Jatkoajan teatteri-, sirkus- ja varieteeketju: keskustelua teatteritaiteesta

En mää nyt yleensä Tampereen komediateatterin esityksistä silleen... ja olihan tääkin kevyehkö komedia, mutta ... Leena Rousti, joka laukaa pieleen niin upeasti, että naurattaa ja itkettää yhtä aikaa. Kyse siis esityksestä "Suurenmoista" joka kertoo siis Florens Jenkinsistä, 'maailman huonoimmasta ooperalaulajasta'. Tarinahan on myös traagisuudessaan hieno, täytynee se Meryl Streepin tähdittämä leffakin nyt katsoo. Mutta prkl, tekipä laulu 'taito' vaikutuksen tänään. Toi Mimmihän nuorepana on vetäny pääroolia Evitassa jne, joten odottaa saatto, mutta oli se...

Eilen meni ilta Turun Kaupunginteatterissa katsomassa Taru Sormusten Herrasta. Viihdyttävä, hienolta näyttävä ja kaikkiaan nautinnollinen kokemus. Tarinaa oli hyvin sovitettu teatteriin ja inhimilliseen kestoon. Lavastus ja puvustus näytti todella hyvältä.

Viime aikoina käytynä parissakin oikein hyvässä vaikkakin täysin erilaisessa näytelmässä. Ensimmäinen viime viikonloppuna Salon Teatterissa, jossa pyörii parasta aikaa oivallinen ja todella tiivistunnelmainen tulkinta Shakespearen verisestä draamaklassikosta Macbethistä. Pelkistetyt lavasteet saivat keskittymään näyttelijöihin ja tunnelmaan, ja sekä näyttelijätyö että muu ylöspano oli ensiluokkaista. Pauliina Saloniukselta taas hyvä ohjaus. Suosittelen kaikille, joita kiinnostavat veriset vallankaappaustragediat, ihmisen pahuuden luotaus sekä tietysti hieno dialogi. @Turha Kaukalo voisi myös ottaa rohkeasti riskin ja matkustaa junalla pääkaupungista teatteri-iltamaan, junalla menee pääkaupunkiseudulta alle puolitoista tuntia ja samana iltana pääsee jo takaisin.

Toinen hyvä näytelmä oli tänään Kaarina-teatterissa, jossa oli teatterin 35-vuotisjuhlanäytelmänä Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo. Oma ylpeys ja ennakkoluulot karisivat, sillä ennakkoluulot pönöttävästä pukuposeerauksesta ja jäykästä avioliittoasioiden sumplimisesta peribrittiläiseen tyyliin haihtuivat räväkkään ja lennokkaasti irroittelevaan tyyliin, joka välillä heittäytyi täysillä komedian ja satiirin puolelle ja välillä muisti pääparin romanssiakin melodramaattisesti, pilke silmäkulmassa. Yhteen kohtaukseen oli haettu minusta inspiraatiota jopa Airplane!-komediaklassikon (Hei, me lennetään!) legendaarisesta lentotornin päihdeongelmaisesta johtajasta, ja tämäntapaista tulkintaa en todellakaan odottanut Austen-sovitukselta. Väliaikoineen näytelmän kesto venyi vähän yli kolmeen tuntiin, mutta se vierähti nopeasti.

Loistavaa ja antaumuksellista työtä tehdään lukuisissa Suomen ns. harrastajateattereissa, jotka eivät nauti kunnan kuukausipalkkaa eivätkä pysyviä tukia, ja joiden on kerta toisensa jälkeen lunastettava olemassaolonsa omalla työllään ja kyvyllä vetää yleisöä riittävästi katsomoihin. Ylpeys ja ennakkoluulo on ainakin sitä tehnyt hyvin, loppuvuoden jokainen näytös on loppuunmyyty ellei lisänäytöksiä vielä saada.

Ei sikäli, että kaupunginteattereissakaan vikaa olisi, niillä kun on rahkeita tehdä esimerkiksi Taru Sormusten Herrasta -näytelmän kaltaisia mahtavia ja jättimäisiä tuotantoja. Silti pienempien teatteriporukoiden kekseliäisyys, innostuneisuus ja luovuus jaksavat hyvin usein yllättää positiivisesti.

Musta Nuoli kirjoitti:

Viime aikoina käytynä parissakin oikein hyvässä vaikkakin täysin erilaisessa näytelmässä. Ensimmäinen viime viikonloppuna Salon Teatterissa, jossa pyörii parasta aikaa oivallinen ja todella tiivistunnelmainen tulkinta Shakespearen verisestä draamaklassikosta Macbethistä. Pelkistetyt lavasteet saivat keskittymään näyttelijöihin ja tunnelmaan, ja sekä näyttelijätyö että muu ylöspano oli ensiluokkaista. Pauliina Saloniukselta taas hyvä ohjaus. Suosittelen kaikille, joita kiinnostavat veriset vallankaappaustragediat, ihmisen pahuuden luotaus sekä tietysti hieno dialogi. @Turha Kaukalo voisi myös ottaa rohkeasti riskin ja matkustaa junalla pääkaupungista teatteri-iltamaan, junalla menee pääkaupunkiseudulta alle puolitoista tuntia ja samana iltana pääsee jo takaisin.

Laajenna klikkaamalla

Riski on otettava harkintaan. Kiitos suosituksesta! Edellisestä Salon reissusta onkin vuosia aikaa, silloin taisi olla näyttelyn avajaiset siinä aseman tuntumassa.

Viikon päästä lauantaina olisi Kotkan kaupunginteatterin Naapuri-näyttämöllä luvassa viimeistä kertaa Salla Leinon ohjaama Isä. Kertomus muistisairauden etenemisestä traagisesti, mutta myös farssinomaisesti. Oman isäni neljä vuotta sitten Alzheimerin taudille menettäneenä onkin mielenkiintoista nähdä, että onko aikaa kulunut jo tarpeeksi, vai iskeekö esitys liian lähelle. Itseni tuntien ja hieman herkkää vaihetta tunneosastolla tällä hetkellä eläen, on nenäliina syytä ottaa mukaan. Sanotaan, että kyseessä on kaupunginteatterin luottonäyttelijä Antti Leskisen uran paras roolisuoritus.

Isä - Kotkan Kaupunginteatteri

Monty Pythonin Spamalot-musikaali on löytänyt tiensä Seinäjoen kaupunginteatterin kesäohjelmistoon. Kun teatterimaailma ei ole minulle tuttu, ei näyttelijäporukasta ole etukäteen käsitys kuin Aku Hirviniemestä. Ristiriitaiset fiilingit näin etukäteen, mutta arvostan yritystä ja ostin liput. Kerron n. 9 kuukauden päästä millaiselle tasolle tämä suomennettu versio yltää.

Linkki vie Seinäjoen kaupunginteatterin Spamalot-esittelyyn:
https://seinajoenkaupunginteatteri.fi/ohjelmisto/spamalot/

Individual kirjoitti:

Oman isäni neljä vuotta sitten Alzheimerin taudille menettäneenä onkin mielenkiintoista nähdä, että onko aikaa kulunut jo tarpeeksi, vai iskeekö esitys liian lähelle.

Isä - Kotkan Kaupunginteatteri

Laajenna klikkaamalla

Kyllä iski, lähelle, eikä sieltä esityksestä kuivin silmin kotiin päästy. Antti Leskinen oli tässä roolisuorituksessaan kaikkien sen tuomien kehujen arvoinen ja näytelmä muutenkin kuvasi hienosti sitä, kun mikään ei dementiapotilaan mielessä olekaan kuten ennen. Myös katsoja ei voinut näytelmän edetessä enää luottaa siihen, että kuka oikeasti on kuka ja mikä vain päähenkilön kuvitelmaa. Käsikirjoitus siis luokkaa loistava.

Seuraavana katselun alle joutuu Kotkan kaupunginteatterin musiikkinäytelmä Juha Vainiosta. Ari-Pekka Lahden "Junnu - Sydämeni tänne jää" on teatterimme 110-vuotisjuhlanäytelmä, sekä osa Juha Vainion juhlavuotta (70 vuotta syntymästä). Mielenkiintoista nähdä, että kuinka raadollisesti Junnu tässä näytelmässä esitetään. Kotkalaiskirjailija Petri Pietiläisen, sekä valokuvaaja Juha Metson vastikään julkaisema elämänkerta maalaa juovan ajan Junnusta aika synkkää kuvaa, vaikka taitelijan poika Ilkka Vainio kommentoi, että hän ei isää siitä kirjasta tunnista mitä Juha Vainion ja hänen lastensa välisiin suhteisiin tulee.

