Eduskuntavaalit 2019

  • 395 258
  • 3 925

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Siemenet kylvettiin jo punikki-Palmen aikana, mutta viimeistämään Löfvenin hallitusten rajut toimet, kuten feministiseksi ilmoittautuminen, ovat syösseet maan kuilun partaalle. Punakeisari ja ay-mies Löfven on jo linjannut, että Ruotsissa ei autoilla 2030-luvulla. Eikä muuten lennetäkkään, sillä hallitus on päättänyt asettaa lentoliikenteen verolle.

Lennetään varmasti ja Rinteen puheilla syödään lihaakin, nimittäin rikkaiden ja keskituloistenkin osalta. Köyhiltä ja vaikeimmassa asemassa olevilta ihmisiltä sekä perheiltä tällä viedään ne viimeisetkin mahdollisuudet matkustaa ja elää ihmisarvoista elämää, eli ei muuta kun verot ylös. Sitä saa mitä tilaa.

Mamuilun rankka tukeminen on johtanut siihen, että Ruotsissa kansa vaeltaa työttömänä kaduilla. Palvelut heikkenevät, kunnat velkaantuvat ja viime kädessä vanhukset jäävät hoitamatta. Jälleen kerran olisi kannattanut ottaa mallia Suomesta, jossa huoltosuhdekriisi on otettu tosissaan ja jossa äidille maksetaan kunnon korvaus lastenhoidosta.

Olisi valtaisa riski lähteä samalle tuhon tielle, jolla Ruotsi ja monet muutkin Pohjoismaat tietämättään ovat.

Ruotsillahan ei ole mitään ongelmaa ja tulevaisuudessa vieläkin vähemmän kun on jo osaltaan ulkoistettu ja voidaan ulkoistaa kokonaan turvapaikkaongelmat ajamalla bussilasteittain pakolaisia suomeen.

Viimeksi pääministeri tarjosin oman asuntonsa näille partalapsille, tällä hallituskaudella pääministeri hoitaa bussikuskin hommia.
 
voidaan ulkoistaa kokonaan turvapaikkaongelmat ajamalla bussilasteittain pakolaisia suomeen.

tällä hallituskaudella pääministeri hoitaa bussikuskin hommia.

Ehkä ne soittaa bussikuskin täältä rajan toiselle puolelle ns. hakukeikalle.

Kaikki voittaa! Ovella kysellään, että olihan meillä sama matka.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Ck

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Orpo oli Varsinais-Suomen 3. eniten ääniä saanut (346 000 ääntä annettu) , Rinne Uudenmaan 5. eniten saanut (546 000 ääntä annettu).

Eli Orpo kyllä pätki Anan, sekä prosentuaalisesti, että suhteellisesti.
Jos laskeskelin oikein, niin puheenjohtajien äänten osuus vaalipiireissään ja toisaalta puolueensa äänistä vaalipiireissään olivat:
Koodi:
PJ          vp-%    p-%
Halla-aho   7.9%    64.8%
Andersson   8.8%    69.0%
Haavisto    5.2%    22.3%
Sipilä      6.5%    21.3%
Henriksson  5.8%    27.4%
Harkimo     2.4%    52.5%
Essayah     5.6%    71.3%
Rinne       2.2%    12.5%
Orpo        3.9%    20.5%

Kyllähän tuolta Rinne erottuu selvästi vaalipiirissään niin yleensäkin kuin erityisesti puolueessaan vähäisellä osuudella. Toisaalta Essayah, Andersson, Halla-aho ja Harkimo ovat taas enemmän luokkaa puolueensa "vaalipiirin ainoa varteenotettava".
 

teppana

Jäsen
Mitäs nämä mainitut työt esimerkiksi on?

