Antti Rinteen hallitus – kevyet punamullat budjettikurille?

  • 416 854
  • 3 607
Kun verotuksesta puhutaan niin miksei hallitus iske kiinni ns."luksus-kulutustavaroihin"? Hyodykkeisiin jota kukaan ei TARVITSE mutta käyttää.
Esim:
Kosmetiikka (meikit, hajusteet, hiusvärit jne)
Viihde-elektroniikka kuten älypuhelimet, televisiot, IT-laitteet, HiFi-laitteet jne)
Brändi-vaatteet ja kengät.
Sieltä irtoisi ropo toisineen jos kulutus-yhteiskunnan pyhiä lehmiä alettaisiin suomimaan.
Vaatteissa ja elektroniikassa rajoittaa veron esim tietyn hintaluokan ylittäviin tuottesiin, älypuhelimissa vaikka kaikkiin yli 400e maksaviin jne.
Loppuis raharikkaiden materialla leveily tai valtio rikastuisi. Olis ainaki hyvin vasemmistolainen kateusvero
Tämähän on loistava idea. Lisäksi nuo ovat pääsääntöisesti tuontitavaraa, joten suomalainen teollisuus ei kärsisi. Lisäksi laittaisin veron Kiinasta tulevaan nettikauppaan. Logistisesti typerää ja saastuttaa todella paljon.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tuo kilometrikorvaus ei loppuen lopuksi ole niin hyvä, kuin pelkkien polttoainekulujen perusteella voisi arvioida. Varsinkin jos oma auto on kohtuullisen arvokas, kilometrikorvaus ei ole häävi. Toki autoilun kustannuksia voi laskea niin monella eri kaavalla, että erilaisia tuloksia väkisinkin saa.
Kilometrikorvauksen tulisi korvata oman auton käytöstä aiheutuvat kulut. Ei auton omistamiseen liittyviä kiinteitä kustannuksia, koska oletus on se, että työntekijä ei hanki autoa siksi, että työnantaja vaatii. Nykymallissa ihan selvästi ylikompensoidaan autoilun muuttuvia kustannuksia ja paljon ajaville kaupparatsuille ynnä muille tuo muodostaa aidosti merkittävän verottoman palkan.

Sinällään kilometrikorvauksia työnantaja saa maksaa työntekijälle niin paljon kuin lystää, mutta verovapaana noita korvauksia ei pitäisi maksaa sen enempää kuin länsinaapurissa tehdään.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Tämähän on loistava idea. Lisäksi nuo ovat pääsääntöisesti tuontitavaraa, joten suomalainen teollisuus ei kärsisi. Lisäksi laittaisin veron Kiinasta tulevaan nettikauppaan. Logistisesti typerää ja saastuttaa todella paljon.
No pitääkö tässä mainita EU? Suomi tuskin voi itsekseen tuollaista päättää. Sitten kun ollaan EU:n alueella niin varmaan monet alkaisivat ostamaan tuotteensa nettikaupasta jostain muusta maasta. Niin ja onhan tuossa lauttamatkan päässä kaksi maata joista sitä tavaraa saisi ostettua.

Edit. Itseasiassa Suomella on oikeus laittaa Kiinasta tulevat paketit verolle ja sitä on jo harrastettu kun kyse on ollut alle 22 euron arvoisista tilauksista. Nyt tuo aiotaan poistaa kokonaan ja EU muuttaa Alv. käytäntöjä muutenkin 2021 lähtien koskien nimenomaan EU:n ulkopuolelta tulevia tuotteita.

IL: Hallitus panemassa kiinalaiskrääsän kuriin – pienetkin paketit menevät verolle
 
Viimeksi muokattu:

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
En tiedä hoetko ihan takoituksella tätä "valtio maksaa", mutta valtio ei kyllä maksanut mitään raha liikui ihan toiseen suuntaan, että missä on se maksu.
No sama tilannehan on ihan kaikissa vähennyksissä jotain tulonhankkimiskulun automaattista osaa lukuunottamatta, eli totta kai tuossa valtio tukee projektiasi verovaroin. Vai eikö liiton jäsenyyttäkään tueta verovaroin, kun jäsenmaksut liikkuu ihan eri suuntaan? Itse pidän kyllä kotitalousvähennystä hyvänä ja työtä/työllisyyttä lisäävänä. Olisi voinut mieluummin omavastuuosuutta alentaa, jotta pienemmilläkin projekteilla pääsisi hyötymään.
 
Kun verotuksesta puhutaan niin miksei hallitus iske kiinni ns."luksus-kulutustavaroihin"? Hyodykkeisiin jota kukaan ei TARVITSE mutta käyttää.
Esim:
Kosmetiikka (meikit, hajusteet, hiusvärit jne)
Viihde-elektroniikka kuten älypuhelimet, televisiot, IT-laitteet, HiFi-laitteet jne)
Brändi-vaatteet ja kengät.

Sieltä irtoisi ropo toisineen jos kulutus-yhteiskunnan pyhiä lehmiä alettaisiin suomimaan.

Vaatteissa ja elektroniikassa rajoittaa veron esim tietyn hintaluokan ylittäviin tuottesiin, älypuhelimissa vaikka kaikkiin yli 400e maksaviin jne.

Loppuis raharikkaiden materialla leveily tai valtio rikastuisi. Olis ainaki hyvin vasemmistolainen kateusvero
Ainakin vaatteiden osalta on vain hyvä, että ostaa lähialueilla tuotettuja laadukkaampia vaatteita vaikka kalliita ovatkin. Jos jotakin pitäisi verottaa niin halpaa pikamuotia jonka hiilijalanjälki on aivan järkyttävä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Vai eikö liiton jäsenyyttäkään tueta verovaroin, kun jäsenmaksut liikkuu ihan eri suuntaan?
Kyse ei ollut siitä, että tukeeko valtio työllistämistä vaan siitä että maksaako se siitä. Valtio ei maksa kenellekään sitä, että tämä kuuluu liitoon.
 
Kilometrikorvauksen tulisi korvata oman auton käytöstä aiheutuvat kulut. Ei auton omistamiseen liittyviä kiinteitä kustannuksia, koska oletus on se, että työntekijä ei hanki autoa siksi, että työnantaja vaatii. Nykymallissa ihan selvästi ylikompensoidaan autoilun muuttuvia kustannuksia ja paljon ajaville kaupparatsuille ynnä muille tuo muodostaa aidosti merkittävän verottoman palkan.

Sinällään kilometrikorvauksia työnantaja saa maksaa työntekijälle niin paljon kuin lystää, mutta verovapaana noita korvauksia ei pitäisi maksaa sen enempää kuin länsinaapurissa tehdään.

Itseasiassa minä en ole samaa mieltä, eikä ole kilometrikorvauksen luojatkaan. Kilometrikorvauksen pitäisi juurikin koskettaa kaikkeen omistamiseen huollon ja jopa arvonalenemisen väliltä, sillä siitähän tuossa korvauksessa on kyse. Etenkin silloin, kun työnantaja ei pysty työautoa(työautoja) työntekijöilleen hommaamaan, mutta vaikkapa tavaraa on kuletettava mukana aika paljon. Onko se korvaus sitten oikea ja sopiiko yksi korvausmalli jokaiseen tilanteeseen? Ei sovi. Joissain hommissa se auto menee pilalle muuta käyttöä ajatellen. Niissä tapauksissa pitäisi olla vieläkin kovempi korvaus ja minusta jopa takstityylinen verovähennys. Mutta tuota käytettäisiin väärin ihan takuuvarmasti niin railakkaasti, että turha edes haaveilla. Jotkut tosiaan ovat laskeneet, että joku 20-30 senttiä olisi todellisempi korvaus, joskin rohkenen epäillä kilometrikorvauksen poistamisen johtavan toisenlaisiin ongelmiin.

Verovapauteen on hyvä peruste yhteiskunnan kannalta. Työn tekemisen kustannukset pysyvät alempina, kun tästä välistä ei oteta veroja.

Olisiko tässäkin ehkä parempi, että puututaan kilometrikorvauksiin kun niitä ajatellaan palkan osana, kuten vaikkapa kiinteistönvälittäjät ovat tehneet? Onko kateus niin suuri, että ne pitää saada pois jopa satunnaisia ajoja tekeviltä? Yrityksien ei ole mitään järkeä hoitaa kellekään työsuhdeautoa, jos sitä ajoa tulee muutama tonni vuodessa. Eikä sillä pääse tienaamaan niin paljoa, että pitäisi olla kateellinen kenelläkään. Tietty aika varmasti moni ilmoittaa, että juuri he eivät ole kateellisia, mutta kaikesta työstä pitää maksaa joka välissä veroja :)
 

ilman sukkia

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Ainakin vaatteiden osalta on vain hyvä, että ostaa lähialueilla tuotettuja laadukkaampia vaatteita vaikka kalliita ovatkin. Jos jotakin pitäisi verottaa niin halpaa pikamuotia jonka hiilijalanjälki on aivan järkyttävä.
Kaikkien tuotteiden osalta, käyttöikä ratkaisee todella paljon, kaikelle "kertakäyttöiselle" pitäisi olla peruste. Tekniikka ja materiaalit mahdollistaisivat ns. ikuisten käyttötavaroiden tekemisen. Eikä siten etteivät esim. erään kodinkoneketjun ilmaiset pyörät kelpaa huoltoon.
Linkki vie huoltoliikkeen kommentteihin ko. pyörien huollettavuudesta
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...tta-siihen-se-sitten-jaakin/7416536#gs.fn0n64
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tehdään tähän nyt tällainen hauska pieni laskuharjoitus. Jos ihminen ansaitsee aivan tähtitieteelliset 100 000€ vuodessa, niin se on lomarahat huomioiden ällistyttävät 8000€ kuussa. Tällöin hänen marginaaliveroasteensa on noin 50% eli lisäansioista käteen jäävä osuus on puolet (esim 8000€ lisäansioista jää jo aika paljon vähemmän ällistyttävä 4000€).

Toisaalta meillä on kirvesmies jonka palkka on säälittävät 2666€ kuussa eli ainoastaan vaivainen kolmasosa tuon ökyrikkaan mulkun tienesteistä. Kuitenkin jos tarinan mulkku haluaa palkata tarinan todellisen työnsankarin tulee palkan päälle sivukuluja. Niinpä toiminimellä hommia tekevän kirvesmiehen laskutushinta on alveineen 35€ tunti eli 5600€ kuussa.

Tuo satatonnia vuodessa tienaava lähes miljonääri voittaa siis 1600€ kuussa nettona siinä, että ottaa kuukauden vapaata töistään ja maalaa talonsa itse versus että palkkaa työttömän kirvesmiehen hommaan. Kääntäen asia voidaan ilmaista niinkin, että meillä on niin järjetön systeemi, että kolme kertaa enemmän ansaitsevalla yksilöllä ei ole tuloillaan varaa palkata itselleen työntekijää.
Valtio häviää 4000€ vero ja muita tuloja ja maksaa kirvesmiehen palkan. Miten tässä missään on mitään järkeä?

Muuten olen sitä mieltä (Ceterum censeo) että koska eläke on de facto sosiaalituki eikä ansaittu etuus on eläketurvamaksu veronomainen maksu eikä mitään eläkkeen säästämistä, ettei siitä tarvitse huomauttaa.
 
Viimeksi muokattu:

Fat Cat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Huomasin iltapaskasta, että pakkoruotsia ollaan tuomassa takaisin ylioppilaskirjoituksiin. On siis poistettu pakollisista aineista 2005. Perusteina yleinen ruotsin kielen huonominen jne jne.

Omasta mielestä tämä on ihan katastrofaalisen tyhmä päätös. Omalla kohdalla olisi ruotsi kyllä lamauttanut omat kirjoitukset pahasti, sillä pääsin juuri ja juuri luikerrellen ruotsin kursseista läpi ja abivuonna latasin kaikki paukut kirjoittamiini aineisiin --> papereilla sisään yliopistoon. Tuossa sekasorrossa kun pitäisi rykiä vielä ruotsikin läpi, niin olisi muut aineet kärsineet aika lailla (monella jää todennäköisesti yksi kiinnostavampi aine kirjoittamatta). Virkamiesruotsi meni myöhemmin heittämällä läpi kun olin vihdoin oppinut opiskelemaan ja hallinnoimaan ajankäyttöä hieman paremmin yliopistossa, hurjana vedin vielä hyvät taidot suullisesta kokeesta (tunteikas presentaatio Björn Borgin alusvaatemallistosta). Nyt osaan lukea ihan kelvollisesti ruotsia ja Ylen (suomen)ruotsinkielisten kanavia ymmärrän ainakin 60% tasolla. Eipä sillä, että ruotsia tarvitsisin yhtään mihinkään, mutta siskon puolelta on sukuun liittynyt suomenruotsalaista jengiä, niin yritän vähän skarpata.

Harmittaa todella paljon tulevien lukiolaisten puolesta ja harmillista kyllä, tämä iskenee koviten poikiin joilla on muutenkin altavastaaja-asema koulussa ja ylppäreissä tyttöjä vastaan. Tämä taas heijastuu korkeakouluhakuun, mikä tapahtuu jatkossa enemmän ylppäreiden perusteella.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Huomasin iltapaskasta, että pakkoruotsia ollaan tuomassa takaisin ylioppilaskirjoituksiin. On siis poistettu pakollisista aineista 2005. Perusteina yleinen ruotsin kielen huonominen jne jne.

Omasta mielestä tämä on ihan katastrofaalisen tyhmä päätös. Omalla kohdalla olisi ruotsi kyllä lamauttanut omat kirjoitukset pahasti, sillä pääsin juuri ja juuri luikerrellen ruotsin kursseista läpi ja abivuonna latasin kaikki paukut kirjoittamiini aineisiin --> papereilla sisään yliopistoon. Tuossa sekasorrossa kun pitäisi rykiä vielä ruotsikin läpi, niin olisi muut aineet kärsineet aika lailla (monella jää todennäköisesti yksi kiinnostavampi aine kirjoittamatta). Virkamiesruotsi meni myöhemmin heittämällä läpi kun olin vihdoin oppinut opiskelemaan ja hallinnoimaan ajankäyttöä hieman paremmin yliopistossa, hurjana vedin vielä hyvät taidot suullisesta kokeesta (tunteikas presentaatio Björn Borgin alusvaatemallistosta). Nyt osaan lukea ihan kelvollisesti ruotsia ja Ylen (suomen)ruotsinkielisten kanavia ymmärrän ainakin 60% tasolla. Eipä sillä, että ruotsia tarvitsisin yhtään mihinkään, mutta siskon puolelta on sukuun liittynyt suomenruotsalaista jengiä, niin yritän vähän skarpata.

Harmittaa todella paljon tulevien lukiolaisten puolesta ja harmillista kyllä, tämä iskenee koviten poikiin joilla on muutenkin altavastaaja-asema koulussa ja ylppäreissä tyttöjä vastaan. Tämä taas heijastuu korkeakouluhakuun, mikä tapahtuu jatkossa enemmän ylppäreiden perusteella.
Kohta joku tulee kertomaan sinulle, että olet väärässä, koska ruotsin opiskelu ei ole mistään muusta pois. Pakkoruotsin puolustajat laittavat ikiliikkujan taas käyntiin.
 

stunt cock

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, HPK
Kilometrikorvauksen tulisi korvata oman auton käytöstä aiheutuvat kulut. Ei auton omistamiseen liittyviä kiinteitä kustannuksia, koska oletus on se, että työntekijä ei hanki autoa siksi, että työnantaja vaatii. Nykymallissa ihan selvästi ylikompensoidaan autoilun muuttuvia kustannuksia ja paljon ajaville kaupparatsuille ynnä muille tuo muodostaa aidosti merkittävän verottoman palkan.
Eli kilometrikohtaisesti jyvitetyt autoilun todelliset kustannukset eivät käy, koska oletuksena työntekijä ei hanki autoa siksi, että työnantaja vaatii. Kumma, että työajosta ei aiheudu auton luontaista kulumista, rahoituskustannuksia tai lisääntynyttä arvon alenemaa. Esittämässäsi ajatuksessa ei oteta lainkaan huomioon sitä, että työajon määrä ja luonne voi ja yleensä vaikuttaa auton valintaan aiheuttaen lisääntyneitä rahoituskustannuksia. Olisi helppo keksiä esimerkki, missä perhe pärjäisi yhdellä autolla, mutta toisen aikuisen työn luonteen muuttuessa ns. kaupparatsuhommiksi, auton tarve kasvaa kahdeksi. Eikö tällöin työntekijä ole hankkinut auton, koska "työnantaja vaatii".

Toki auton voi optimoida kilometrikorvauksilla tienaamiseen, mutta soveltuuko auto silloin muihin auton käyttötarkoituksiin työn ulkopuolella? Itse en ajaisi metriäkään kilometrikorvauksella, koska se ei kata mitenkään kilometrille jyvitettyä kustannusta ainakaan silloin jos tallissa on normi skoda octaviaa arvokkaampi auto.

Kilometrikorvauksella tienaaminen tuntuu hyvältä businekseltä tilinauhaa tutkittaessa, sitten kun huomioit autoilun todelliset kustannukset se ei enää ole niin hyvää hommaa. Tarjoappa liikkeeseen vaihdossa kolmevuotta vanhaa 150t km ajettua autoa tai vastaavaa autoa 30t km ajettuna, niin ne todelliset kilometrikohtaiset kustannukset alkavat tulla esiin merkityksellisenä kertaluontoisena eränä.

Autosta riippuen kilometrikorvaus kattaa tai ei kata aiheutuneita kustannuksia, mutta jatkuva kateuden aihe se tuntuu olevan (en viittaa lainattuun nimimerkkiin). Olen ollut duunipaikassa, jossa toinen porukka oli kateellinen toiselle työsuhdeautoista ja työsuhdeauto porukka kateellinen kilometrikorvauksia ajavalle toiselle porukalle. Jos olisi ollut täysi vapaus, porukat olisivat varmaan keksenään vaihtaneet leiristä toiseen.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Kilometrikorvauksen tulisi korvata oman auton käytöstä aiheutuvat kulut. Ei auton omistamiseen liittyviä kiinteitä kustannuksia, koska oletus on se, että työntekijä ei hanki autoa siksi, että työnantaja vaatii. Nykymallissa ihan selvästi ylikompensoidaan autoilun muuttuvia kustannuksia ja paljon ajaville kaupparatsuille ynnä muille tuo muodostaa aidosti merkittävän verottoman palkan.

Sinällään kilometrikorvauksia työnantaja saa maksaa työntekijälle niin paljon kuin lystää, mutta verovapaana noita korvauksia ei pitäisi maksaa sen enempää kuin länsinaapurissa tehdään.

Monille töissä käynti ja työhön liittyvät ajot ovat ainoa välttämätön syy omistaa auto. Mielestäni kiinteät kulut kuuluvat osaltaan korvattavien joukkoon. Esimerkiksi minulla ei ole mitään muuta kiistämätöntä syytä omistaa autoa kuin muutama työvuoro kuukaudessa.

Verottajahan hyvittää työmatkoista, mikäli niihin ylipäänsä saa hyvityksen oman auton mukaan 0,25€.

Mikäli käyttäisin autoani vain niihin ja vain silloin kun julkinen ei palvele, ei tui korvaus riittäisi mitenkään. Nyt kun kuljen sekä että, työvuorosta riippuen, tuo alamittainen korvaus (kohdallani yli 600€ kuussa) riittää nippa nappa korvaamaan niin sen muytaman automatkan kuin junalipunkin kustannukset vaikka auto on tämän kevään ylioppilaiden ikätoveri.
 

Rannelaukaus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tuo pakkoruotsin palautus kirjoituksiin on kyllä kuin jostain satiiriohjelmasta. Toivottavasti seuraava hallitus on oikeistolainen ilman RKP:tä ja poistaa sen. Siinäpä "hassuttelua" kerrakseen. Vielä kun poistaisivat pian julkaistavan Vaasan sairaalan ympärivuorokautisen päivystyksen, niin lupaan sännätä suihkulähteeseen kumiveneilemään.

Yksityisautoilun kulujen kallistuminen on pieni paha, kunhan mitään satelliittipaikannusruuhkamaksuja ei tule. Bensaveron kiristyksenkin voinee kiertää ajamalla vaikka kaasuautolla, kuten itse saiturina teen. Toisen asteen pakollisuus ja sitä myötä oppimateriaalien ilmaisuus on jopa hyvä asia, tosin mietityttää, miten osa porukasta meinataan kurssittaa siitä läpi ilman motivaatiota ja kenties kielitaitoakaan.

Kaiken kaikkiaan näyttäisi äänestäjille satavan mannaa paljon edellistä hallitusta enemmän. Kikyn voisivat vielä purkaa. Kulut saa maksaa sitten nuoremmat sukupolvet.
 

DonTirri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Stadilaiset jengit sarjasta ja lajista riippumatta
Tuo pakkoruotsi on aivan naurettava päätös. Fakta on se ettei ruotsin kieltä tarvitse nykymaailmassa. Kommunikointi onnistuu joko suomeksi tai englanniksi.

Nimim: 10v asiakaspalvelualalla enkä ole koskaan ruotsia tarvinnut
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Itseasiassa minä en ole samaa mieltä, eikä ole kilometrikorvauksen luojatkaan. Kilometrikorvauksen pitäisi juurikin koskettaa kaikkeen omistamiseen huollon ja jopa arvonalenemisen väliltä, sillä siitähän tuossa korvauksessa on kyse. Etenkin silloin, kun työnantaja ei pysty työautoa(työautoja) työntekijöilleen hommaamaan, mutta vaikkapa tavaraa on kuletettava mukana aika paljon. Onko se korvaus sitten oikea ja sopiiko yksi korvausmalli jokaiseen tilanteeseen? Ei sovi. Joissain hommissa se auto menee pilalle muuta käyttöä ajatellen. Niissä tapauksissa pitäisi olla vieläkin kovempi korvaus ja minusta jopa takstityylinen verovähennys. Mutta tuota käytettäisiin väärin ihan takuuvarmasti niin railakkaasti, että turha edes haaveilla. Jotkut tosiaan ovat laskeneet, että joku 20-30 senttiä olisi todellisempi korvaus, joskin rohkenen epäillä kilometrikorvauksen poistamisen johtavan toisenlaisiin ongelmiin.

Verovapauteen on hyvä peruste yhteiskunnan kannalta. Työn tekemisen kustannukset pysyvät alempina, kun tästä välistä ei oteta veroja.
Nykyinen korvaustaso on ihmeellinen kompromissi, joka ei vastaa todellisia kustannuksia mitenkään. Jos halutaan korvata autoilun muuttuvat kustannukset, korvauksen suuruus tulisi olla selvästi nykyistä pienempi. Jos halutaan korvata myös kiinteitä auton omistamiseen liittyviä kustannuksia, pitäisi mallin olla sen kaltainen, että jokainen työajoja omalla autollaan tekevä voi saada ensin auton omistamisen kuluja kattavan kiinteän verottoman korvauksen, riippumatta siitä, kertyykö työajoja 1000 kilometriä vai 50000 kilometriä vuodessa. Ja sitten kilometrit korvataan erikseen huomatravasti nykyistä pienemmällä taksalla.

Ja nythän tilanne on ihan ihmeellinen, kun valtio laskee autoilun kustannuksia ihan eri tavalla eri kohderyhmille. Työajojen veroton kilometrikorvaustaso 43 snt per kilometri, mutta esimerkiksi työttömien työhaastattelumatkoista maksetaan vain 21 snt per kilometri. Ja työmatkojen osalta verotuksessa voi vähentää 25 snt per kilometri. Eihän tuossa ole mitään loogisuutta tai oikeudenmukaisuutta, että valtio tulkitsee autoilun kustannuksia ihan eri tavalla. Ilmeisesti nykyinen tulkinta on se, että työajot omalla autolla ovat parempaa eikun siis erilaista autoilua.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Donnerwetter S.p.A.
Odotan mielenkiinnolla terveysveron eli (ilmeisesti) sokeriveron tapaisen veron toteuttamista. Mahtaa Rinteen juttusille olla tunkua, kun erilaiset lobbarit ja eturyhmät elintarvikeala etunenässä kauppaa pykäliin poikkeuksia ja viilataan tulkintoja mitä sokereita vero koskee. Entä harmaatuonti? Vaihtaako Jokke-setä keissisalkut Domino-keksipinoihin? Pitäisikö Tullin treenauttaa varalta jo sokerikoiria, jotta verkkokaupasta ja Tor-basaareilta tilatut sokerituotteet saadaan kiinni?

Reilumpaa ja hallituksen taustaan sopivaa olisi tehdä terveysverosta progressiivinen. Koska on epäreilua, että nautitut sokeri- ja rasvatuotteet näkyvät toisten vyötäröillä enemmän kuin toisten, olisi solidaarista läskejä kohtaan, että laihat maksavat enemmän terveysveroa.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Joku ei nyt oikein taida ymmärtää työajon ja työmatkan eroa tai sitten joku vaan taas uittaa rapalaa.
 

julle-jr

Jäsen
Mielestäni km-korvaus on ihan ok. Tietysti on totta, että jos ajaa niitä kilometrejä uudella autolla, on arvonalenema suuri ja siten korvaus pieni, mutta eihän niin kannatakaan missään tapauksessa tehdä jos kilometrejä tulee merkittävästi.

Mä ajelen tällä hetkellä kymmenen vuotta vanhalla, 200k km ajetulla pikkudieselillä. Kulut suhteessa korvauksiin ovat sitä luokkaa, että kilometrejä ajaa ihan mielellään ja ainakaan meidän firman työsuhdeautopolitiikalla en työsuhdeautoa ota ellei ole pakko. No toki sitten saisi uuden auton, mutta sen antama lisäarvo on luokkaa mitätön.
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tuo pakkoruotsi on aivan naurettava päätös. Fakta on se ettei ruotsin kieltä tarvitse nykymaailmassa. Kommunikointi onnistuu joko suomeksi tai englanniksi.

Nimim: 10v asiakaspalvelualalla enkä ole koskaan ruotsia tarvinnut

Joo ja jos joku sitä tarvitsee niin voi kyllä ihan rauhassa opiskella.
 
Nykyinen korvaustaso on ihmeellinen kompromissi, joka ei vastaa todellisia kustannuksia mitenkään. Jos halutaan korvata autoilun muuttuvat kustannukset, korvauksen suuruus tulisi olla selvästi nykyistä pienempi. Jos halutaan korvata myös kiinteitä auton omistamiseen liittyviä kustannuksia, pitäisi mallin olla sen kaltainen, että jokainen työajoja omalla autollaan tekevä voi saada ensin auton omistamisen kuluja kattavan kiinteän verottoman korvauksen, riippumatta siitä, kertyykö työajoja 1000 kilometriä vai 50000 kilometriä vuodessa. Ja sitten kilometrit korvataan erikseen huomatravasti nykyistä pienemmällä taksalla.

Ehkä sitten näin, mutta ei kuitenkaan siten notta heitetään vain vanha järjestelmä kokonaan roskiin. Järjestelmän joka tapauksessa pitää ottaa kantaa myös omistamisen kustannuksiin ja siitä olen eri mieltä kanssasi. Tavoille sinällään se ja sama.

Olet myös huolissasi paljon ajavien korvauksista ja kuinka se muodostuu palkan osaksi. Olisiko järkevämpää sitten pohtia niitä paljon ajavia vai onko helpompi sitten tukea jokaista, vaikka sitten joutuisi kerran käymään kaupassa omalla autolla työasioissa? Ei kuulosta järkevältä nimittäin sekään. Ehkäpä yritän kuitenkin sanoa, että asiaa voi toki vastustaa ja ehdottaa uusia tapoja hoitaa, mutta aluksi vaikutti olevan vain silkasta vastustuksesta kyse ja tämäkään ei niin yksioikoinen asia ole, etteikö sitä pitäisi todellakin miettiä tarkkaan.

Ja nythän tilanne on ihan ihmeellinen, kun valtio laskee autoilun kustannuksia ihan eri tavalla eri kohderyhmille. Työajojen veroton kilometrikorvaustaso 43 snt per kilometri, mutta esimerkiksi työttömien työhaastattelumatkoista maksetaan vain 21 snt per kilometri. Ja työmatkojen osalta verotuksessa voi vähentää 25 snt per kilometri. Eihän tuossa ole mitään loogisuutta tai oikeudenmukaisuutta, että valtio tulkitsee autoilun kustannuksia ihan eri tavalla. Ilmeisesti nykyinen tulkinta on se, että työajot omalla autolla ovat parempaa eikun siis erilaista autoilua.

Esimerkkisi on mielestäni näennäisesti sama asia. Totta on se, että noita tulkitaan eri tavalla, mutta siihen voipi olla syynsä. Esimerkiksi työttömän työhaastetteluajoa ei voida mitenkään pitää säännöllisenä tai toistuvana tapahtumana, vaan se on poikkeustapaus. Tällöin työn tukemiseen luotua järjestelmää ei varmasti ole suoraan ajateltu työttömien tukemiseen. Työttömien tukemisessa taidetaan keskittyä muutenkin enemmän mahdollistamiseen. Mitä tulee taas työmatkoihin, niin nekin ovat eri asia kuin työajot. Siihen en ota nyt kantaa, että onko syyt pitäviä tai järkeviä, mutta eroja kyllä löytyy, kuin myös tarkoitusperiä.

Itselleni sopii nykysysteemi tosin oikein hyvin. En vuositasolla noista juurikaan nettoa, mutta kilometrien verottomuus saa pienetkin määrät tuntumaan iloisilta. Kaikken viisainta olisi, että alettaisiin oikeasti alentamaan veroastetta tässä maassa, niin ei tarttisi välttämättä tämmöisiäkään kiemuroita olla.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tuo satatonnia vuodessa tienaava lähes miljonääri voittaa siis 1600€ kuussa nettona siinä, että ottaa kuukauden vapaata töistään ja maalaa talonsa itse versus että palkkaa työttömän kirvesmiehen hommaan.
Tässä laskelmassa ilmeisesti ei oteta huomioon sitä, että miljonäärillä maalausurakkaan menisi koko kesä kirvesmiehen kuukauteen verrattuna?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Joku ei nyt oikein taida ymmärtää työajon ja työmatkan eroa tai sitten joku vaan taas uittaa rapalaa.

Tältä vaikuttaa. Ero on merkittävä.

Lisäksi Ruotsin km-korvauksia ei ymmärretä, vaikka linkinkin laitoin. Ja vielä vaatimalla km-korvauksia alas, kustaan lähinnä duunareita nilkoille. Uuden auton keskihinta on noin 32 000 euroa ja Länsi-Auton toimarin mukaan 70 prosenttia hankitaan osin tai kokonaan velaksi. Velkaa joutuvat ottamaan duunarit keskimäärin muita enemmän, koska auton hinta on suurempi suhteessa nettovuosipalkkaan. Kun YLE:n julkistamat ja jälleen kerran tähän keskusteluun linkitetyt laskelmat - joita kukaan ei ole pystynyt kumoamaan - osoittavat autoilun kalliiksi jo keskihintaisella autolla, mahdollinen auton velkaosuus korkoineen ja laskutuskuluineen tms huomioiden tappiota tulee nykyiselläkin km-korvauksella.

Itselläni ei autoa ole. Käytän pääosin pyörää ja joukkoliikennevälineitä. Tämä ei estä kuitenkaan erottamasta autoilun faktoja fiktioista tai suoranaisesta sumutuksesta.
 

Rannelaukaus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Joo ja jos joku sitä tarvitsee niin voi kyllä ihan rauhassa opiskella.
Pakkoruotsin nykyinen tarkoitus on tarjota tietylle väestönosalle omat palvelut, omat koulutuskanavat (joihin pääsee verrokkeja helpommin) ja omat työllistymismahdollisuudet. RKP suostuu mihin vain, kunhan noista pidetään kiinni.

Ja tuohon kilometrikorvaukseen sen verran vielä, että jokainen voi laskea helpohkosti omat autoilun vuosikulunsa ja jakaa ajamallaan kilometrimäärällä, jolloin joka ikinen (muku ja kiku) euro tulee huomioitua. Omat autoilun vuosikustannukset uudehkolla autolla olivat n. 5200€ 20tkm ajaen. Lasketaan vähän yläkanttiin 6000€ ja 20tkm, jolloin kilometrikustannus on 0,30€/km. Kilometrikorvausta saaden tienaa siis vähintään 0,13€/km, ja todellisuudessa enemmän. Eri asia toki, jos pitkälle yli 30 000€ autolla haluaa ajaa. Tein isolle pörssiyhtiölle vastikään uuden autoetupolitiikan ja voin taata, että jokainen kulusentti tuli laskettua. On päivänselvää, että kilometrikorvaus on päivärahan ohella monelle tärkeä osa palkkausta ja siksi merkittävä asia.
 
Tein isolle pörssiyhtiölle vastikään uuden autoetupolitiikan ja voin taata, että jokainen kulusentti tuli laskettua. On päivänselvää, että kilometrikorvaus on päivärahan ohella monelle tärkeä osa palkkausta ja siksi merkittävä asia.

Ja varmasti huomasit itsekin, että asiat muuttavat muotoaan rajusti eri tilanteissa ja toisella tavalla jostain tienaa, kun taas toisella ei todellakaan tienaa? Ja että ongelmana ei ehkä ole jokainen ajettu kilometri tai edes se, paljonko niistä sitten saa?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös