkaan viimeisen 20 vuoden aikana tekemisen laatuun junioreissa. Joukkuelajit alkoivat ylipäätään kasvattaa suosiota 60-70-luvulta alkaen ja jääkiekolla on ollut esim. jalkapalloon nähden etulyöntiasema...
Kilpakiekolle. Pyrin pitämään tämän lyhyenä. Suomi on pieni maa, ja kilpailu on kovempaa mm. uinnissa, yleisurheilussa ja etenkin jalkapallossa verrattuna jääkiekkoon. Lisäksi jääkiekko saa tai on saanut todennäköisesti parhaimmat urheilijat viimeisinä vuosikymmeninä, minkä lisäksi jääkiekkoon...
Kilpakiekolle. Harjoittelu jääkiekossa on yleensä mallia "yhden koon paita", jossa luonnollisesti paidan laatu vaihtelee. Meillä on selvästi erilainen käsitys valmentamisesta ja varmaan aika monesta muustakin asiasta, mutta niinhän sitä saa ollakin.
Vajaat neljäkymmentä vuotta eri puolilla Suomea eri ikäluokkien harjoituksia (myös taitoharjoituksia) seuranneena voin sanoa, että en ole huomannut hirvittävän paljon vielä päämäärätietoista tietoon perustuvaa pelaajien kehittämiseen tähtäävää valmennusta pois lukien maalivahtivalmennus...
Yksilölajien luonne johtaa siihen, että tavoitteellisen valmentajan on helpompi hukata motivaationsa, jos joutuu valmentamaan harrastajaryhmiä. Pienen pään jääkiekossa talenttien poiminta ei ole omasta mielestäni tarpeellista parhaimpienkaan pelaajien kannalta, koska joukkueharjoitukset voidaan...
Valmentajat ovat käyneet vastaiskuun. En ota kantaa muista lajeista, kun ei ole kokemusta. Jääkiekossa tiedän, että kaikkea mahdollista voi tapahtua kaikkien aikuisten välillä. Pitää kuitenkin muistaa, että lapset ja nuoret on se juttu. Aikuisten ei pidä uhriutua. Itse oltuani valmentajana en...
Kiitokset Sincelle linkistä. Kysymys pehmeä johtaminen vs kova johtaminen on ollut ja tulee olemaan jatkuva kiistan aihe. Itse olen sitä mieltä, että kumpikin voi toimia, kunhan johtaminen/valmentaminen on oikeudenmukaista. Juniorijääkiekossa on äkkiseltään ajateltuna kolme tärkeää tekijää...
Jääkiekon junioriharrastajamäärien kehitys olisi kiva tietää. Tilastoihin taidetaan usein sisällyttää kaikki mahdollinen, jotta voitaisiin osoittaa lajin kasvavan. Mutu-tiedolla vaikuttaa siltä, että jääkiekon harrastajamäärät ovat hyvällä tolalla niillä seuduilla, joissa on useita...
Kilpaikäluokissa on myös usein samaa kuin pienessä päässä: väitetään että tehdään, mutta kun ei tehdä. Yksi mielenkiintoinen piirre toisinaan kilpaikäluokissa on yhden systeemin ja pelifilosofian tuominen kaikkien kilpaikäluokkien ohjenuoraksi silloinkin, kun eri tyylisiä pelaajia on otettu tai...
Aika usein juniorijoukkueissa on hyvää tarkoittavienkin vanhempien ja toimihenkilöiden välillä erimielisyyttä siitä, mikä on hyvää tekemistä. Yllättävän usein olen ollut samaa mieltä vanhempien kanssa ottaen luonnollisesti huomioon sen, että orrelta on helppo huudella, kun ei tarvitse vastata...