Antti Rinteen hallitus – kevyet punamullat budjettikurille?

  • 418 201
  • 3 607
Ei siinä mitään tuollaista lue. Todetaan vain, että kantaruotsalaisten syntyvyys on laskenut viime vuosina. Se on aivan eri asia. Onko lasku ollut pienempää, kun kotihoidotuki poistettiin, sitä ei käsitellä. Hiilamon näkemys Suomen konservatiivisesta perhepolitiikasta on mahdollisesti yksi keskeinen tekijä.



Soitin eräälle tilastohemmolle, jonka mukaan kantaruotsalaisten syntyvyys on 1.6x ja kantasuomalaisten syntyvyys 1.3x. Jos on tuota luokkaa, ero on varsin suuri.



Sanoisin, että todellisuudessa kantasuomalaisten ja kantaruotsalaisen suuri ero - jos luvut ovat yllä luokkana oikein - ei selity yksin maahanmuuttajataustaisilla.



Kyllä, nyt samaa mieltä. Mutta olet varmaankin Vartiaisen kanssa erimielinen siitä, että kotihoidontuella olisi negatiivinen vaikutus talouteen. Vartiainen on tämän monta kertaa tuonut esille. Poistamalla koihoidontuki autetaan Suomen taloutta jatkossa.

***

Itse uskon kyllä Hiilamon ja Vartiaisen olevan pitkälti oikeassa. Suomessa on konservatiivinen pehepolitiikka vrt Ruotsiin ja kotihoidontuki haittaa Suomen taloudellista kasvua. Kumpikin on perustelunsa uskottavasti esittänyt. Mutta on paljon muitakin tekijöitä kuin nämä.
Vuonna 2017 näytti olevan ruotsalaiset 1.60 ja suomalaiset 1.45. Suomessa pudotus on ollut jyrkkää noin vuodesta 2010 alkaen kuten myös Ruotsissa. Ruotsissa kuitenkin lähtötaso on ollut korkeampi noin 1.95 ja Suomessa noin 1.75. Vertailussa huomioidaan Suomessa ja Ruotsissa syntyneet synnyttäjät, muuten taustaa ei huomioida.

Taitaa ne Ruotsin paremman talouden syyt olla aikalailla jossain muualla kuin kotihoidontuessa. Joka tapauksessa taloudella näyttäisi olevan suuri merkitys syntyyteen.

Eikö tuo kotihoidontuki alkanutkin siellä viimeksi joskus 2008 ja ei kai edes kovin suosittu ollut. Toki eihän Suomessakaan koulutetut äidit keskimäärin kovin vanhaksi lastaan kotona pidä.

Tässäkin yksi näkemys syntyvyyden laskuun:
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/da327e88-cbcf-3cbf-a972-0c852f87cdde
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Olisi hyvä tutkia, syrjäytyvätkö ne pojat helpommin, joita hoidetaan kotona monta vuotta sen sijaan, että he pääsisivät tarhaan, eskariin ja varhaiskasvatukseen?

Onhan tuota tutkittukin tai ainakin selvitetty. Lainaus ja alla linkki asiasta:

Varhaiskasvatuksessa aiemmin aloittaneet kouluttautuvat korkeammin. Suomessa lapset aloittavat varhaiskasvatuksessa verrattain myöhään ja vain suhteellisen pieni osa lapsista on sen piirissä. Näin siitä huolimatta, että varhaiskasvatuksesta on todettu olevan monia hyötyjä. OECD:n PISA-testeistä saatujen tulosten mukaan varhaiskasvatukseen osallistunut lapsi kouluttautuu pidemmälle. Hän oppii jo varhaislapsuudessa toimimaan ryhmässä ja ottamaan muut huomioon. Lastentarhanopettajien kautta tuleva pedagoginen oppiminen valmistaa lasta tulevaan. Kun lapsi on hoidossa, vanhemmilla on paremmat mahdollisuudet osallistua työelämään, mikä antaa vanhemmille paremmat resurssit tukea lasta myöhemmin.

Syrjäytyminen saattaa alkaa jo varhaislapsuudessa

Aika kovaa tekstiä sen puolesta, että lapsen tulisi olla hoidossa. Kyllä hallitus nämä tietää. Mutta kun ei kiinnosta, koska Kepua ei kiinnosta. Hip ja hei vaan Vasemmistoliitolle, Vihreille, RKP:lle ja SDP:lle.

