Minä taas miellän asian niin, että lähi-alkuiset termit ovat automaattisesti yhteenkirjoitettuja (esim. lähinaapuri, lähipalvelut, lähimenneisyys), kun taas viime-alkuiset ajanmääreet ovat perusmuodossaan erikseen (viime viikko, viime vuosi).Joo, tästä on hyvä esimerkki viime aikoina ja lähiaikoina. Lähiaikoina kirjoitetaan yhteen koska se viittaa tulevaisuuteen ja viime aikoina koska menneisyyteen. Mistähän vitusta senkin voisi tietää tai päätellä. Kaikki nämä tällaiset pitäisi yhtenäistää - siinäpä Kielenhuollolle ja kielenhuollolle savottaa lähitulevaisuuteen.
Lisäys: Ja näyttääpä Kielitoimiston sivuilla olevan tähän vielä kiva alaviitekin: "Ilmausten lähiaikoina ja viime aikoina sekoittumiseen voi vaikuttaa se, että on olemassa vakiintuneita lähi-alkuisia sanoja, joilla viitataan menneeseen, kuten lähihistoria ja lähimenneisyys."
Mikähän mahtaa olla suomen väärinkirjoitetuin sana, siis prosentuaalisesti useimmin viturallaan?
Hyvä ehdokas on "tietotaito" - toki voidaan pohtia, onko sillä jo kokonaan eri merkitys kuin alkuperäisellä.
Mikähän mahtaa olla suomen väärinkirjoitetuin sana, siis prosentuaalisesti useimmin viturallaan?
Ei kai tuollaista - sinänsä oikeaa muotoa - ole ollut kuin Aku Ankassa joskus 1970-luvulla? Näin muistelen ainakin äidinkielen oppikirjassa mainitun; kyllähän tervetuloa on ainakin nykyään jo kategorisesti vakiintunut kirjoitusasu, jonka yhteenkirjoitus myös onnistuu järjestään.Ja tosi usein oikein kirjoitettua "terve tuloa" muotoa väitetään väärin kirjoitetuksi.
Ei kai tuollaista - sinänsä oikeaa muotoa - ole ollut kuin Aku Ankassa joskus 1970-luvulla? Näin muistelen ainakin äidinkielen oppikirjassa mainitun; kyllähän tervetuloa on ainakin nykyään jo kategorisesti vakiintunut kirjoitusasu, jonka yhteenkirjoitus myös onnistuu järjestään.
En malta olla kysymättä. Miksi?Aku Ankastapa tuon itsekin olen oppinut. Ja käytän sitä tarkoituksellisesti aina silloin tällöin.
Koska haluan toivottaa ihmiset tervetulleiksi johonkin. Se on semmoinen kohteliaisuus. Ja koska mä voin.En malta olla kysymättä. Miksi?
Lähinnä siksi sitä ihmettelin, että voi toisen muodon sanoa olevan suht vakiintunut ja yleisesti sekä käytössä että tiedossa oleva muoto. Toinen on huomattavasti harvinaisempi, joskin toki hyväksyttävä muoto sekin. Hieman ajattelin rumasti sellaisen henkilön motiiveista kuka tuollaista toista muotoa käyttäisi, mutta en varmaan ihan hakoteillä niistä motiiveista sitten lopulta ollutkaan. Tietty ihmistyyppihän tuollaisesta tulee väistämättä mieleen.Miksi en käyttäisi? Oikein kirjoitettu ilmaisu, olisiko joku syy olla käyttämättä?
"Enään" on ihan vtn kevyttä kauraa verrattuna "tietotaitoon". Googlen antaa "enään"-termille 1 530 000 osumaa ja "enää"-termille 36 700 000.
"Taitotieto" eli oikea termi saa hämmentävän vähän osumia: 6 420, kun virheelliselle "tietotaidolle" niitä tulee 111 000.
Onko olemassa mitään muuta suomenkielistä termiä, jonka virheellistä muotoa kirjoitetaan enemmän kuin oikeaa?
"Enään" on saatanan tekele. Perkele,
Mikä on taitotieto ja siis miksi, kun eihän tuossa ole mitään järkeä. Ainahan se on ollut tietotaito vai onko joku taas keksimässä pyörää uudelleen tai tekemässä vihdasta vastaa.
"Sanaa tietotaito on käytetty englanninkielisen know-how-käsitteen suomenkielisenä vastineena. Kielenhuolto kuitenkin suosittaa käyttämään mieluummin muotoa taitotieto, koska kyse on taitoa koskevasta tiedosta (the know how to do) eikä toisinpäin (Kielikello 2/1984, Tarpeellista ja turhaa lainatavaraa)."Hyvä perustelu, mutta sitten taas esimerkiksi osaaminen on parempi sana. Vai kysyisikö joku osaatko vai taitotiedätkö tämän asian.
Ei ainakaan ohjeistus, luultavasti keksitty tapa, joka syystä tai toisesta on yleistynyt.Mistä on lähtöisin tapa käyttää asteriskia/tähtimerkkiä edellä väärin kirjoitetun sanan tai muun korjaamiseen? Tätä näkee koko ajan varsinkin chat-tyyppisissä keskusteluissa. Esimerkiksi joku kirjoittaa vaikka "täysiluu", jonka perään hän korjaa kirjoittamalla "täysikuu*" tai "*täysikuu".
Onko tämä jokin yleinen ohjeistus ja käytäntö vai pelkkää väärää soveltamista ja chattaajien ynnä muiden päästä keksitty tapa?
Syistä tai kriteereistä viis, mutta æ ligatuurista voi halutessaan lukea lisää esim. WikipediastaOnko tälle "aeoe"-tavalle mitään varsinaista erillistä nimitystäkään?
Osaako kukaan kertoa mitään syytä tai kriteeriä sille, mistä syystä toisinaan ääkköset, kuten ä- ja ö-kirjaimet, väännetään muotoon "ae" ja "oe", kun taas useammin käytetään muotoja "a" ja "o"?
Onko tälle "aeoe"-tavalle mitään varsinaista erillistä nimitystäkään?