Esimerkiksi siivoustyö on fyysisesti ihan eri luokan työ jossa palkka on paljon alempi. Vanhustenhoito on fyysisesti kovempaa ja henkisesti kuormittavaa ja palkka on selvästi alempi. Ala-aste opettajan työ on henkisesti kuormittavampaa ja palkkaus on marginaalisesti parempi. Bussikuskin työ on hektisempää ja myös vastuullista ja palkkaus on heikompi. Pitkän matkan yhdistelmäkuljettajan työ on henkisesti ja fyysisesti kuormittavampaa ja palkkaus on vähän parempi. Tätä voisi varmasti jatkaa melko pikään. Avovaimon virkasopimuksen kuukausipalkka on alle 4000€ ja väitän akuuttilääkärin työn olevan henkiseltä ja fyysiseltä kuormitukseltaan ihan eri tasoa kuin varhaiskasvatuksen (joka sekin on toki vaativa työ) ammatti.

Pointtina se, että palkkauksen nostaminen varhaiskasvatuksen saralla ei saa perustua työn raskauteen. Vaatimustasoltaan se toki on korkea ja siihen perustuen palkan lisäys voisi varmasti olla paikallaan.
 

tosiasia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TuTo
Kimurantin tuntuinen on tilanne suurimman puolueen SDP:n hallitusneuvottelujen suhteen. Varsinainen "Game of Thrones" menossa valtapaikoista. Neljä suurinta puoluetta omaa tietynlaisen avainroolin ja kysymys kuuluu keneltä näistä löytyy nykytilanteessa yhteinen sävel? Toiseksi suurin puolue PS ei taida olla mieluinen kumppani ainakaan heti kenellekkään, mutta valtepelissä sillekin voi avautua yllättävä sauma, varsinkin jos SDP pelaa itsensä pussiin. PS:n paras mahdollisuus valtaan lienee olisi tavoitella 3 suuren puolueen yhteistyötä eli PS-KOK-KESK. Porvarihallitus saisi näin uuden jatkoajan, mutta toisaalta se sotii vaalitulosta vastaan, joten tämä ei liene kovin todennäköistä.

Kolmanneksi suurin puolue KOK olisi vaalituloksen kautta ehkä luontevin vaihtoehto SDP:n hallituskumppaniksi. Tavoitteet ovat puolueilla kuitenkin aika kaukana toisistaan. Siinä missä toisessa päässä halutaan panostaa julkisiin palveluihin, niin toisessa päässä halutaan laskea verotusta. Kompromissin löytäminen on kuitenkin mahdollista. Lähtökohtaisesti kuitenkin ison särön päälle on vaikea rakentaa hyvää perustusta ja toimintakykyistä hallitusta.

Neljänneksi suurin puolue KESK oli vaalien suurin häviäjä ja siten sen olisi luontevaa olla hallituksen ulkopuolella, mutta... SDP:llä voi olla kuitenkin tarjota entiselle pääministeripuolueelle mehevä porkkana hallitukseen lähdölle. Viime hallituksen yksi merkittävin uudistus eli SOTE jäi kesken ja miljardien ohjailu kiinnostaa varmasti edelleen. SDP leiristä ilmoitettiin jo ennen vaaleja, että maakuntamalln tapainen "Suomi-malli" käy heille ja siellä tuskin on haluja sotkeutua liikaa valinnanvapaus ongelmiin, joita KOK toisi mukanaan. Epäilen että tuleva hallitus rakentuu SDP-KESK akselille ja siihen avuksi otettaan esim VIHR, VAS ja RKP.
 
Esimerkiksi siivoustyö on fyysisesti ihan eri luokan työ jossa palkka on paljon alempi. Vanhustenhoito on fyysisesti kovempaa ja henkisesti kuormittavaa ja palkka on selvästi alempi. Ala-aste opettajan työ on henkisesti kuormittavampaa ja palkkaus on marginaalisesti parempi. Bussikuskin työ on hektisempää ja myös vastuullista ja palkkaus on heikompi. Pitkän matkan yhdistelmäkuljettajan työ on henkisesti ja fyysisesti kuormittavampaa ja palkkaus on vähän parempi. Tätä voisi varmasti jatkaa melko pikään. Avovaimon virkasopimuksen kuukausipalkka on alle 4000€ ja väitän akuuttilääkärin työn olevan henkiseltä ja fyysiseltä kuormitukseltaan ihan eri tasoa kuin varhaiskasvatuksen (joka sekin on toki vaativa työ) ammatti.

Pointtina se, että palkkauksen nostaminen varhaiskasvatuksen saralla ei saa perustua työn raskauteen. Vaatimustasoltaan se toki on korkea ja siihen perustuen palkan lisäys voisi varmasti olla paikallaan.

Lastentarhanopettajan palkasta kai alunperin puhuttiin ja ymmärtääkseni aloituspalkkana on tällä suunnalla noin 2 300€/kk. Tämä yliopistosta valmistuneelle. Näin tarhaikäisen vanhempana ihan törkeän alhainen palkka ja itse en löydä vertailukohtaa sen surkealle tasolle.

Lisäys, linkki Ylen juttuun asiasta. Moni saa minimipalkan eikä senttiäkään enempää – Yle selvitti lastentarhanopettajien palkat 15 suuressa kaupungissa

Tämäkin on niitä arvovalintoja..
 

teppana

Jäsen
Lastentarhanopettajan palkasta kai alunperin puhuttiin ja ymmärtääkseni aloituspalkkana on tällä suunnalla noin 2 300€/kk. Tämä yliopistosta valmistuneelle. Näin tarhaikäisen vanhempana ihan törkeän alhainen palkka ja itse en löydä vertailukohtaa sen surkealle tasolle.

Se on kyllä vaatimustasoon nähden alhainen. Työ ei kuitenkaan sinänsä erityisen raskasta ole. Se on verrattavissa esim. ala-asteen luokanopettajan vastuuseen ilman samoja pedagogisia vaatimuksia. Mutta ei liene kenekään mielestä väärin sanoa että lastentarhaopettajan palkka on koulutustasoon nähden alhainen.

Palkan nostaminen (budjetin salliessa) on varmasti paikallaan. Mutta se ei saa perustua ajatukseen että työ on niin raskasta. En vähättele sitä vaatimusta mitä lastentarhaopettajille asetetaan, mutta ei me tässä nyt puhuta kuitenkaan vaativan fysiikan tutkijoista tai fyysisen kuormituksen ääritöistä. Kyseessä on enemmänkin se, että koulutustasoon nähden palkkaus on heikko.

Toisaalta, nuoremman tutkijan aloituspalkka yliopistolla voi aivan hyvin olla sen about 2500€. Miksi on ok maksaa maisteritason tutkijalle tuollaista palkkaa mutta maisteri (tai kandi)tason varhaiskasvatuksen ammattilainen ansaitsee enemmän?
 

Freya

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, TPS & M.Koivu
Esimerkiksi siivoustyö on fyysisesti ihan eri luokan työ jossa palkka on paljon alempi.

Uskaltaisin väittää että päiväkodissa fyysinen ja henkinen kuormitus yhdessä ovat kuormittavampia kuin siivoustyö.

Vanhustenhoito on fyysisesti kovempaa ja henkisesti kuormittavaa ja palkka on selvästi alempi.

Itseasiassa yleensä vähän enemmän, koska lisät.

Bussikuskin työ on hektisempää ja myös vastuullista ja palkkaus on heikompi.

En tiedä mistä tämä info on, mutta pikaisella googlauksella bussikuskin keskipalkka on päälle 3000. Eli aika kaukana varhaiskasvatuksen työntekijän palkasta.
Luokanopettajankin palkka näyttäisi olevan keskimäärin yli 3000.

Tuntuu vähän hölmöltä selitellä näitä, koska tälläisten viestien perusteella tulee fiilis että tässähän on tämä arvostus hoitoalaa kohtaan.
 

Hangon keksi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsi-Saksan ja Neuvostoliiton joukkueet
Orpo oli Varsinais-Suomen 3. eniten ääniä saanut (346 000 ääntä annettu) , Rinne Uudenmaan 5. eniten saanut (546 000 ääntä annettu).

Eli Orpo kyllä pätki Anan, sekä prosentuaalisesti, että suhteellisesti.
Joo, ja sai jopa vähän takaisin siitä mitä viime vaaleissa menetti. Orpon henkilöhtainen ennätys on 11018 vuodelta 2011, kun hän oli vielä ensimmäisen kauden rivikansanedustaja. 2015 hän oli jo riviministeri, ja ääniä irtosi 10652. Nyt puolueen puheenjohtana ja valtiovarainministerinä ääniä tuli tuo 10784. Eli ei ehkä ihan saanut kaikkea irti kasvaneesta medianäkyvyydestä ja roolistaan politiikan huipulla.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tässä Li Anderssonin blogitekstissä lukee näin : Kauden alussa hallitus ajoi läpi kaksi erittäin paljon kritiikkiä saanutta leikkausta varhaiskasvatukseen. (http://liandersson.fi/mita-varhaiskasvatuksen-kentalla-tapahtuu-ja-mita-siita-pitaisi-olla-mielta/ ) Linkki Li:n blogiin.

Juha Sipilän hallitus on alunperin tuonut lakiin mahdollisuuden kasvattaa ryhmäkokoja. Onneksi kunnilla oli tosiaan myös mahdollisuus olla niitä noudattamatta, vaikka taloudellinen paine onkin kova.
Tästä opimme, ettei pidä uskoa Li Anderssonia. Se että valtio muuttaa lain vaatimaa minimimitoitusta ei ole synonyymi ryhmäkoiden kasvattamiselle. Kunnat päättävät mitoituksesta. Ihan sama kuin nimimipalkan laskeminen ei ole palkkojen leikkaus.
 
En usko, että palkkaus vaikuttaa sairastumiseen työuupumukseen. Enemmän tekijöitä pitäisi saada, mutta vaikea ymmärtää miksi palkkoja pitäisi nostaa sillä perusteella, että työ on liian raskasta.
Palkkoja pitäisi nostaa sillä perusteella, että kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Usein nuo liian huonot työolot toki johtaa tuohon tilanteeseen.
Esimerkiksi siivoustyö on fyysisesti ihan eri luokan työ jossa palkka on paljon alempi. Vanhustenhoito on fyysisesti kovempaa ja henkisesti kuormittavaa ja palkka on selvästi alempi. Ala-aste opettajan työ on henkisesti kuormittavampaa ja palkkaus on marginaalisesti parempi. Bussikuskin työ on hektisempää ja myös vastuullista ja palkkaus on heikompi. Pitkän matkan yhdistelmäkuljettajan työ on henkisesti ja fyysisesti kuormittavampaa ja palkkaus on vähän parempi. Tätä voisi varmasti jatkaa melko pikään. Avovaimon virkasopimuksen kuukausipalkka on alle 4000€ ja väitän akuuttilääkärin työn olevan henkiseltä ja fyysiseltä kuormitukseltaan ihan eri tasoa kuin varhaiskasvatuksen (joka sekin on toki vaativa työ) ammatti.

Pointtina se, että palkkauksen nostaminen varhaiskasvatuksen saralla ei saa perustua työn raskauteen. Vaatimustasoltaan se toki on korkea ja siihen perustuen palkan lisäys voisi varmasti olla paikallaan.
Aliarvioit kyllä tuon varhaiskasvatuksen henkisen kuormittavuuden. Siellä ollaan vastuussa lapsista ja välillä niitä on aika paljon yhden hengen vastuulle. Toki tuon palkan pitäisi muodostua ihan jo pelkästään sen kysynnän mukaan mutta koska mitään sanktioita ei ole, niin ei myöskään ole tarpeellista painetta täyttää paikkoja. Nyt siellä työskentelee varhaiskasvatuksen opettajina henkilöitä joilla ei ole edes lastenhoitajan pätevyyttä vaikka tämänkään ei pitäisi olla edes lain mukaan mahdollista. Osaan paikoista ei saada ketään.

Varhaiskasvatus on kyllä siitä jännä asia, että vanhempia ei kiinnosta vaatia laadukasta kasvatusta vaikka kyse on omista lapsista. Aina puhutaan mutta silti se ei missään näy.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Huomasin vasta nyt että Orpo sai uuden eduskunnan puoluejohtajista vähiten ääniä. Jopa Rinne menestyi paremmin, vaikka oli toiseksi huonoin.

1. Halla-aho 30527
2. Andersson 24404
3. Haavisto 20159
4. Sipilä 16680
5. Henriksson 14477
6. Harkimo 12919
7. Essayah 12387
8. Rinne 12086
9. Orpo 10784
Eihän tällaisessa vertailussa ole mitään järkeä kun ehdokkaat ovat eri vaalipiireistä, joissa on eri määrä äänestäjiä. Harkimo voittaa Rinteen juoksukisassa jossa Hjallis juoksee 800m ja Antti mailia (tosin oikeassa elämässä Rinne ei toki jaksaisi juosta kumpaakaan)
 
Se on kyllä vaatimustasoon nähden alhainen. Työ ei kuitenkaan sinänsä erityisen raskasta ole. Se on verrattavissa esim. ala-asteen luokanopettajan vastuuseen ilman samoja pedagogisia vaatimuksia. Mutta ei liene kenekään mielestä väärin sanoa että lastentarhaopettajan palkka on koulutustasoon nähden alhainen.

Palkan nostaminen (budjetin salliessa) on varmasti paikallaan. Mutta se ei saa perustua ajatukseen että työ on niin raskasta. En vähättele sitä vaatimusta mitä lastentarhaopettajille asetetaan, mutta ei me tässä nyt puhuta kuitenkaan vaativan fysiikan tutkijoista tai fyysisen kuormituksen ääritöistä. Kyseessä on enemmänkin se, että koulutustasoon nähden palkkaus on heikko.

Toisaalta, nuoremman tutkijan aloituspalkka yliopistolla voi aivan hyvin olla sen about 2500€. Miksi on ok maksaa maisteritason tutkijalle tuollaista palkkaa mutta maisteri (tai kandi)tason varhaiskasvatuksen ammattilainen ansaitsee enemmän?

Luokanopettajan keskipalkka on kuitenkin tämän jutun mukaan 3 400 €/kk luokassa, ja alkupalkka 400-500 € korkeampi kuin lastentarhanopettajan.
Näin opettajat tienaavat: Luokanopettajilla pienin tilipussi

Tästä aiheesta moni enemmän tietää, saavat kommentoida. Edelleen, päiväkodissa tapahtuva työ on kuitenkin erittäin tärkeää ja vastuullista (myös pedagogisesti). Ikävää ettei yhteiskunta sitä arvosta.
 
Se on kyllä vaatimustasoon nähden alhainen. Työ ei kuitenkaan sinänsä erityisen raskasta ole. Se on verrattavissa esim. ala-asteen luokanopettajan vastuuseen ilman samoja pedagogisia vaatimuksia. Mutta ei liene kenekään mielestä väärin sanoa että lastentarhaopettajan palkka on koulutustasoon nähden alhainen.

Palkan nostaminen (budjetin salliessa) on varmasti paikallaan. Mutta se ei saa perustua ajatukseen että työ on niin raskasta. En vähättele sitä vaatimusta mitä lastentarhaopettajille asetetaan, mutta ei me tässä nyt puhuta kuitenkaan vaativan fysiikan tutkijoista tai fyysisen kuormituksen ääritöistä. Kyseessä on enemmänkin se, että koulutustasoon nähden palkkaus on heikko.

Toisaalta, nuoremman tutkijan aloituspalkka yliopistolla voi aivan hyvin olla sen about 2500€. Miksi on ok maksaa maisteritason tutkijalle tuollaista palkkaa mutta maisteri (tai kandi)tason varhaiskasvatuksen ammattilainen ansaitsee enemmän?
Olet kyllä täysin hakoteillä. On täysin eri asia olla vastuussa 2- tai 2-vuotiaasta kuin 7-vuotiaasta saati 11-vuotiaasta. Lisäksi tuo varhaiskasvatus on erittäin hyödyllistä yhteiskunnalle ja siihen kannattaisi panostaa.

Lisäksi minusta on todella erikoista tuo budjetista puhuminen. Miksi joiltain rajataan oikeus hyödyntää omaa kysyntää palkkaneuvotteluissa? Ei julkisen talouden budjetissa pysyminen voi perustua siihen, että ei suostuta maksamaan markkinoiden mukaista palkkaa. Ihmisille maksetaan se mitä kuuluu, että palvelut saadaan sovitulla tavalla järjestettyä ja sitten tarvittaessa karsitaan niistä tuotettavista palveluista yms, että veroja ei tarvitse liikaa korottaa.
 

teppana

Jäsen
Uskaltaisin väittää että päiväkodissa fyysinen ja henkinen kuormitus yhdessä ovat kuormittavampia kuin siivoustyö.



Itseasiassa yleensä vähän enemmän, koska lisät.



En tiedä mistä tämä info on, mutta pikaisella googlauksella bussikuskin keskipalkka on päälle 3000. Eli aika kaukana varhaiskasvatuksen työntekijän palkasta.
Luokanopettajankin palkka näyttäisi olevan keskimäärin yli 3000.

Tuntuu vähän hölmöltä selitellä näitä, koska tälläisten viestien perusteella tulee fiilis että tässähän on tämä arvostus hoitoalaa kohtaan.


En tosiaan osaa sanoa (eikä liene edes tarkoituksenmukaista lähteä sitä selvittämään) onko siivoustyö kuormittavampaa kuin lastentarhaopettajan työ. Arvauksena heittäsin kyllä, että siivoustyötä tehneet ihmiset kärsivät huomattavasti enemmän työperäisistä sairauksista, erioten tuki- ja liikuntaelimien sairauksista. Tässä mielessä voidaan varmasti sanoa, että siivoustyö on kuormittavampaa kuin lastentarhaopettajan työ. Toki siellä ei sitten siivouspuolella ole sitä samaa vastuuta mikä pienten lasten turvallisuudesta ja hoidosta tulee. Eikä sitä sovi vähätellä.


Huomaan kyllä että minun viestit tässä ketjussa on olleet jopa vähätteleviä. Se ei ole ollut tarkoitus. Ja onhan tuo keskiverto 2400/kk todella heikko palkka kun sitä vertautetaan vastuu ja opintovaatimuksiin. Eli aivan selvä palkkakuoppa siellä on. Näin mutulla ajattelisin että tuon luvun pitäisi olla siellä 3000€/kk hujakoilla. Eli reipasta korotusta lastentarhopettajan palkkaan pitäisi tulla. En tosin aio pidättää hengitystäni.

Harmi, koska kyseessä on todella tärkeä työ joka ei pelkästään anna tukea lasten kasvatuksessa vaan myös mahdollistaa vanhempien tasavertaisempaa mahdollisuutta käydä töissä.

Aliarvioit kyllä tuon varhaiskasvatuksen henkisen kuormittavuuden. Siellä ollaan vastuussa lapsista ja välillä niitä on aika paljon yhden hengen vastuulle. Toki tuon palkan pitäisi muodostua ihan jo pelkästään sen kysynnän mukaan mutta koska mitään sanktioita ei ole, niin ei myöskään ole tarpeellista painetta täyttää paikkoja. Nyt siellä työskentelee varhaiskasvatuksen opettajina henkilöitä joilla ei ole edes lastenhoitajan pätevyyttä vaikka tämänkään ei pitäisi olla edes lain mukaan mahdollista. Osaan paikoista ei saada ketään.

Varhaiskasvatus on kyllä siitä jännä asia, että vanhempia ei kiinnosta vaatia laadukasta kasvatusta vaikka kyse on omista lapsista. Aina puhutaan mutta silti se ei missään näy.

Itse olen lapseton eikä ns. "omaa lehmää" ole. Onhan tuo harmittava tilanne, että alikoulutettu ihminen tekee työtä. Siihen pitäisi saada määrärahoilla muutos. Mutta en siltikään näe tuota lastentarhaopettajan työtä mitenkään pyhänä lehmänä. Se on vastuullinen ammatti, mutta se on kuitenkin lastenhoidollinen ammatti. En vähättele pedagogisia vaatimuksia ja ymmärrän meidän varhaiskasvatuksen hyvien tuloksien syyt. Siltikin, usein tulee vastaan argumentit jotka perustuu hyvin pitkälti siihen, että varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta ei arvosteta. Ei kyse ole siitä. Arvostan sitä työtä ihan siinä missä kaikkia muitakin töitä. En vain näe sitä niin mahdottoman kuormittavana ja vaativana ammattina kuin usein näkee foorumeilla mainostettavan. Kyseessä on korkeakoulututkintoon perustuva ammatti jossa tulee olla pätevöitynyt vähintään kandin papereilla. Tämä ei ole mitään roskakuskin hommaa. Mutta ei se ole perustavaa laatua erilainen vaikka luokanopettajan vaatimuksiin. Itseasiassa, (isäni pitkäaikainen puoliso on peruskoulun luokanopettaja ja perhetuttumme on lastentarhaopettaja) oma kokemukseni ehdottaisi että luokanopettajan työ on haastellisempaa ja vastuullisempaa. Erioten pedagogisten vaatimusten vuoksi.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

teppana

Jäsen
Luokanopettajan keskipalkka on kuitenkin tämän jutun mukaan 3 400 €/kk luokassa, ja alkupalkka 400-500 € korkeampi kuin lastentarhanopettajan.
Näin opettajat tienaavat: Luokanopettajilla pienin tilipussi

Tästä aiheesta moni enemmän tietää, saavat kommentoida. Edelleen, päiväkodissa tapahtuva työ on kuitenkin erittäin tärkeää ja vastuullista (myös pedagogisesti). Ikävää ettei yhteiskunta sitä arvosta.

Tuli kyllä vähän yllätyksenä tämä, että keskipalkka on noinkin alhainen. 2400€ on liian vähän. Siinä mielessä otan kyllä sanojani takaisin. Korkeakoulusta valmistuneen ammattilaisen palkka pitäisi olla suurempi.

Olet kyllä täysin hakoteillä. On täysin eri asia olla vastuussa 2- tai 2-vuotiaasta kuin 7-vuotiaasta saati 11-vuotiaasta. Lisäksi tuo varhaiskasvatus on erittäin hyödyllistä yhteiskunnalle ja siihen kannattaisi panostaa.

Niin, turvallisuuden mielessä näin varmasti on. Voidaan toki alkaa sitten laskemaan niitä oppilaiden määriä. Yksi peruskouluopettaja opettaa jopa 30-oppilaan luokkaa. Ei liene yhtään päiväkotia missä yksi hoitaja vastaa 30-lapsen hoidosta?

Lisäksi minusta on todella erikoista tuo budjetista puhuminen. Miksi joiltain rajataan oikeus hyödyntää omaa kysyntää palkkaneuvotteluissa? Ei julkisen talouden budjetissa pysyminen voi perustua siihen, että ei suostuta maksamaan markkinoiden mukaista palkkaa. Ihmisille maksetaan se mitä kuuluu, että palvelut saadaan sovitulla tavalla järjestettyä ja sitten tarvittaessa karsitaan niistä tuotettavista palveluista yms, että veroja ei tarvitse liikaa korottaa.

Tähän minulla ei ole mitään vastaan sanomista. Ilman muuta saa hyödyntää omaa kysyntää ja palkkaus lastentarhaopettajalla on liian alhainen. Olen vain sitä mieltä, että se ei ole liian alhainen ottaen huomioon työn kuormittavuuden. Vaatimustaso työn hakemiselle on jo perustavasti niin korkea että palkan korjaus on paikallaan. Mutta työn kuormittavuus ei minun mielestäni ole peruste palkan nostamiselle. Tai jos se olisi, pitäisi meidän avata melko monta uuttaa palkkaluokkaa.
 

Freya

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, TPS & M.Koivu
En tosiaan osaa sanoa (eikä liene edes tarkoituksenmukaista lähteä sitä selvittämään) onko siivoustyö kuormittavampaa kuin lastentarhaopettajan työ. Arvauksena heittäsin kyllä, että siivoustyötä tehneet ihmiset kärsivät huomattavasti enemmän työperäisistä sairauksista, erioten tuki- ja liikuntaelimien sairauksista.
Itseasiassa itselläni on useampi työkaveri joutunut jäämään sairauseläkkeelle, kärsittyään niin pahoista tuki- ja liikuntaelin sairauksista. Etenkin pientenryhmässä on paljon nostoja, isompien ryhmässä saattaa päivässä olla holding tilanteita, joka on fyysisesti todella raskasta . Sen lisäksi lähes kaikki eläkkeelle jääneet ovat kärsineet jonkunasteisesta kuulon alenemasta, melutaso myös kuormittaa. Pitää myös ottaa huomioon, että päiväkodissa pitää jonkunverran tehdä myös siivoustyötä.

Itselläni on myös lääkkeenanto lupa, joten voin esim. huolehtia diabetes - lapsen lääkehoidosta. Koen sen vastuulliseksi, mutta myös kuormittavaksi.

Henkisestä kuormituksesta en edes ala avautumaan, koska salassapitovelvollisuus. Sen verran voin sanoa, että joskus on vaikea jättää asioita töihin.

//Ja @Randall Flagg & @Mediakuutio : lle peukku! Mahtavaa aina lukea, miten ihmiset jotka eivät alalla työskentele osaavat hommaa arvostaa.
 
Viimeksi muokattu:

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Haluaako joku veikata kuinka monta syytettä kiihoittanisesta kansanryhmää vastaan persut ottaa tällä vaalikaudella?
Varmasn joku tuhat. Kukaan muu sitten ei kiihoitakkaan pillukarvan vertaa.
 

Analyzer

Jäsen
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006073080.html

Punavihervasemmistolla on jo hallitusohjelma valmiina. Tämän takia valmista pitäisi olla jo toukokuussa. Hölmöjä ovat jos Kokoomus tähän mukaan lähtee.


Näyttää pahalta tämä homma. Kokoomuksesta on usean edustajan suulla kuultu kriittisiä puheenvuoroja siitä, että vaaliohjelmien yhteensovittamisessa demareiden kanssa on isoja ongelmia. Keskustasta ei ole kuulunut pihaustakaan ja Sipilä ei lähtenyt millään muotoa vaalituloksen selvittyä tyrmäämäänkään hallitukseen menemisen kiinnostavuutta, kuten se teki esim Kiviniemen johtamana edellisen vaalitappion myötä.Ettei vaan olisi Sipilällä kiinnostusta lähteä vaalitappiosta huolimatta ,tai ehkä juuri siksi , toteuttamaan alkiolaista politiikkaa rahanjakohallitukseen.

Nämä Rinteen virnuilut neuvottelijan nenästään alleviivaat sitä, että jonkinlainen pohjasopimus on olemassa.

Toi lörppö kyllä kusee demareiden kannatuksen vielä ihan maanrakoon.
 

The Nikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Palkkoja pitäisi nostaa sillä perusteella, että kysyntää on enemmän kuin tarjontaa.
Peruste on periaatteessa hyvä, mutta nykyinen järjestelmä, jossa jäykkä julkinen sektori dominoi, ei kykene reagoimaan tähän. Henkilökohtainen panos ei juurikaan vaikuta kompensaatioon, jolloin motivaatio laskee. Miksi suorittaa, kun se ei vaikuta mihinkään? Jos markkina taas olisi avoin, kasvaisi palkkahaitari ja tässä tapauksessa myös sen alaraja.

Vaimoni on lähihoitaja ja valitsi (neljästä tarjouksesta) valmistuessaan yksityisen työnantajan joustavuuden vuoksi. Palkka oli alussa alempi kuin julkisella. Lyhyessä ajassa hyvät tulokset ovat kuitenkin jo nostaneet palkan julkisen vastaavan yläpuolelle. Yksityisellä palkka nousee yritykselle tuotetun lisäarvon perusteella. Toki sitä pitää uskaltaa kysyäkin. Julkisella hyvä palaute asiakkailta ei vaikuta mihinkään.

Olen itsekin sitä mieltä, että terveydenhuollon pitää perustua vahvaan julkiseen sektoriin. Se nyt vaan sattuu tarkoittamaan, että palkat ovat pieniä kautta linjan eikä niihin voida yksilönä juurikaan vaikuttaa. Kaikkea ei kuitenkaan voi saada (vaikka Rinne niin sanoikin).
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös