Marjamäelle kenkää!

  • 217 210
  • 1 122

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku, Miljoonamiehistö, Ranska, KuPS
Nokassa oli tosiaan sellaista tervettä itseluottamusta, jolla pärjää ulkomaillakin. Nämä maalta tulleet valmentajat kuten Jukka Jalonen ja Lauri Marjamäki ovat ihan ihmeissään, kun pitää mennä jonnekin ulkomaille.
Mistäs se Kari Jalonen sitten on tullut jos ei maalta? Se että pari kautta valmensi IFK:ssa ei vissiin tee miehestä vielä mitään paljasjalkaista stadilaista.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Marjamäen suurin heikkous on ilmiömäisen huono itseluottamus. Hänessä on samaa kuin Mixussa futiksessa ja Petussa. Nyt kun pelitapaa saatiin päivitettyä tälle vuosituhannelle, niin tiukassa paikassa alistuttiin kuin koira, jota on potkittu pentuna liikaa. Se on siinä mielessä harmi, että orastava menestys kaatui valmentajaan.

Tämä on täysin totta. Jotenkin Marjamäen aikakaudesta jäi sellainen pelokas ja epävarmuuden ilmapiiri leijumaan. Se välittyi ihan sieltä vituiksi menneestä World Cupista tähän päivään. Tavallaan paperilla tiedettiin mitä tehdään ja miten kukakin vastustaja kaatuu, mutta sitä ei koskaan saatu myytyä uskottavasti pelaajille. Oliko WC-turnauksen epäonnistuminen liian raju sysäys heti alkuun siihen, että homma lähti sivuraiteille kelvollisista adjutanteista huolimatta, jota hän käytti?

Kyllähän näissä valmennushommissa lähtökohta on se, että koutsi ja pelaajat ovat samassa veneessä ja kaikki soutavat samaan suuntaan eikä kukaan keikuta venettä. Ara oli lempeä, liiankin lempeä, johtaja joka oli hyvää pataa aikalaisten pelaajien kanssa ja homma toimi puolin ja toisin. Currea taktisesti heikompaa jääkiekkokoutsia saa taas etsiä, mutta mies on mestarillinen ihmisten käsittelijä nähdyin tuloksin. Westerlund oli kylmä taktikko, silti lähellä pelaajia kuunnellen heitä ja puhuen pelaajien pelistä. Doug Sheddenin aikakaudella havumetsien koutsin itseluottamus pelkästään toi Halifaxista mitalin, vaikka pelitavallisesti homma oli retuperällään, mutta Dougin lanttu kesti veneen keikutteluista huolimatta. Hän uskoi juttuun.

Marjamäen aikakaudesta jotenkin ei välittynyt sitä kuvaa.
 

RockTheRink

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, NHL
Todella paljon hämmentää edelleen tuo Sveitsi-peli. Mikä rooli siinä oli Marjamäellä (pelitavallisesti) ja mikä pelaajilla?

Kun koko turnaus pelattiin aivan toisenlaista lätkää kun aiemmissa Marjamäen luotsaamissa turnauksissa. Paikoitellen aivan huikeaa kiekkoa. Kuitenkin - koska "voittavaa rutiinia" joukkueessa ei ollut, huikeaa suorittamista seurasi ulospuhallus. Vain 90% suoritus, jossa ei oltu aivan terävimmillään. Saksa ja Tanska-tappiossa kävi näin. Peli ei ollut Suomelta niissä minusta mitenkään läpeensä paskaa.

Sitten erinomaisen USA-ottelun jälkeen tuli tämä Sveitsi-ottelu. Pelaajilla ei pysynyt kiekko ollenkaan lavassa. Yksinkertaisimmatkaan syötöt eivät menneet perille, vaan kiekkoa roiskittiin miten sattuu. Pelaajat kaatuilivat kentällä jne. Kun ei ollut kiekkokontrollia, vaan kiekko oli lähinnä Sveitsin pelaajilla niin siltähän tuo näytti että pelataan jotain trappia ja onkin vaihdettu pelitapaa yhtäkkiä toisenlaiseksi. Yritettiinkö pelata uudistuneella tyylillä, mutta edellä mainituista syistä se oli täysin mahdotonta?

Niin karmeaa touhua tuo oli minusta ihan yksilötasolla, hermostonutta ja väsynyttä, että vaikea sanoa mikä pelitavan rooli tuossa pelissä oli.
 

Uglatto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, PHI Flyers
Ihmettelin eilen sitä, että peluuttiko Suomi sysipaskaa kolmoskenttää Sveitsin ykköstä vastaan, vai miksi se Mannisen kenttä oli muutamaa hyökkäysvälähdystä lukuunottamatta jatkuvasti pulassa omassa päässä? Vai oliko se Sveitsin peluutusta? Suomi kuitenkin oli kotijoukkue. Tuntui myös koko kolmosketjun pelin ajan että Jormakka teki turhaa työtä, kun ketjukaverit oli ihan pihalla.
Ja samaa mieltä edellisten kommenttien kanssa sentteriongelmasta ja puolustavien puolustajien vähyydestä. Sveitsi vei liikaa tärkeitä aloituksia.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Varmaan erillisen Marjamäen kritisoinnin sijaan toistaiseksi pitää tähän väliin laittaa sitä, että viime vuosina Suomella ei oikein aina tunnu oikein pelitavat ja kuviot natsaavan muutenkaan.

Jo Jalosen aikaan oli jo ongelmia, mutta MM-kulta pehmensi kritiikkiä ja joitakin muitakin ongelmia mitä tuolloinkin jo oli nähtävillä tultaessa kohti nykytilannetta. Lupaavia nykynuoret pelaajat on, mutta jotenkin tuntuu se asenne olevan todella huono tai jos ei asenne ole niin sitten liidellään ihan liikaa pilvilinnoissa. Ja heti vähänkin kovan paikan tullen muserrutaan.

Tosin hämmentävän hyvin pelaavat kyllä mikäli saavat pakkansa kokoon, mutta sitä koko ajan ja säännöllisesti tapahtuvaksi tulen todennäköisesti odottamaan melko kauan. Lisäksi Suomen valmennusjohto (Muutkin kuin vain Marjamäki.) ovat tuntuvasti laiminlyöneet jääkiekon keskikastin maiden kehityskulun.

Tämä on mielestäni anteeksiantamaton virhe ja se pitäisi pikkuhiljaa lopullisesti alkaa ottamaan huomioon vaikka se kuinka kaihertaisi sitä kuuluisaa pientä kiekkomieltä. Muussa tapauksessa tällaiset tapaukset tulevat jatkumaan ja tuloksena on jonakin päivänä varmasti se jäänti ulos jo Puolivälieristä.

Itse en Päävalmentajana missään tapauksessa sallisi yhtään mitään peruuttelevaa asennetta ennen kuin vasta siinä kuuluisassa 7-0 tilanteessa Jääkarhuja vastaan sitten ja ehkä tilanteen mukaan vähän sitä ennen koska tuollaisetkin lukemat ovat tuhlaavia ja voimia haaskaavia. Alkuerät käsittelisin kyllä muutenkin ihan eri painotuksella.

Kun viime vuosina Leijonilla on ollut joku pakonomainen tarve muutenkin ihan hirveästi yrittää tehdä yksittäisistä otteluistakin kuin jotakin superilotusta malliin Kanada tai Yhdysvallat silloin kun niidenkin peli meni tai menee liian lekkeriksi ja sitten sillä hävitään tai melkein hävitään Alkuerissä ja viimeistään sitten Puolivälierissä.

Keskikastin maille kun ei tosiaan paljon tarvitse tilaa niinkään paljon kuin usein luullaan koska muuten tulee niitä harvojen paikkojen maaleja joihin ne tärkeät pelit sitten hävitään.

Tähän asti sen Puolivälieristä ulosjäännin on huonoimmillaan estäneet vain yllättävät romahdukset joiltakin keskikastin mailta ja samoin ehkä myös turhan pitkän Alkuerien ottelumäärä mikä väsyttää keskikastin maat ja etenkin jo pikkumaat melkein heittopussien tasolle.

Talviolympialaisissa mitalit jäivät sitten saamatta, keskikastin maiden kanssa tapahtuneesta perseilystä ei edes Sir Penan tapaan edes joskus päästy eroon koko valmennusaikana ja tässä sitten siitä onkin ollut tuloksena melkein kaikkien keskikastin maiden paitsi Jääkarhujen hyppimistä silmille. (Jääkarhut voittivat Leijonat viimeksi Jalosen tai Westerlundin aikaan vuonna 2013 ja tätä ennen mennään vuoteen 1964 toki satunnaisten tasapelien lisäksi joista muistettavimmat lienevät 1990 ja 1996 tapahtuneet tasapelit. Lisäksi ilman paria onnekasta röpelömaalia Talviolympialaisissakin tuntui jo olevan pelottavan lähellä Jääkarhujenkin kanssa käydä kalpaten.)

Huonoin jääkiekon nykyaikainen tilanne lienee Marjamäen ajan fiaskojen lisäksi olleen vain vuosina 2002-2005 kun joka vuosi jäätiin vain Puolivälieriin. Talviolympialaisissa vain nykyajasta puhuttaessa 1992 ja 2002 ollaan jääty mitalipelien ulkopuolelle.
 
Viimeksi muokattu:

scholl

Jäsen
Mistäs se Kari Jalonen sitten on tullut jos ei maalta? Se että pari kautta valmensi IFK:ssa ei vissiin tee miehestä vielä mitään paljasjalkaista stadilaista.

Jalonen on pelannut Calgaryssa, Edmontonissa, Skellefteåssa jne. Valmentajana menestynyt Turussa, Oulussa ja Stadissa. Vähän eri asia kuin joku, joka on Riihimäeltä. Katsopa huviksesi Aku ja 7 ihmettä -jaksoja, jos haluat päästä kärryille, miten ihmeellinen maailma on todelliselle maalaispojalle. Kari Jalonen on maailmanmiehen oloinen, joku Marjamäki ei. Ihan samalla lailla jostain Mika Häkkisestä on tullut kansainvälinen, vaikka on Martsarista. Hän ei vaikuta sellaiselta pikkupojalta enää.
 

scholl

Jäsen
Yksinkertaisimmatkaan syötöt eivät menneet perille, vaan kiekkoa roiskittiin miten sattuu. Pelaajat kaatuilivat kentällä jne. Kun ei ollut kiekkokontrollia, vaan kiekko oli lähinnä Sveitsin pelaajilla niin siltähän tuo näytti että pelataan jotain trappia ja onkin vaihdettu pelitapaa yhtäkkiä toisenlaiseksi.

Siinä oli samaa kuin Tanska-pelissä. Vastustaja taklasi ja paineisti, niin oltiin pulassa. Trapin sijaan olisi pitänyt taklata itsekin ja pyrkiä riistoihin ja nopeisiin hyökkäyksiin.
 

Pipolätkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Dallas
Jääkarhut
Mitä hemmetin Jääkarhuja? On kyllä olemassa jääkiekkoseura Ylivieskan Jääkarhut ja avantouintiseura Joensuun Jääkarhut. Jenkeissäkin on Knoxville Ice Bears ja Saksassa Eisbären Berlin. Ei kai Suomen maajoukkue noita vastaan ole pelannut?

Itseäni kyllä ihmetyttää, että miksi Ahoa & kump. piti peluuttaa niin perkeleesti niissä 7-0 peleissä Norjia vastaan. .
 

lainelaser

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL Leijonat Huuhkajat JYP
Vaikka peli oli ajoittain aivan maagista katseltavaa, tulos on ollut surkea koko Marjiksen aikakaudella. Ei yhtään mitalia.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Mitä hemmetin Jääkarhuja? On kyllä olemassa jääkiekkoseura Ylivieskan Jääkarhut ja avantouintiseura Joensuun Jääkarhut. Jenkeissäkin on Knoxville Ice Bears ja Saksassa Eisbären Berlin. Ei kai Suomen maajoukkue noita vastaan ole pelannut?

Itseäni kyllä ihmetyttää, että miksi Ahoa & kump. piti peluuttaa niin perkeleesti niissä 7-0 peleissä Norjia vastaan. .

Jääkarhut nimenomaan ovat Norja kansainvälisestä pelistä puhuttaessa ja aina noin 1970-luvulle asti suomalaisissa sanomalehdissä mainittiin vanhoissa ottelukirjoituksissakin eri lehdissä hyvinkin usein tuo lempinimi joskin useimmiten enemmän 1950-luvulla tai 1960-luvulla tuota nimitystä käytettiin.

Puolastakin käytettiin nimitystä Valkokotkat suomalaisissa lehdissä suurin piirtein noin 1970-luvulle asti jonka jälkeen alkoi muiden maiden lempinimet hävitä melkein kokonaan ja sittenpähän tunnettiin vain joko Leijonat tai Tre Kronor ja muilla ei niin olevinaan niin mittään väliä ollut mikä kieltämättä on kyllä joskus ikävää ja yksipuolista kun miettii, että yllättävän monessa maassa jääkiekkojoukkuetta kutsutaan kyseisten maiden medioissa hyvinkin usein juurikin lempinimiltään.
 
Viimeksi muokattu:

scholl

Jäsen
Kaikista mäkihyppääjistä käytetään joskus lempinimeä mäkikotkat, vaikka oikeasti "saisi" käyttää vain Saksan hyppääjistä, joilla on vaakunassa se kotka. Eli DSV-Adler on Saksan maajoukkuehyppääjät.
 

chauron

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIMARS
Marjamäen suurin heikkous on ilmiömäisen huono itseluottamus. Hänessä on samaa kuin Mixussa futiksessa ja Petussa. Nyt kun pelitapaa saatiin päivitettyä tälle vuosituhannelle, niin tiukassa paikassa alistuttiin kuin koira, jota on potkittu pentuna liikaa. Se on siinä mielessä harmi, että orastava menestys kaatui valmentajaan.

Olikohan tuo päivittynyt tyyli itseasiassa Mannerin tekosia, tuossa peli-ilmeessä oli kyllä enemmän tän vuoden kärppiä kuin Marjamäkeä. Hyvä pomo tosin osaa delegoida ...
 

Esteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
♠️
Jatkoajan määkin-oon-Marjamäen-kaveri kirjoittelun helmi:

"Lauri Marjamäen viimeinen leijonaturnaus sai karmaisevan lopun"

Eikö sen pitäisi kuulua:

"Lauri Marjamäen jokainen leijonaturnaus sai karmaisevan lopun"

Tästä tulee tietysti meikäläiselle taas bänniä, mutta siittä vaan. Nyt lähdetään kesälomalle, joten 1-3kk jäähy sopii.

Kaikista mäkihyppääjistä käytetään joskus lempinimeä mäkikotkat, vaikka oikeasti "saisi" käyttää vain Saksan hyppääjistä, joilla on vaakunassa se kotka. Eli DSV-Adler on Saksan maajoukkuehyppääjät.

Mites tää liittyy meidän Heidi Beerenhügeliin, joka muistuttaa korkeintaan närhen ja tarhapöllön sekoitusta.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Olikohan tuo päivittynyt tyyli itseasiassa Mannerin tekosia, tuossa peli-ilmeessä oli kyllä enemmän tän vuoden kärppiä kuin Marjamäkeä. Hyvä pomo tosin osaa delegoida ...

Hyvä pomo kuuntelee alaisiaan ja poimii sitten kokonaisosaamisesta parhaat ratkaisut.
 

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
Kaikki on täällä varmasti sanottu, mutta täytyy itsekkin todetta, että olihan tuo laten aikakausi karmea.
Ainoat pienet valopilkut koostuu muutamista otteluista jotka voi laskea yhden käden sormin. Luottoa ei ollut ennen tätä viikkoa, että leijonat menestyisi.
No pannukakku mikä pannukakku... Tästä on kuitenkin suunta vain ylöspäin.

Muistan laten sanoneen, että pitää pelaajat täydellisessä uutispimennossa kisojen aikana. Itse ainakin pelaajana kokisin tälläisien rajoituksien ahdistavana.
Varsinkin voin kuvitella tilanteen missä late sanelee jollekkin Koivun Mikolle "et lue sitten niitä uutisia kun joku voi sanoa pahasti".
Ei mikään suuri asia, mutta tälläiset pienet asiat saattaa oikeasti sotkea asioita. Lisäksi veikkaisin tälläisiä turhia sääntöjä on ollut laten aikana lukuisia.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Meidänpelin Lauril on nyt nähty. Katsotaan tulosten kautta:
  • WC 2016. Hävettävä esitys. Ei ole ihme, että johtavat julkaisut kyseenalaistavat Suomen osallistumisen.
  • WM 2017: Hävettavä esitys. Kuurupiilo talitiasten kera vain jatkui.
  • OM 2018: Kaikkien aikojen sauma voittaa olympiakultaa ryssittiin täysin. Peli oli häviötä pelkäävää kyyristelyä. Olympiaturnauksen huipensi historiaan jäävä vapina oman maalin takana. Vastassa oli kaikin tavoin heikompia joukkueita, mutta.ei.
  • WM 2018: Koominen esitys. Peli päivittyi, mutta pelko jäi.
Jos tulokset markitsevät jotain, niin Marjamäen kausi Leijonissa on ollut täysi paska. Toivotaan hänelle onnea Siperiaan.
 
Viimeksi muokattu:

Nukkemurhaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Läpsytinpoppoo
Lauri Marjamäki huomasi Leijonat-pestin kritiikkitulvan läheisten viestien kautta – "V***u mitä touhua"

– 38 maalia alkulohkossa, se on ihan poikkeuksellista suomalaisessa jääkiekkoilussa, Marjamäki nostaa esille konkreettisen faktan.

Late on huumorimiehiä.
Tässä kiteytyy mielestäni yksi suurimmista ongelmista suomalaisessa urheilussa lähes jokaisessa lajissa; vaatimattomuus. Kuuluu toki myös yleisesti suomalaiseen asenteeseen ajattelutapa "anteeksi, että olemme olemassa", mutta kilpaurheilussa tuo saa ainakin minussa aikaan oksennusrefleksin.

Anteeksi karu kielenkäyttöni, mutta helvetti sentään. Jos lähdetään kilpailemaan urheilussa, niin ainoa tavoite on olla ykkönen. Kaikki muut sijoitukset ja alemmat saavutukset tarkoittaa sitä, että suoritus on mennyt päin persettä.
 

lätkää

Jäsen
Tää on tää meidän kulttuuri tämmöstä. En tiedä mistä taas aloittaa. Sanotaanko näin että parempaan suuntaan saatetaan olla menossa. Nuorissa on tulevaisuus.

Yhä Edelleenkin ollaan kuin jostain banaanivaltiosta. Ruotsin vallan ajalta. Ei välitetä toisista. Yksilöllä ei ole vastuuta tekemisistään. Me ollaan kuin isoja lapsia.

Pitää olla joka asiaan joku laki jota noudattaa, mitään ei kyseenalaisteta. Meidän peliä, meidän päivää.

Pikkutakkimarionetit johtaa lätkäjengejä, jotka ei tiedä lätkästä eivätkä oo pelanneet sitä koskaan.

Aina puhutaan jostain vitun marjamäen, jalosen leijonista, jaloslaisuus.. voi helevetti. Ja aina jauhetaan että pelaajille pitää antaa valtaa ja oikeuksia. Ei. Vaan kulttuurin pitää rakentua niin että pelaajat ottaa vallan. Jos koutsi on paska niin pelaajat ottaa homman haltuun. Pelaajat on vastuussa itsestään, voitosta, tappiosta tekemisistään. Ei mikään helevetin vastuuvalmentaja. Jossain pikkujunnuissakin ei vittu!

Ja sitten tää Suomen jokaisessa palloilulajissa oleva peliväline on vallan väline -ajattelu. Jos pelaajan koko ura junnuista aikuisiin vältetään toistoja ilman kiekkoa/pelivälinettä ja voi kauhia ollaan taas purjeessa ja KAAMEAA jos joutuu puolustamaan. Ei Ei ei! Pitää haluta pelata ilman kiekkoa, jos kaksi vastustajaa on yhtä hyviä joutuu myös pelaamaan ilman kiekkoa! Sieltä ne puolustavat pakit tulee. Ottaa vastuun, peittää jäätä, linjoja ei hötkyile. Ratkoo pelejä.

Tää meidän peli taktiikka paska on niin vahingollista. Aikuisten lätkäjengi täynnä isoja lapsia.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös