Jatkoajan tupakkilakkolaiset

Toistaiseksi ei tarvitse toivoa kuin vain olla isänsä poika. Noin neljästä kuukaudesta jos menee sortumaan, niin silloin on vain liha kovin heikko.

Viisi kuukautta. Isänsä poika.

Ensimmäistä ja viimeistä kertaa lopetin tupakoinnin 24 vuoden pössyttelyn jälkeen. Ne vieroitusoireet joista internetin ihmeellisestä maailmasta luin, on minulla ollut kaikki vuorollaan! Silti tupakka ei ole mielessä kovinkaan usein. Tahdonvoima on valtava ja päätös että ei "koskaan enää" pitää!
Samalla päätin että ensimmäiseen kahteen kuukauteen ei pisaraakaan alkoholia, sillä sillä aineella on kummasti tupakointiin houkuttava vaikutus.

Aiemmilla kerroilla olen ollut useasti "lakossa" tai "yrittänyt olla polttamatta selvinpäin" ynnä muita saman kaltaisia puheita joissa ei todellisuudessa ole ollut aikomustakaan lopettaa. Ensimmäistä kertaa käytän termiä "lopetin". Päivä päivältä energiatasot nousevat ja tuntuu paremmalle. Joku kertoi minulle että vuoden päästä saattaa tulla jo kokonainen viikko ettei käy kertaakaan mielessä. Eli kärsivällisyyttä tämä vaatii, mutta tahdonvoimaa sitäkin enemmän!

Riippuvuuteni tupakkaan on aivan helvetillinen, onneksi myös vihani!

Hurricane #never again!#

Itsellä tuli tänään tasan puoli vuotta tupakitonta elämää täyteen. Tsemppiä @Hurricane

2.7.2018 vedin vikat savut, puoli vuotta mennyt äkkiä... Tässä syksyn aikana on tapahtunut asioita, jotka aiemmin olisivat kiihdyttäneet röökin vetämistä (niitä elämän negatiivisia asioita), mutta yllättävän hyvin on pysynyt homma hanskassa, kai se siitä motivaatiosta on hyvin pitkälti kiinni?

Tsemppiä muille lopettaneille, be careful out there! Itse olen 100% narkki tässä hommassa; joko poltan tai sitten en, mitään siltä ja väliltä ei ole...

Itselläkin asiaa tähän ketjuun. Nyt lopetan enkä "vähennä" (tyyliin kello yhdeksän keskiviikkoisin saa polttaa, ei toimi), koska minulla on ylipäätään yskälle herkät keuhkot ja toki vähäiset rahatkin haluaa käyttää tehokkaammin. Itse aina moralisoin, että jos rahat ei tahdo riittää kuin alkoholiin ja tupakkaan, niin on heikko mutta tässä sitä ollaan oltu.

Saapa nähdä minkälaisia haasteita tulee kohdattua. Kovastihan tuo tupakka mielessä tahtoo pyöriä, mutta pitää yrittää miettiä jotain muuta niin ei tule retkahdettua.

7 kuukautta napsahtaa täyteen näillä näppäimillä. Näytän kaikille epäilijöille mistä kana pissii (heh heh).

godspeed kirjoitti:

Näytän kaikille epäilijöille mistä kana pissii (heh heh).

Laajenna klikkaamalla

Jos entistä yläasteen biologian opettajaa on uskominen, niin se on sama aukko mistä pissi ja kakka tulee kanoilla.

hablaa kirjoitti:

Jos entistä yläasteen biologian opettajaa on uskominen, niin se on sama aukko mistä pissi ja kakka tulee kanoilla.

Laajenna klikkaamalla

Sehän tekee silloin maanmainiosta vitsisanonnasta sitäkin typerämmän eli sopii mulle!

Huonosti on lopettajia liikenteessä kun meikäläinen tuntuu jo lähes yksinpuhelevansa. 9 kuukautta jo!

godspeed kirjoitti:

Huonosti on lopettajia liikenteessä kun meikäläinen tuntuu jo lähes yksinpuhelevansa. 9 kuukautta jo!

Laajenna klikkaamalla

Yli 9 vuotta jo, polttamatta jääneitä röökejä noin 70 000 kappaletta. Tsemppiä.

banaaninviljelijä kirjoitti:

Yli 9 vuotta jo, polttamatta jääneitä röökejä noin 70 000 kappaletta. Tsemppiä.

Laajenna klikkaamalla

Joo hyvät lukemat sielläpäin. Musta tuntuu että kun sen alkurypistyksen saa kohtapuoleen kunnolla hallintaan, niin voi alkaa laskemaan vuosia kuukausien sijaan. Vähän sama juttu kuin ihmisen elämä, että lapsena ja nuorena aika tuntuu ryömivän, mutta kun on intti käyty ja saatu jo otetta aikuisuudesta, niin sitten se aika humpsahtaa nopeasti...

godspeed kirjoitti:

Joo hyvät lukemat sielläpäin. Musta tuntuu että kun sen alkurypistyksen saa kohtapuoleen kunnolla hallintaan, niin voi alkaa laskemaan vuosia kuukausien sijaan. Vähän sama juttu kuin ihmisen elämä, että lapsena ja nuorena aika tuntuu ryömivän, mutta kun on intti käyty ja saatu jo otetta aikuisuudesta, niin sitten se aika humpsahtaa nopeasti...

Laajenna klikkaamalla

Noin 20 vuotta polttelin, joista viimeiset 10 vuotta olin enemmän polttamatta kuin poltin. Monia pitkiä lakkoja, aina epäonnistu. Allen Carr - Stumppaa tähän auttoi, luin sitä 3kk. 2010 Tammi-Maaliskuussa vikat savut (ellen kännissä oo pari joskus ottanut, en oo varma). Eli kun lakkasin laskemasta asiaa, asia helpottui kovasti.

banaaninviljelijä kirjoitti:

Eli kun lakkasin laskemasta asiaa, asia helpottui kovasti.

Laajenna klikkaamalla

Tämä on varmaan se tavoiteltavin asia loppujen lopuksi, kun pystyy ajattelemaan elämää ilman selässä painivaa tupakkiapinaa.

godspeed kirjoitti:

Huonosti on lopettajia liikenteessä kun meikäläinen tuntuu jo lähes yksinpuhelevansa. 9 kuukautta jo!

Laajenna klikkaamalla

2.7.2018 vikat sauhut täällä, välillä menee kokonainen päivä ettei tuu rööki edes mieleen!

Kun siirryin piippuun, tuntuu,että niksat helpottivat valtavasti. Tosin taitaa piipusta myös tulla kerralla enemmän nikotiinia, mutta silti. Ennen meni vähintään aski päivässä(iso), nyt 5-6 kertaa päivässä poltan piipullisen. Eikä tee edes mieli tupakkaa, eikä oikeastaan edes piippua. Voisikin koittaa olla ilman tuota piippuakin.

Kopsaan omaa tekstiä tännekin tuolta toisesta ketjusta. Vaikka lähdenkin siitä että lopetan enkä lakkoile:

Viikko ja kolme päivää ilman 25 vuoden polttamisen jälkeen. Tai no, lauantaina meni muutama oluen kylkeen vanhasta muistista. Jännä efekti: olen ruiskinut Nicoretten suusumutetta välillä pahimpiin viekkuihin ja huomasin etten saanut niistä parista tupakasta mitään iloa irti kun nikotiinia oli kropassa jo ennestään. Eli, niitten muutaman polttaminen itseasiassa vahvisti uskoa että niistä pääsee irti. Tätä sumutetta nyt varmaan menee jonkin aikaa mut se on aika pieni paha polttamisen rinnalla.

Taas on kaksi kuukautta kulunut. Nyt, siis NYT, minä tunnen olevani todella irti tupakasta. Pääasiassa merkkinä siitä on että unohtaa pitkiksi ajoiksi polttaneensa eikä se tule mieleen edes itsemurha-aikeissa tms ankarassa tilanteessa. Olen ollut mukana kun mennään tupakille jne mutta oksettaa vain se haju, kuin ei olisi koskaan polttanutkaan. Voittajaolo! 11kk siis takana!

Joo, vuosi taittui jo pari kuukautta sitten. Homma kulkee omalla painollaan, ja vaikka tupakkaa kuinka ajattelisi niin ei siltikään tee mieli yhtään. Ei vain tarvitse sitä enää mihinkään. Ihme että siihenkin käytti aikaa ja rahaa niin monta vuotta, olikos sitä nyt 15 vuotta noin yhteensä takana. On jo niin arkipäiväistä olla irti, ettei jaksa edes vaahdota. Toki pitää olla ILOINEN onnistumisestaan.

Olen polttanut 25 vuotta tupakkaa. Nyt olen noin vuoden lopetellut, en siis kokonaan stumpannut, mutta on tämä jo tuottanut hedelmää. Välillä on päiviä, etten polta ollenkaan ja muuten menee 2-5 tupakkaa päivässä. Nuuska on se apu, mikä itselläni tässä auttanut. En siis ajattele, että nuuska olisi hyvä asia, mutta mielestäni parempi asia ja jos pääsen sen avulla irti tupakasta kokonaan, niin hyvä.

Minulle tupakka on aina ollut se paras "ystävä", jokaisessa ilossa, surussa, vitutuksessa jne. jne. mukana. Enää se ei sitä ole. Vielä vuosi sitten poltin 2 askia päivässä. Joten parannus on mielestäni hyvä ja olen aika tyytyväinen, en silti täysin tyytyväinen. Tavoite minulla on stumpata viimeinen tupakka ja jatkaa ilman sitä, eikä palata samaan enää koskaan.

No, ehkä sitten jos 90- vuotiaana istun kiikkustuolissa ja elämä on tylsää sekä merkityksetöntä, niin se voisi palata.. nopeuttaisi lähtöä siinä kohtaa.

Neljäs päivä ilman tupakkaa +30 vuoden polttamisen jälkeen. On tuo zonnic mint ihme tuote.

Itse poltin 16-vuotiaasta 23-vuotiaaksi, jonka jälkeen on ollut aika on off - suhdetta tuohon. Kännissä tulee useasti lipsuttua ja ostettua se yksi aski, ja jos jotain jää yli niin se aski tulee poltettua loppuun. Uutta askia en kuitenkaan ikinä osta. Pitäisi tuostakin tavasta päästä eroon, mutta on se sentään parempi että polttaa askin kerran 1-2 kuukaudessa kun pari askia viikossa. Nyt on menossa vähän pidempi jakso taas, 6 viikkoa tuli täyteen tänään viimeisestä tupakasta.

Pakko kysyä, porukka kun lopettaa röökin polttamisen niin meneekö kroppa ihan sekaisin? Ainakin itsellä on mennyt ihan. Hirveää ummetusta jos ei polta ja se on se suurin häiritsevä tekijä tälläkin hetkellä.

Alkuvuodesta tulikin jo täyteen lähes 11 vuotta tupruttelua, kun 2009 aloittelin nuorena poikana lukiossa polttamaan. 2016 tuli aikanaan lopeteltua ensimmäistä kertaa aloittamisen jälkeen, ja jokin aika myöhemmin samana vuonna tuli polteltua muutama tupakka kännipäissään. Ja siitähän se kierre silloin taas lähti. Ainoa lopetusyritys oikeastaan olikin tuo 2016 mikä onnistui ihan hyvin ja pysyi raiteillaan, ennen kuin sitä kuvitteli olevansa voittamaton. Voihan sitä pari polttaa, kun muuten ollaan jo kokonaan irti. Ja parin jälkeen taas mentiin, pari vaihtuikin omaksi askiksi, ja oma aski vaihtui taas vakituiseksi sauhutteluksi.

Nyt tuli lopeteltua maaliskuussa polttaminen seinään (erittäin pahan flunssan avustuksella), ja nyt uskaltaa jo sanoa, että se oli nyt vihdoin ja viimein tässä. Päätin "kärsiä" ne vieroitusoireet kun en halunnut siirtyä nuuskaan, purkkaan, suihkeeseen tai mihinkään muuhunkaan, vaan halusin eroon koko saatanan nikotiinista ja kerralla. Tarpeeksi hyvin kun oman mielen saa jostain asiasta ja sen haitallisuudesta vakuutettua, niin on se ihmismielen voima ja kyky ihan uskomaton. Meni lopetus ihan käsittämättömän helposti, ja eniten kaduttaa, että tuon 2016 jälkeen tuli kitkuteltua tänne vuoteen 2020 asti ilman yhtään lopettamisen yritystäkään. Tavallista purkkaa meni pari päivää, muuten neljän seinän sisällä oloa (koronahässäkän alku, oma aika paha flunssa, joten eipä kotoa mihinkään tullut poistuttua) ja Netflixin tuijottamista. Tavallinen purkkakin "korvikkeena" loppui parissa päivässä. Pahin testi oli ensimmäinen ryyppyreissu kavereiden kanssa, mutta sekin meni loistavasti, kun alkaa tuo touhu niin harvinaista olemaan meidänkin kaveriporukassa. Vielä kun nyt edellisestä viisastuneena tiedän sen aivan varmaksi, että en voi polttaa edes sitä yhtä. En edes yhtä hatsia. Muuten taas mennään aivan varmasti alusta.


Faija-vainaa poltti aikoinaan yli 20 vuotta, ja onnistui lopettamaan vasta kolmannella kerralla. Ehti tosin ollakin melkein 30 vuotta polttamatta. Nyt voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että tässä tapauksessa pojasta polvi paranee.

Tänään tulee 10 päivä kokonaan ilman tupakkaa. Luin sen Stumppaa tähän kirjan ( @godspeed ) ja se auttoi muuttamaan ajatusmaailmaa. Nyt on vahvasti sellainen olo, että ei koskan enää. Vieeoitusoireet on ollu todella lievät eikä ratkeaminen ole oikeastaan ollut edes lähellä. Jos tämä ei tästä pahene, voi todellakin sanoa että omalla kohdalla lopettaminen oli naurettavan helppoa. Mutta ei nuolaista ennen kuin tipahtaa. Vielä pitää olla pitkä aika polttamatta ennen kun voi sanoa lopettamisen onnistuneen.