Tiedämme kaikki miksi olemme tänään tänne kokoontuneet ja miksi haemme vertaistukea toisistamme. Nyt on minun vuoroni nousta seisomaan ja vihdoin myöntää se ääneen: "Olen kusipää!".
Vastaani käveli tänään Rautatientorilla nainen. Tukka oli lyhyt, ruosteen värinen ja hieman pörröllä. Kasvot kapoiset ja kalpeat. Hän käveli ohitseni nopeasti, mutta muistan hetken kuukauden pituisena. Hänen oikea silmänsä katseli luoteeseen ja vasen hieman kuin kaakkoon. Suu oli auki ja sieltä pilkisti jokaiseen eri ilmansuuntaan sojottavat hampaat. Kirsikkana hänen ilmeensä oli kuin päättömällä kanalla, joka on juuri astunut tulisille hiilille. Ja minä... minä päästin yllättyneen naurunpurskahduksen. Olen kusipää.
Emme hae synneillemme sovitusta, vaan tunnustamme heikkoutemme tässä ja nyt. Sinä siellä takana. Astu rohkeasti ja häpeillen esiin ja tule myöntämään kusipäisyytesi.
Vastaani käveli tänään Rautatientorilla nainen. Tukka oli lyhyt, ruosteen värinen ja hieman pörröllä. Kasvot kapoiset ja kalpeat. Hän käveli ohitseni nopeasti, mutta muistan hetken kuukauden pituisena. Hänen oikea silmänsä katseli luoteeseen ja vasen hieman kuin kaakkoon. Suu oli auki ja sieltä pilkisti jokaiseen eri ilmansuuntaan sojottavat hampaat. Kirsikkana hänen ilmeensä oli kuin päättömällä kanalla, joka on juuri astunut tulisille hiilille. Ja minä... minä päästin yllättyneen naurunpurskahduksen. Olen kusipää.
Emme hae synneillemme sovitusta, vaan tunnustamme heikkoutemme tässä ja nyt. Sinä siellä takana. Astu rohkeasti ja häpeillen esiin ja tule myöntämään kusipäisyytesi.