Lisätään vielä tutkittua tietoa ja linkki sen esittäjän, Orpon, blogiin:

Tutkimusaineisto osoitti, että alle 3-vuotiaana varhaiskasvatuksessa olleet jatkavat toiseen asteen koulutukseen, menevät lukioon ja opiskelevat korkeakoulussa useammin kuin lapset, jotka eivät ole osallistuneet varhaiskasvatukseen. Yhteys oli sama matalasti ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla.

Varhaiskasvatus on paras lääke syrjäytymiseen - www.petteriorpo.fi

Meillä on siis tutkittua tietoa syrjäytymisen ehkäisemisestä. Mutta hallitusta nyt vaan ei kiinnosta.
 
Viimeksi muokattu:

The Nikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Syntyvyysongelma ratkeaa heti, kun naisten koulutustasoa lasketaan systemaattisesti ja tarkoitushakuisesti. Halpa, helppo ja tehokas konsti. Naisille max 25% kiintiöt joka laitokseen, jotta lahjakkaimmat etenevät edelleen hyviksi veronmaksajiksi. Kriiseilevät sitten kolmekymppisinä, mutta niinhän se on pitkälti nytkin.

Miksi tämä sitten toimii?
1) Naiset naivat keskimäärin sosioekonomisesti omalle tai itseään korkeammalle tasolle -> riittää naisia myös kouluttamattomille miehille.
2) Syntyvyys laskee käänteisesti verrattuna naisten koulutustasoon. Sama toiminee toisin päin.

Onhan tässä tietysti sekin riski, että naiset vaan lähtevät ulkomaille opiskelemaan. Ratkaisu: tytöille lyhyempi peruskoulu, jolloin he karsiutuivat valinnoissa ulkomailla.

Luova tauko

Mietin tässä omaa kaveripiiriä. Löytyy ammatillisesta koulutuksesta tohtorisnaisiin olevia vaimoja. Yleisin lapsimäärä on kaksi. Yksi mukula löytyy pareilta juristi & tradenomi, DI & opettaja sekä insinööri & merkonomi. 3 kpl löytyy seuraavilta komboilta: DI & lähihoitaja, juristi & tradenomi, hoitsu X2, ekonomi & tradenomi ja neljä painosta on tullut parista ekonomi & humanisti (lis.). Mainittakoon, että sukupuolesta huolimatta kaikilla tohtoreilla on kaksi lasta. Lapsettomia pareja on yksi. Tämän pikaisen otannan perusteella oma kaveripiirinä kantanut vastuunsa hyvin.

Vakavasti ottaen, suurin yksittäinen tekijä lienee asumisen kalleus kasvukeskuksissa. Lapsen hankkiminen maksaa aivan helvetisti. Vaikka noista keinoista vitsailin, naisten koulutustaso on toinen.
 
Viimeksi muokattu:
Onhan tuota tutkittukin tai ainakin selvitetty. Lainaus ja alla linkki asiasta:



Syrjäytyminen saattaa alkaa jo varhaislapsuudessa

Aika kovaa tekstiä sen puolesta, että lapsen tulisi olla hoidossa. Kyllä hallitus nämä tietää. Mutta kun ei kiinnosta, koska Kepua ei kiinnosta. Hip ja hei vaan Vasemmistoliitolle, Vihreille, RKP:lle ja SDP:lle.

Lisätään vielä tutkittua tietoa ja linkki sen esittäjän, Orpon, blogiin:



Varhaiskasvatus on paras lääke syrjäytymiseen - www.petteriorpo.fi

Meillä on siis tutkittua tietoa syrjäytymisen ehkäisemisestä. Mutta hallitusta nyt vaan ei kiinnosta.
Tätä asiaa on käyty jo aiemmin jossain toisessa ketjussa läpi ja ero katoaa kun otetaan huomioon esimerkiksi vanhempien koulutustausta ja varallisuus.
 
Tätä asiaa on käyty jo aiemmin jossain toisessa ketjussa läpi ja ero katoaa kun otetaan huomioon esimerkiksi vanhempien koulutustausta ja varallisuus.

Jos löydät sen toisen ketjun niin laitas linkki. Itsekin mietin, että mahtaneeko enemmän tuloksia selittää korkeammin koulutettujen tuki jälkikasvulleen kuin varhaiskasvatus. Kuitenkin olen nähnyt vain noista @Cobol in linkkejä ja toistaiseksi silloin uskon niihin. Asia on itselleni kohtuullisen ajankohtainen ja huvittaisi tietää aiheesta enemmän :)

EDIT: Minusta tuntuisi vain luonnolliselta varhaiskasvatuksen lisäävän koko kasvatustuloksen onnistumista.
 
Jos löydät sen toisen ketjun niin laitas linkki. Itsekin mietin, että mahtaneeko enemmän tuloksia selittää korkeammin koulutettujen tuki jälkikasvulleen kuin varhaiskasvatus. Kuitenkin olen nähnyt vain noista @Cobol in linkkejä ja toistaiseksi silloin uskon niihin. Asia on itselleni kohtuullisen ajankohtainen ja huvittaisi tietää aiheesta enemmän :)

EDIT: Minusta tuntuisi vain luonnolliselta varhaiskasvatuksen lisäävän koko kasvatustuloksen onnistumista.
En nyt jaksa tuota ketjua etsiä mutta tässä nyt yksi linkki jossa käsitellään osittain tuollaista tutkimusta ja lopussa selviää tuo eron häviäminen.

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/pr...illa-joudutaan-liian-suureen-ryhmaan-24139789
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tätä asiaa on käyty jo aiemmin jossain toisessa ketjussa läpi ja ero katoaa kun otetaan huomioon esimerkiksi vanhempien koulutustausta ja varallisuus.

Tuosta en tiedä, mutta ainakaan Petteri Orpo ja hänen lainaamansa tutkimuksen johtopäätös eivät olleet keskustelussanne:

Tutkimusaineisto osoitti, että alle 3-vuotiaana varhaiskasvatuksessa olleet jatkavat toiseen asteen koulutukseen, menevät lukioon ja opiskelevat korkeakoulussa useammin kuin lapset, jotka eivät ole osallistuneet varhaiskasvatukseen. Yhteys oli sama matalasti ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla.

Linkki tuossa ylempänä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
En nyt jaksa tuota ketjua etsiä mutta tässä nyt yksi linkki jossa käsitellään osittain tuollaista tutkimusta ja lopussa selviää tuo eron häviäminen

No, linkistäsi suora lainaus:

Keltikangas-Järvisen kommentteihin tutkimuksen vinoumasta Erola vastaa: On totta, että kolmivuotiaina tai sitä aiemmin päivähoitoon menneiden suurempi todennäköisyys kouluttautumiseen pienenee, mutta ei se suinkaan katoa, kun vanhempien koulutus vakioidaan, Erola korostaa.

Loppulausumani

Niin se vaan on, että kepulainen kotihoidontuki on keskimäärin ongelma sekä lapsille koulutuksen ja syrjäytymisen osalta, naisille urakehityksen osalta ja koko yhteiskunnalle monin eri tavoin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ja siitä kun jatkat seuraavalle riville:
”Se katoaa, kun vanhempien koulutuksen lisäksi otetaan huomioon myös vanhempien työllisyys ja tulot. Myös tämä selviää itse tutkimuksesta, arvioi Erola.”

Aivan. Mutta kun sama henkilö sanoo, "että päivähoidon järjestämisestä 1–3-vuotiaille lapsille on enemmän hyötyjä kuin haittoja". niin päädyin yllä olevaan omaan loppulausumaani. Toki siinä on vaikutteena moni muukin ammattilainen kuin Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola, jonka tekstiä tuo on.
 
Aivan. Mutta kun sama henkilö sanoo, "että päivähoidon järjestämisestä 1–3-vuotiaille lapsille on enemmän hyötyjä kuin haittoja". niin päädyin yllä olevaan omaan loppulausumaani. Toki siinä on vaikutteena moni muukin ammattilainen kuin Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola, jonka tekstiä tuo on.
No en oikein ymmärrä tuota aiempaa lainaustasi kun se kumoutuu heti seuraavassa pätkässä. Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia tässäkään asiassa.
Loppulausumani

Niin se vaan on, että kepulainen kotihoidontuki on keskimäärin ongelma sekä lapsille koulutuksen ja syrjäytymisen osalta, naisille urakehityksen osalta ja koko yhteiskunnalle monin eri tavoin.
En kyllä taas ymmärrä miten tuo kotihoidontuki on se syy tuohon lasten koulutuksen ja syrjäytymisen osalta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
No en oikein ymmärrä tuota aiempaa lainaustasi kun se kumoutuu heti seuraavassa pätkässä. Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia tässäkään asiassa.

Olisiko Orpolla ollut toinen tutkimus, en tiedä. Se ei ole oleellista, koska kirjoitin keskimääräisestä, johon myös Erola päätyi.

En kyllä taas ymmärrä miten tuo kotihoidontuki on se syy tuohon lasten koulutuksen ja syrjäytymisen osalta.

Kyse oli tutkimuksesta, jonka mukaan alle 3-vuotiaana varhaiskasvatuksessa olleet keskimäärin jatkavat toiseen asteen koulutukseen, menevät lukioon ja opiskelevat korkeakoulussa useammin kuin lapset, jotka eivät ole osallistuneet varhaiskasvatukseen. Kotihoidon merkittävä supistaminen tai poistaminen korjaisi ongelmaa, koska ko. lapset olisivat alle 3-vuotiaina varhaiskasvatuksen piirissä nykyistä enemmän. Myös Erola päätyi samaan todeten, että päivähoidon järjestämisestä 1–3-vuotiaille lapsille on enemmän hyötyjä kuin haittoja. Tietenkään varhaiskasvatus ei ole sama kuin päivähoito, mutta kyse on mm. lapsen toimimisesta ryhmässä ja hänen kommunikointikyvyn sekä kognitiivisten ja oppimiseen liittyvien kykyjen kehittymisestä. Näillä on merkitystä syrjäytymisen ehkäisemisessä.
 
Viimeksi muokattu:
Olisiko Orpolla ollut toinen tutkimus, en tiedä. Se ei ole oleellista, koska kirjoitin keskimääräisestä, johon myös Erola päätyi.



Kyse oli tutkimuksesta, jonka mukaan alle 3-vuotiaana varhaiskasvatuksessa olleet keskimäärin jatkavat toiseen asteen koulutukseen, menevät lukioon ja opiskelevat korkeakoulussa useammin kuin lapset, jotka eivät ole osallistuneet varhaiskasvatukseen. Kotihoidon merkittävä supistaminen tai poistaminen korjaisi ongelmaa, koska ko. lapset olisivat alle 3-vuotiaina varhaiskasvatuksen piirissä nykyistä enemmän. Myös Erola päätyi samaan todeten, että päivähoidon järjestämisestä 1–3-vuotiaille lapsille on enemmän hyötyjä kuin haittoja. Tietenkään varhaiskasvatus ei ole sama kuin päivähoito, mutta kyse on mm. lapsen toimimisesta ryhmässä ja hänen kommunikointikyvyn sekä kognitiivisten ja oppimiseen liittyvien kykyjen kehittymisestä. Näillä on merkitystä syrjäytymisen ehkäisemisessä.
Niin paitsi, että ne hyödyt katoaa kun otetaan muut selittävät tekijät mukaan. On siis erikoista puhua keskimääräisestä ja laittaa tässä hyödyt varhaiskasvatuksen ansioksi, kun todellisuudessa paremman menestyksen aiheuttaa muut, jo aiemmin tutkitut syyt.

Kuitenkin jos tämän tutkimuksen mukaan mennään varhaiskasvatukseen pitäisi mennä kaksi vuotiaana, eli jommankumman vanhemman pitäisi hoitaa lasta kotihoidontuella siihen asti.

Tiedän varhaiskasvatuksen hyödyt, on vain täysin eri asia milloin niitä hyötyjä aletaan saamaan. Eli aloitetaanko alle vuoden ikäisenä, kaksi vuotiaana, kolme vuotiaana vai vasta myöhemmin.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Eli tutkimustulos on että päiväkoti ei estä kaikkien lasten syrjäytymistä, mutta sellaisten vanhempien lapset, jotka eivät ole päiväkodissa syrjäytyvät helpommin. Eli maksella kotihoidontukea, joiden ansiosta kotona hoidettavia lapsia voidaan hankkia enemmän saadaan enemmän syrjäytyneitä lapsia. Kuulostaa varsin nerokkaalta tuelta.
 
Viimeksi muokattu:
Eli tutkimustulos on että päiväkoti ei estä lasten syrjäytymistä, mutta sellaisten vanhempien lapset, jotka eivät ole päiväkodissa syrjäytyvät helpommin. Eli maksella kotihoidontukea, joiden ansiosta kotona hoidettavia lapsia voidaan hankkia enemmän saadaan enemmän syrjäytyneitä lapsia. Kuulostaa varsin nerokkaalta tuelta.
Enemmänkin, että työttömien, vähävaraisten ja kouluttautumattomien lapset syrjäytyvät helpommin.

Ei se kotihoidon tuki eroa esimerkiksi työttömyyskorvauksesta tuon osalta. Jos ihminen haluaa olla kotona ja nostaa tukia eikä mennä töihin, niin ei kotihoidontuen poisto siinä auta.

Ongelma lähinnä on lapset jotka eivät kolme vuotta täytettyään osallistu varhaiskasvatukseen.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Enemmänkin, että työttömien, vähävaraisten ja kouluttautumattomien lapset syrjäytyvät helpommin.

Ei se kotihoidon tuki eroa esimerkiksi työttömyyskorvauksesta tuon osalta. Jos ihminen haluaa olla kotona ja nostaa tukia eikä mennä töihin, niin ei kotihoidontuen poisto siinä auta.
Mainitsemasi ryhmät eivät ole ainoita jotka ”nauttivat” kotihoidon tuesta. Tulee mieleen esim erilaiset ehkäisyyn torjuvasti suhtautuvat uskonnolliset ryhmittymät joissa lapsia on runsaasti. Jotkut ilkeämieliset vertaavat näitä lapsitehtaamoja jopa kenneleihin.

Tietenkin oleellinen kysymys on, että vaikuttaisiko muutokset kotihoidon tuen määrässä hankittavien lapsien määrään enemmän kuin mitä sillä olisi vaikutusta hankittavien lapsien elämänlaatuun.
 
Mainitsemasi ryhmät eivät ole ainoita jotka ”nauttivat” kotihoidon tuesta. Tulee mieleen esim erilaiset ehkäisyyn torjuvasti suhtautuvat uskonnolliset ryhmittymät joissa lapsia on runsaasti. Jotkut ilkeämieliset vertaavat näitä lapsitehtaamoja jopa kenneleihin.

Tietenkin oleellinen kysymys on, että vaikuttaisiko muutokset kotihoidon tuen määrässä hankittavien lapsien määrään enemmän kuin mitä sillä olisi vaikutusta hankittavien lapsien elämänlaatuun.
Totta, tuo ryhmä unohtui täysin. Mutta en usko, että vaikutusta olisi oikeastaan yhtään sillä kotihoidontuki ei tuo mitään lisää muihin sosiaalietuuksiin nähden. Nuo jatkuvasti sikiävätkin ovat luultavasti aikalailla tasan vanhempainpäivärahoilla ja kotihoidontuella. Oikeastaan siihen tahtiin niitä lapsia tulee ettei kovin pitkiä kotihoidontuen pätkiä voi edes tulla. Lisäksi ainakin omien kokemusten mukaan esimerkiksi lestadiolaiset eivät hirveästi syrjäydy vaan pyörivät noissa omissa porukoissaan, koulussakin pärjäävät yleensä todella hyvin. Mutta noin yleisesti nuo yli 3-vuotiaat pitäisi kyllä saada osallistumaan varhaiskasvatukseen entistä enemmän.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Niin paitsi, että ne hyödyt katoaa kun otetaan muut selittävät tekijät mukaan. On siis erikoista puhua keskimääräisestä ja laittaa tässä hyödyt varhaiskasvatuksen ansioksi, kun todellisuudessa paremman menestyksen aiheuttaa muut, jo aiemmin tutkitut syyt.

Kotihoidontuki aiheuttaa ongelmia, koska sen piirissä olevat lapset eivät ole mukana varhaiskasvatuksessa. Muut tai jopa varsinaiset tekijät taustalla - kuten työttömyys, huono-osaisuus - eivät muuta johtopäätöstäni. Esimerkiksi Stm:n laskelmien mukaan kotihoidontukea karsimalla kolmesta vuodesta kahteen ja sisarosien poistamisella voitaisiin lisätä työpaikkoja noin 1 300 henkilötyövuotta ja saada lapset varhaiskasvatuksen piiriin. Tutkimusten mukaan naisten työllisyys kärsii hieman kotihoidontuesta.

Enemmänkin, että työttömien, vähävaraisten ja kouluttautumattomien lapset syrjäytyvät helpommin.

Ja juuri sen takia heidät tulisi saada kotihoidontuelta pois. Yksi helpoimpia keinoja vaikuttaa lasten tulevaisuuteen. Ja kaiken lisäksi edullinen.

Edelleenkin odotan kommenttiasi kotihoidoton tuen negatiivisesta vaikutuksesta naisen työllisyyskehitykseen ja yhteiskunnan talouskehitykseen. Kumpaakin on tutkittu ja päädytty siihen, että vaikutukset ovat negatiivisia. Olisi vähitellen aika, että osoitat nämä tutkimustulokset vääriksi tai myönnät ne oikeiksi.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Viittaamasi ryhmä on aika huono vertauskuva mainittuun ongelmaan. Tuossa ryhmittymässä kun koulutus, työnteko ja yrittäjyys on melko korkealla tasolla. Suuressa lapsikatraassa on myös vaikeampaa syrjäytyä tai olla saamatta kontakteja, kuin yksi lapsisessa perheessä.
Itseasiassa en suoranaisesti viitannut mihinkään yksittäiseen ryhmään, vaan kirjoitin tarkoituksella niin ympäripyöreästi että se kattoi kaikki takapajuiset ja ahdasmieliset ryhmät alkaen I:stä niinkuin Islam ja päättyen L:ään niin kuin Lestadiolaiset. Toki joitakin pienempiäkin ryhmiä voi löytyä näiden lisäksikin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Lisäksi ainakin omien kokemusten mukaan esimerkiksi lestadiolaiset eivät hirveästi syrjäydy vaan pyörivät noissa omissa porukoissaan, koulussakin pärjäävät yleensä todella hyvin.

Ulkopuoliset ovat kuitenkin kiinnittänet huomiota siihen, että lestadiolaisuuteen liittyy seksuaalista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa. Yksi Suomen tunnetuimmista lastensuojelun tutkijoista Johan Hurtig toteaa:

Vanhoillislestadiolaisuus on ytimeltään väkivaltainen liike, koska siellä on tärkeätä oikeassa oleminen ja opin vartiointi, ja samalla keskustelun torjuminen, ihmisten uskon arviointi. Sillä on hyvin väkivaltainen ydin.

Johanna Hurtig: Vanhoillislestadiolaisuus ytimeltään väkivaltainen liike

Jos noin on, tilanne on vakava. Enkä nyt tarkoita yksin kotihoidontukea, jonka avulla väkivaltaan ytimeltään olevan liikeen jäsenten kotona oloa osaltaan rahoitetaan, vaan myös lasten seksuaalista hyväksikäyttöä liikkeen piirissä. Niistäkin löytyy paljon materiaalia. Kuten alla:

Lestadiolaiset myöntävät seksuaaliset hyväksikäytöt

En nostaisi lestoja ainakaan myönteisenä esimerkkinä esille kotihoidon tuen osalta, vaikka heistä keskimääräistä useampi sitä nauttiikin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Usein nostetaan mm. irakilaiset turvapaikanhakijat negatiivisesti esille seksuaalirikoksten osalta. Ja syystäkin. Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen piirissä on paljastunut satoja lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä. Liikkeen johto yritti aluksi vaieta rikokset, mutta nyttemmin tekojen uhrit ovat tulleet julkisuuteen. Siitä kerrotaan alla teksissä ja Areenan tallenteessa:

Lestadiolainen liike salasi lasten hyväksikäytön

Porukka ei suuri ole, mutta tekee satoja karmeita tekoja. Ei jatkoon. Itse en usko, että näitä tekoja on ainakaan merkittävästi enemmän kuin Suomessa keskimäärin, mutta tuo tutkijan mainitsema uskonnon väkivaltainen ydin tarjoaisi kovin vähän suojaa esimerkiksi lapsille hyväksikäytön suhteen.
 
Ja juuri sen takia heidät tulisi saada kotihoidontuelta pois. Yksi helpoimpia keinoja vaikuttaa lasten tulevaisuuteen. Ja kaiken lisäksi edullinen.
Edelleen se ongelma ei ole kotihoidontuki, eikä varhaiskasvatus muuta näiden lasten tilannetta 1-3 vuotiaiden keskuudessa. Toki erikseen on alkoholisti yms ongelma perheet.

Edelleenkin odotan kommenttiasi kotihoidoton tuen negatiivisesta vaikutuksesta naisen työllisyyskehitykseen ja yhteiskunnan talouskehitykseen. Kumpaakin on tutkittu ja päädytty siihen, että vaikutukset ovat negatiivisia. Olisi vähitellen aika, että osoitat nämä tutkimustulokset vääriksi tai myönnät ne oikeiksi.
En tiennyt, että kommenttiani on täytynyt odottaa. Varmasti vaikutuksia on, nyt oli kuitenkin aluksi kyse esimerkiksi syntyvyydestä Ruotsissa, ja siihen kotihoidontuki ei ole merkittävin tekijä tai edes lähelle sitä. Kuitenkin myös varhaiskasvatus, varsinkin alle 3-vuotiaille, tuo kunnille suuria kustannuksia per lapsi.

Mielestäni tuon sisaruslisän voisi poistaa sillä siihen ei ole mitään syytä. Lisäksi koko kotihoidontuen voisi poistaa jos vanhempainvapaita lisättäisiin kahteen vuoteen asti.

Ulkopuoliset ovat kuitenkin kiinnittänet huomiota siihen, että lestadiolaisuuteen liittyy seksuaalista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa. Yksi Suomen tunnetuimmista lastensuojelun tutkijoista Johan Hurtig toteaa:



Johanna Hurtig: Vanhoillislestadiolaisuus ytimeltään väkivaltainen liike

Jos noin on, tilanne on vakava. Enkä nyt tarkoita yksin kotihoidontukea, jonka avulla väkivaltaan ytimeltään olevan liikeen jäsenten kotona oloa osaltaan rahoitetaan, vaan myös lasten seksuaalista hyväksikäyttöä liikkeen piirissä. Niistäkin löytyy paljon materiaalia. Kuten alla:

Lestadiolaiset myöntävät seksuaaliset hyväksikäytöt

En nostaisi lestoja ainakaan myönteisenä esimerkkinä esille kotihoidon tuen osalta, vaikka heistä keskimääräistä useampi sitä nauttiikin.
Tiedän kyllä lestadiolaisten ongelmat, enkä liikettä mitenkään fanita. Tämä vaan ei varsinaisesti liity mitenkään tähän. En myöskään varsinaisesti käyttänyt minään myönteisenä esimerkkinä, vaan totesin, että yleisesti heidän koulumenestys on hyvää ja syrjäytyminen pientä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
En tiennyt, että kommenttiani on täytynyt odottaa. Varmasti vaikutuksia on

Nyt kun ollaan samaa mieltä siitä, että kotihoidolla on negatiivisia vaikutuksia naisen työllistymiseen ja yhteiskunnan talouskehitykseen, jäljelle jää vielä yksi asia. Kotihoidon vaikutus lapsen kehitykseen. Totta kai kotihoidon alla vaikuttaa perheen kokonaistilanne. Se vaihtelee perheittäin. Mutta esimerkiksi työttömyyden vaikutusta kotihoitoon ei voida poistaa Suomesta. Sen sijaan kotihoidontukea voidaan merkittävästi lyhentää ja saada tätä kautta esimerkiksi vanhempien työttömyydestä kärsiviä lapsia varhaiskasvatuksen piiriin. Tämä puolestaan vähentää suhteessa näiden lasten syrjäytymisvaaraa jatkossa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös