Yhdysvallat lähtee parantamaan kotikisojen pettymystä Vancouveriin ja Victoriaan melkoisen mielenkiintoisella kokoonpanolla. Ensimmäinen leiriryhmä julkaistiin eilen, mistä löytyy viisi vuosi sitten Buffalossa pelannutta pelaajaa.
Hyökkääjät (16):
Evan Barratt
Noah Cates
Sasha Chmelevski
Logan Cockerill
Cole Coskey
Sean Dhooghe
Jack Drury
Joe Farabee
Jack Hughes
Tyler Madden
Josh Norris
Jay O'Brien
Ryan Poehling
Jason Robertson
Oliver Wahlstrom
Sammy Walker
Puolustajat (10):
Mikey Anderson
Michael Callahan
Ty Emberson
Quinn Hughes
Joey Keane
Phil Kemp
K’Andre Miller
Dylan Samberg
Mattias Samuelsson
Jack St. Ivany
Maalivahdit (3):
Kyle Keyser
Spencer Knight
Kayden Primeau
Joka vuosi jää fiilis, että Yhdysvaltojen leirivalinnat sekä erityisesti lopullinen joukkue herättää erityisen paljon närästystä eikä tämäkään vuosi ole poikkeus. Bode Wilde, Reilly Walsh, Artur Kaliyev sekä Trevor Zegras ovat etunenässä kavereita, jotka olisivat ehkä ansainneet paikan näyttää leirillä. Mun papereissa Wilde sekä Walsh ovat lopullisessa joukkueessakin. Toki sekä Kalieyv että Zegras ovat tulevana kesänä varauskelpoisia eivätkä ole ihan siellä Jack Hughesin tasolla pelaajina, joten ymmärrettävää tavallaan.
No mutta, tuosta joukosta pitäisi tehdä harvennusta ja se on mielestäni jopa yllättävän helppoa pois lukien maalivahdit. Jokaisella on mahdollisuus lunastaa ykkösmaalivahdin viitta, mutta antaisin tällä hetkellä edgen Keyserille. Spencer Knight on joukosta lahjakkain, mutta lienee yleistä, että kokeneemmat maalivahdit näissä kisoissa ovat etulyöntiasemassa.
Siirrytään puolustukseen. Walsh sekä Wilde olisivat tehneet tuosta puolustuksesta paremman enkä ymmärrä miksei heitä valittu, mutta näillä nyt mennään. Walsh on toki pitkälti offensiivinen puolustaja ja tarvitsee ison vastuun ylivoimalla, joka roolina on käytännössä täysin Quinn Hughesin vastuulla. Wilde sentään osaa myös puolustaa ja näkisin oikean puolen olevan jopa heikko materiaalin perusteella.
Dylan Samberg - Mikey Anderson
Quinn Hughes - Joey Keane
K’Andre Miller - Ty Emberson
Kaksi ykkösparia sekä hyvä kakkospari tuolle tasolle. Samberg sekä Anderson pelaavat samassa joukkueessa yhdessä, pelasivat vuosi sitten yhdessä ja ovat joukkueen ykköspari pelaamaan vastustajien parhaita vastaan. Quinn Hughes taistelee ruotsalaisten ja kanadalaisten kanssa kisojen parhaan puolustajan tittelistä ja saa parikseen peliä rauhoittavan Keanen, joka on myös mennyt hyökkäyspelaamisessa eteenpäin. K’Andre Milleriä verrattiin Dustin Byfuglieniin viime kesän varaustilaisuudessa, on todella hauska seurattava. Tekee kaiken ja on todella ärsyttävä pelaaja vastustajan näkökulmasta. Emberson voittanee paikan pelaavasta kuusikosta, vaikka kausi on ollutkin heikko. Tähän olisin laittanut Bode Wilden, siinä olisi herkkua kerrakseen Millerin kanssa.
Jason Robertson - Ryan Poehling - Sasha Chmelevski
Joel Farabee - Jack Hughes - Oliver Wahlstrom
Evan Barratt - Josh Norris - Jay O’Brien
Noah Cates - Jack Drury - Tyler Madden
Ei ole yllätys, että Jack Hughesin niskaan asetetaan isot odotukset jo näissä kisoissa. Norris sekä Poehling ovat todella hyvät sentterit tähän turnaukseen, mutta hoitavat paperilla isompaa roolia kokonaisvaltaisina pelaajina, kun tulevan kesän ykkösvaraus saa pelata todella paljon ylivoimaa sekä ottanee ison osan hyökkäyspään aloituksista. En pidä Hughesia huonona pelaajana puolustamaan, mutta omasta mielestä hänen suurimmat puutteet ovat fysiikan kanssa ja kamppailupelaamisessa.
Jason Robertson on mun musta hevonen pistepörssin voittajaksi. Tekee todella kovaa tulosta tällä hetkellä OHL:ssä ja pääsee todennäköisesti nauttimaan Hughesin tarjoilusta ykkösylivoimassa. Poehling on todella hyvä pelintekijä ja toiselle laidalle asetin kaksoiskansalaisuuden omaavan Alexander ”Sasha” Chmelevskin. Chmelevski on myös pelannut jäätävää kautta OHL:ssä, todella hyvä laukaus ja liikkuu äärimmäisen hyvin. Pistäkää nimi mieleen.
Hughesin ympärille valmennusjohto kasaa hänelle tutun ketjun eli laidoille viime kesän ykköskierroksen varaukset Farabee sekä Wahlstrom. Wahlstromin kausi on ollut suuri pettymys, vain kolme maalia isossa roolissa ja huhuja on pitkin kautta esiintynyt kiinnostuksesta kouluun. Odotan häneltä huimaa turnausta ja jopa maalipörssin voittoa. Farabee tekee tuossa ketjussa sen likaisen työn, pystyen kuitenkin tuloksentekoon. Paperilla todella vaarallinen ketju ja oli ainut sommitelma, joka viime keväänä edes vähän pystyi uhkaamaan Suomen U18-joukkuetta.
Evan Barratt. Valtaosalla ei ole mitään hajua kuka tämä kaveri on, mutta hän johtaa yliopistosarjan maali- sekä pistepörssiä. Blackhawksin varaus toissa kesältä tekee tällä hetkellä läpimurtoaan ja vahvasti näyttää siltä, että rooli saattaa olla odotettua suurempi. Asettelin hänet ns. shutdown-ketjuun erinomaisien Norriksen sekä O’Brienin vierelle, jotka molemmat ovat loistavia kahden suunnan pelaajia. Barratt pelannee paljon alivoimaa kuten myös ketjukaverinsa.
Nelosketjuun kasataan offensiivinen energiaketju kahden entisen NHL-hyökkääjän Chris Druryn veljenpojan Jack Druryn sekä John Maddenin pojan Tyler Maddenin varaan, jota täydentää Noah Cates. Drury on pelannut hyvää kautta ja Madden on huomattavasti taitavampi pelaaja kuin isänsä. Todella heiveröinen, mutta taitava.
Kokonaisuudessaan joukkue on vahvasti roolitettu, kärkiosaaminen on ihan siellä Kanadan tasolla ja se mikä tekee nykyään Yhdysvalloista aina vaarallisen, pelaajat ovat lähes kaikki pelanneet toistensa kanssa läpi elämän. Jason Robertson, Jack Hughes, Ryan Poehling sekä Josh Norris ovat todella hyviä pelaajia tähän turnaukseen enkä ihmettelisi yhtään, jos Hughes lopulta pistepörssin voittaisi.
Jos valmennusjohto lukee tämän viestin, soittaa vielä Bode Wildelle sekä seuraa muita ohjeitani, on Yhdysvallat finaalissa tänä vuonna. Todennäköisesti ainakin pari muutosta noihin mun veikkauksiin nähdään.
Hyökkääjät (16):
Evan Barratt
Noah Cates
Sasha Chmelevski
Logan Cockerill
Cole Coskey
Sean Dhooghe
Jack Drury
Joe Farabee
Jack Hughes
Tyler Madden
Josh Norris
Jay O'Brien
Ryan Poehling
Jason Robertson
Oliver Wahlstrom
Sammy Walker
Puolustajat (10):
Mikey Anderson
Michael Callahan
Ty Emberson
Quinn Hughes
Joey Keane
Phil Kemp
K’Andre Miller
Dylan Samberg
Mattias Samuelsson
Jack St. Ivany
Maalivahdit (3):
Kyle Keyser
Spencer Knight
Kayden Primeau
Joka vuosi jää fiilis, että Yhdysvaltojen leirivalinnat sekä erityisesti lopullinen joukkue herättää erityisen paljon närästystä eikä tämäkään vuosi ole poikkeus. Bode Wilde, Reilly Walsh, Artur Kaliyev sekä Trevor Zegras ovat etunenässä kavereita, jotka olisivat ehkä ansainneet paikan näyttää leirillä. Mun papereissa Wilde sekä Walsh ovat lopullisessa joukkueessakin. Toki sekä Kalieyv että Zegras ovat tulevana kesänä varauskelpoisia eivätkä ole ihan siellä Jack Hughesin tasolla pelaajina, joten ymmärrettävää tavallaan.
No mutta, tuosta joukosta pitäisi tehdä harvennusta ja se on mielestäni jopa yllättävän helppoa pois lukien maalivahdit. Jokaisella on mahdollisuus lunastaa ykkösmaalivahdin viitta, mutta antaisin tällä hetkellä edgen Keyserille. Spencer Knight on joukosta lahjakkain, mutta lienee yleistä, että kokeneemmat maalivahdit näissä kisoissa ovat etulyöntiasemassa.
Siirrytään puolustukseen. Walsh sekä Wilde olisivat tehneet tuosta puolustuksesta paremman enkä ymmärrä miksei heitä valittu, mutta näillä nyt mennään. Walsh on toki pitkälti offensiivinen puolustaja ja tarvitsee ison vastuun ylivoimalla, joka roolina on käytännössä täysin Quinn Hughesin vastuulla. Wilde sentään osaa myös puolustaa ja näkisin oikean puolen olevan jopa heikko materiaalin perusteella.
Dylan Samberg - Mikey Anderson
Quinn Hughes - Joey Keane
K’Andre Miller - Ty Emberson
Kaksi ykkösparia sekä hyvä kakkospari tuolle tasolle. Samberg sekä Anderson pelaavat samassa joukkueessa yhdessä, pelasivat vuosi sitten yhdessä ja ovat joukkueen ykköspari pelaamaan vastustajien parhaita vastaan. Quinn Hughes taistelee ruotsalaisten ja kanadalaisten kanssa kisojen parhaan puolustajan tittelistä ja saa parikseen peliä rauhoittavan Keanen, joka on myös mennyt hyökkäyspelaamisessa eteenpäin. K’Andre Milleriä verrattiin Dustin Byfuglieniin viime kesän varaustilaisuudessa, on todella hauska seurattava. Tekee kaiken ja on todella ärsyttävä pelaaja vastustajan näkökulmasta. Emberson voittanee paikan pelaavasta kuusikosta, vaikka kausi on ollutkin heikko. Tähän olisin laittanut Bode Wilden, siinä olisi herkkua kerrakseen Millerin kanssa.
Jason Robertson - Ryan Poehling - Sasha Chmelevski
Joel Farabee - Jack Hughes - Oliver Wahlstrom
Evan Barratt - Josh Norris - Jay O’Brien
Noah Cates - Jack Drury - Tyler Madden
Ei ole yllätys, että Jack Hughesin niskaan asetetaan isot odotukset jo näissä kisoissa. Norris sekä Poehling ovat todella hyvät sentterit tähän turnaukseen, mutta hoitavat paperilla isompaa roolia kokonaisvaltaisina pelaajina, kun tulevan kesän ykkösvaraus saa pelata todella paljon ylivoimaa sekä ottanee ison osan hyökkäyspään aloituksista. En pidä Hughesia huonona pelaajana puolustamaan, mutta omasta mielestä hänen suurimmat puutteet ovat fysiikan kanssa ja kamppailupelaamisessa.
Jason Robertson on mun musta hevonen pistepörssin voittajaksi. Tekee todella kovaa tulosta tällä hetkellä OHL:ssä ja pääsee todennäköisesti nauttimaan Hughesin tarjoilusta ykkösylivoimassa. Poehling on todella hyvä pelintekijä ja toiselle laidalle asetin kaksoiskansalaisuuden omaavan Alexander ”Sasha” Chmelevskin. Chmelevski on myös pelannut jäätävää kautta OHL:ssä, todella hyvä laukaus ja liikkuu äärimmäisen hyvin. Pistäkää nimi mieleen.
Hughesin ympärille valmennusjohto kasaa hänelle tutun ketjun eli laidoille viime kesän ykköskierroksen varaukset Farabee sekä Wahlstrom. Wahlstromin kausi on ollut suuri pettymys, vain kolme maalia isossa roolissa ja huhuja on pitkin kautta esiintynyt kiinnostuksesta kouluun. Odotan häneltä huimaa turnausta ja jopa maalipörssin voittoa. Farabee tekee tuossa ketjussa sen likaisen työn, pystyen kuitenkin tuloksentekoon. Paperilla todella vaarallinen ketju ja oli ainut sommitelma, joka viime keväänä edes vähän pystyi uhkaamaan Suomen U18-joukkuetta.
Evan Barratt. Valtaosalla ei ole mitään hajua kuka tämä kaveri on, mutta hän johtaa yliopistosarjan maali- sekä pistepörssiä. Blackhawksin varaus toissa kesältä tekee tällä hetkellä läpimurtoaan ja vahvasti näyttää siltä, että rooli saattaa olla odotettua suurempi. Asettelin hänet ns. shutdown-ketjuun erinomaisien Norriksen sekä O’Brienin vierelle, jotka molemmat ovat loistavia kahden suunnan pelaajia. Barratt pelannee paljon alivoimaa kuten myös ketjukaverinsa.
Nelosketjuun kasataan offensiivinen energiaketju kahden entisen NHL-hyökkääjän Chris Druryn veljenpojan Jack Druryn sekä John Maddenin pojan Tyler Maddenin varaan, jota täydentää Noah Cates. Drury on pelannut hyvää kautta ja Madden on huomattavasti taitavampi pelaaja kuin isänsä. Todella heiveröinen, mutta taitava.
Kokonaisuudessaan joukkue on vahvasti roolitettu, kärkiosaaminen on ihan siellä Kanadan tasolla ja se mikä tekee nykyään Yhdysvalloista aina vaarallisen, pelaajat ovat lähes kaikki pelanneet toistensa kanssa läpi elämän. Jason Robertson, Jack Hughes, Ryan Poehling sekä Josh Norris ovat todella hyviä pelaajia tähän turnaukseen enkä ihmettelisi yhtään, jos Hughes lopulta pistepörssin voittaisi.
Jos valmennusjohto lukee tämän viestin, soittaa vielä Bode Wildelle sekä seuraa muita ohjeitani, on Yhdysvallat finaalissa tänä vuonna. Todennäköisesti ainakin pari muutosta noihin mun veikkauksiin nähdään.