Vietin eilen miellyttävän iltapäivän Lahden Kaupunginteatterissa katsomassa Puhallus-näytelmää. Viihdyttävä ja kevyen huvittava esitys sijoittuen 1930-luvun Chicagoon. Talo itsessään on samaa karua betoniarkkitehtuuria kuin Sara Hildenin taidemuseo Tampereella, mutta jotenkin itseäni miellyttää. Lavasteet olivat teemaan sopivat ja monimuotoiset sekä puvustus tosi aikaansa sopivat. No okei golfmaila oli varsin moderni, mutta annettakoon sen mennä. Ei sentäs ollut mopontankkidriveria kaivettu rekvisiitaksi.

Kun tää ketju tälläin näkyviin taas putkahti...

Eilen Teatteriravintola Kivessä (Tampereen Teatteri) tuli käytyä katsomassa Häpeä - nolo komedia.

Tää kokoajan loppuunmyyty Kaisa Helan ja Mari Turunsen episodinäytelmä oli kyllä maineensa veroinen. Episodinäytelmä, ei sketsikokoelma, sillä osin naiset irvailee itselleen ja toisilleen hahmojen kautta vedettyjen kohtausten lisäksi... eikä kaikki episodit ole edes huumoria.

Näyttelijät tuovat näyttämölle koko häpeän skaalan. Sen miten he sen kokevat, sen mitä he itse häpeävät ja lisäksi monta muuta esimerkkiä hävetyksestä. Myös häpeän tieteelliseen puoleen mennään.

Turusen ja Helan itse kirjoittama juttu on ollut erityisesti naisten suosiossa, mutta kyllä ne häpeän tunteet ymmärtää kaikki.


Mitä on häpeä? Onko se nolo hetki arjessa vai halvaannuttava tunnetila sukujuhlissa? Onko se pientä kompurointia korkkareissa vai täydellinen mahalasku?
Perustuu vankkaan kokemukseen ja sekavaan mieleen.

Jo nyt keväälle tuli lisäesityksiä (jollasessa olin) ja tätä on, syystä, jatkettu syksylle.

Olisi muuten Täydellinen treffinäytelmä!

K18

No, onko tämä tämän vai teatteriketjun kamaa? No teatteriketjua lukeneet tietää, että olen musikaalimies. Joskin siis musikaalit kuuluu näyttämölle ja koetaan livenä. Siis toki muutamia hyviä musikaalielokuviakin on kuten My Fair Lady tai West Sode Story, mutta nyt siis .. niin... WestEnd taltiointi, eli livestagelta tehty taltiointi.. onko se leffa? Ei, mutta ei se ole teatteriesityskään... laitan molempiin ketjuihin

Kinky Boots

WestEnd taltiointi imo 2000 -luvu musiikillisesti parhaasta musikaalista (jep, Hamiltonia en ole nähnyt, mutta en ole rap -musan ystävä, joten epäilenpä)

Musikaali kertoo siis kenkätehtaasta, jonka vastentahtoisesti isänsä kuoleman jälkeen poika ottaa haltuunsa vain huomatakseen sen olevan konkurssin partaalla. Ratkaisuksi löytyy koreiden kenkien valmistaminen drag gueen miehille. Toki musikaaleissa on myös romanssiaspekti, ihmisen kasvunäkökulma ja epätodennäköinen ystävystyminen...

enivei esitys on huikea, musa aivan hemmetin hyvää tarttuvine melodioineen ja koska se on teatteritaltiointi, siinä ikäänkuin pääsee mukaan yleisön tunnetiloihin.. ainakin mää pääsin.

Musikaalien ystäville täys kymppi. Niillekin jotka Hki viimetalvena kävi suomenkielisen kattomassa. Tampereellehan tää tulee seuraavax.

Jaa niin, musan ja tekstithän on tehny Cyndi Lauper

Mika Myllyaho esiintyi juuri YLEn uutisissa ja vaati teatterille lisää rahaa. Aika PELLE kuva jäi kaverista ja valtion pitäisi maksaa ihmisten teatteri harrastaminen ja siellä käy vielä enemmän ihmisiä kuin SM-liiga peleissä... Tuetaanko SM-Liigaa veikkauksen varoista, edes välillisesti? Eikö yleisön pitäisi maksaa teatterit ja suhteuttaa resurssit kiinnostuksen mukaan siihen? Kukaan ei muista edes 10v vuoden päästä mitä joku pikku teatteri esitti.... mutta kaikki muistaa esim Ässät-Sport sarjan...
Tässä aloin pohtimaan taas Veikkausen jakamaa rahaa urheilun ulkopuolelle tahoille.... urheilu tarjoaa isoimman osan rahan keruusta pelikohteilla ja saa vähemmän takaisin kuin kulttuuri... ei mee nallekarkit tasan mun mielestä ja en oikein edes osaa sanoa, että minkä puolueen vika, jos vain yhtä puoluetta etsitään?
Mielipiteitä ja perusteluja/faktoja perään....

Hegu kirjoitti:

Tuetaanko SM-Liigaa veikkauksen varoista, edes välillisesti?

Laajenna klikkaamalla

Arvaan että kaikki suomalaiset liigapelaajat ovat kasvatettuja yhteiskunnan rakentamissa kaukaloissa yms.

heavy kirjoitti:

Arvaan että kaikki suomalaiset liigapelaajat ovat kasvatettuja yhteiskunnan rakentamissa kaukaloissa yms.

Laajenna klikkaamalla

Hyvä arvaus, mutta rakentaminen kohdistunut yleiseen liikuntaan ja terveyteen KAIKILLE ihmisille kouluissa aika isolta osin. SItten junioirien harrastamiseen.... Ei mitään tekemistä siinä vaiheessa SM-Liigan kanssa.
Ps. ja siis tuota kaukaa haettua tapaa kautta välillisesti :)

Hegu kirjoitti:

SItten junioirien harrastamiseen.... Ei mitään tekemistä siinä vaiheessa SM-Liigan kanssa.

Laajenna klikkaamalla

Siis oikeasti meinaat, että niistä olisi tullut liigapelaajia kun astuvat liigajäälle ensimmäistä kertaa aikuisina...

heavy kirjoitti:

Siis oikeasti meinaat, että niistä olisi tullut liigapelaajia kun astuvat liigajäälle ensimmäistä kertaa aikuisina...

Laajenna klikkaamalla

Tarkoitus on tarjota myös perusliikuntapaikkoja kouluille.... siinä mun pointti. Nyt vaaditaan aikuisteattereille lisää rahaa...

Niin kulttuurin tukeminen kertoo aina yhteiskunnan arvomaailmasta. Itse elän mielummin sellaisessa yhteiskunnassa, jossa sitä tuetaan ja pidetään myös pienituloisempien saatavilla.

Valapatto kirjoitti:

Niin kulttuurin tukeminen kertoo aina yhteiskunnan arvomaailmasta. Itse elän mielummin sellaisessa yhteiskunnassa, jossa sitä tuetaan ja pidetään myös pienituloisempien saatavilla.

Laajenna klikkaamalla

Ja onhan se tutkittua tietoa, että kulttuuri lisää hyvinvointia. Se vaan vaihtelee, kenelle teatteri on mieluisampaa kuin vaikka lukeminen tal musiikki.

Hegu kirjoitti:

Kukaan ei muista edes 10v vuoden päästä mitä joku pikku teatteri esitti.... mutta kaikki muistaa esim Ässät-Sport sarjan...

Laajenna klikkaamalla

Nyt kyllä yliarvioit todella rajusti SM-liigan kiinnostuksen. Ässät-Sport ei soita suurimmalle osalle kansasta mitään kelloja pl. juuri Vaasa ja Pori. Maajoukkue on täällä se, mikä kiinnostaa, koska meidän palloilukulttuurimme on monesta syystä varsin lyhyt ja poikkeuksellinen (menestys, suomalainen kansanluonne, yksilölajien 90-luvun alkuun kestänyt ylivalta jne.).

Tämä on kuitenkin luonnollinen reaktio, samasta syystä se Myllyaho vaatii teattereille lisää rahaa.

Ehkä kaikkia kunnallisia kesäteattereita ei nyt vain kuulu valtion tai kunnan tukea? Harrastamisesta maksaa muutkin. Ei kukaan maksa siittä minulle, että käyn salilla. Kun ei kukaan maksa mitään oikeita palkkoja valmentamisestakaan. Mutta silti harrastaminen on mukavaa.
Osa-aikaisiin töihin niin kuin mestiksen pelaajatkin. Sieltä sitten voi itse miettiä alkaako panostamaan uraan vai "uraan".

Pardon my French, mutta mitä nyt aktuaalista isäkissan vittua täällä taas tapahtuu? Siis teatteri huuhaata ja humpuukia? Mä oon elänyt siinä illuusiossa, että tässä ketjussa käsiteltäisiin jotain hopeavettä ja kulkutautimyönteisyyttä, mutta että jollain menee teatteri niin tunteisiin, että nostaa sen täällä käsittelyyn? Kuulostaa vähän siltä, että pieni tutustuminen eli kulttuuritapahtumiin ei tekisi yhtään huonoa.

Kulttuurin tukemisen pointti on se, että siten se saadaan tuotua lähemmäs kaikkia ihmisiä tuloluokasta riippumatta. Sen tarkoitus ei ole tuottaa maksimaalista voittoa, vaan toimia osana yleissivistystä. Suosittelen kaikille, ihan kaikille, että käykää teattereissa, käykää museoissa, käykää taidenäyttelyissä, käykää edes joskus. Haastakaa itsenne astumaan ulos mukavuusalueeltanne. Kyllä se varmasti rahaa maksaa ja voi olla, että ei edes jää hyvä mieli. Voi myös olla, että siinä oppii jotain.

Ishmael kirjoitti:

Pardon my French, mutta mitä nyt aktuaalista isäkissan vittua täällä taas tapahtuu? Siis teatteri huuhaata ja humpuukia? Mä oon elänyt siinä illuusiossa, että tässä ketjussa käsiteltäisiin jotain hopeavettä ja kulkutautimyönteisyyttä, mutta että jollain menee teatteri niin tunteisiin, että nostaa sen täällä käsittelyyn? Kuulostaa vähän siltä, että pieni tutustuminen eli kulttuuritapahtumiin ei tekisi yhtään huonoa.

Kulttuurin tukemisen pointti on se, että siten se saadaan tuotua lähemmäs kaikkia ihmisiä tuloluokasta riippumatta. Sen tarkoitus ei ole tuottaa maksimaalista voittoa, vaan toimia osana yleissivistystä. Suosittelen kaikille, ihan kaikille, että käykää teattereissa, käykää museoissa, käykää taidenäyttelyissä, käykää edes joskus. Haastakaa itsenne astumaan ulos mukavuusalueeltanne. Kyllä se varmasti rahaa maksaa ja voi olla, että ei edes jää hyvä mieli. Voi myös olla, että siinä oppii jotain.

Laajenna klikkaamalla

Subjektiivinen mielipide samoin kuin HIFKin kannattaminenkin. Haastaa voi myös itsensä sillä, että muuttaa pois sivistyksen parista ja oppii selviytymään itsekseen. Kysymyshän tuleekin siittä, että mitä kaikkea yhteiskunnallisesti kuuluu tukea? Millä määrität että joku toinen on tärkeämpää kuin toinen?

Ishmael kirjoitti:

Pardon my French, mutta mitä nyt aktuaalista isäkissan vittua täällä taas tapahtuu? Siis teatteri huuhaata ja humpuukia? Mä oon elänyt siinä illuusiossa, että tässä ketjussa käsiteltäisiin jotain hopeavettä ja kulkutautimyönteisyyttä, mutta että jollain menee teatteri niin tunteisiin, että nostaa sen täällä käsittelyyn? Kuulostaa vähän siltä, että pieni tutustuminen eli kulttuuritapahtumiin ei tekisi yhtään huonoa.

Laajenna klikkaamalla

Redimor kirjoitti:

Subjektiivinen mielipide samoin kuin HIFKin kannattaminenkin. Haastaa voi myös itsensä sillä, että muuttaa pois sivistyksen parista ja oppii selviytymään itsekseen. Kysymyshän tuleekin siittä, että mitä kaikkea yhteiskunnallisesti kuuluu tukea? Millä määrität että joku toinen on tärkeämpää kuin toinen?

Laajenna klikkaamalla

Tämän keskustelun avannut @Uleåborgir nimesi aikoinaan ketjun suunnilleen muodossa ”Bioresonanssiteoria ja muu humpuuki yhteiskunnassamme”. Otsikkoa on sittemmin muokattu osallistujien ehdotuksesta ja moderaattorien toimesta. Muuten hyvä, mutta käsite ”humpuuki” on tämän vuoksi jäänyt otsikkotasolla vaille määrittelyä. Ketjua edes vähän lukemalla tosin selviää, mistä on kysymys.

Ketjunavaaja ei varmaankaan tarkoittanut, että täällä pakinoitaisiin teatterien tukemisen mielekkyydestä. Uleåborgirin ajatus - ja kuten sitä ovat muutkin lähes vuosikymmenen ajan tulkinneet - oli se, että täällä tuotaisiin esille ja keskusteltaisiin tuotteista, palveluista ja ilmiöistä, joiden puolesta esitetyt argumentit ovat tieteellistä näyttöä vailla, tai suoranaisesti mielikuvituksen tuotetta. Esimerkiksi hopeavesi, homeopatia, enkelihoidot ja rokotevastaisuus ovat selkeästi tähän ketjuun kuuluvaa sisältöä. Sen sijaan teatteritaiteen tai minkä hyvänsä kulttuurin tai elinkeinoelämän osa-alueen tukeminen ei mitenkään liity aiheeseen. Sitten liittyisi, jos teatterilippuja myytäisiin sillä ajatuksella, että näytelmiä katsomalla voi parantua synneistä ja syövistä.

Ehdotan, että näyttämötaiteiden yhteiskunnallisesta merkityksestä ja tarpeellisuudesta tai näiden puutteesta keskusteltaisiin jossakin toisaalla.

Pisin Kääpiö 186cm kirjoitti:

Ehdotan, että näyttämötaiteiden yhteiskunnallisesta merkityksestä ja tarpeellisuudesta tai näiden puutteesta keskusteltaisiin jossakin toisaalla.

Laajenna klikkaamalla

Pieneltä osin tämä on myös tasa-arvo -ketjun asiaa. Pieneltä. Edustan itse tuota joukkoa, joka ei ole terveyssyistä voinut aloittaa mitään liian fyysistä harrastusta. Tämän olen korvannut nauttimalla penkkiurheilusta, livemusiikista, toisinaan teatterista ja vaikkapa kirjallisuudesta.

Voisin kokea myös yleissivistävänä ja tasa-arvoa edistävänä sen, että tekisin sairauksistani näytelmän tai elokuvan. Ottaisiko katsoja tuon huuhaana?

Redimor kirjoitti:

Subjektiivinen mielipide samoin kuin HIFKin kannattaminenkin. Haastaa voi myös itsensä sillä, että muuttaa pois sivistyksen parista ja oppii selviytymään itsekseen. Kysymyshän tuleekin siittä, että mitä kaikkea yhteiskunnallisesti kuuluu tukea? Millä määrität että joku toinen on tärkeämpää kuin toinen?

Laajenna klikkaamalla

Kulttuurin tukemisen järkevyys ei tietenkään ole mikään subjektiivinen mielipide, kuten aivan hyvin toivon mukaan tiedät. Suvjektiivista on se, että pitääkö joku eri taiteenlajeista yksilönä vai ei. Tai että käykö mieluummin jumppaamassa tai grillaamassa makkaraa tai vaikka tekee töitä vuorokauden ympäri. Kulttuurin tukeminen verovaroin on investointia yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja sivistykseen. Se on todella kaukana humpuukista.