Minkä merkkisellä moottorisahalla päristelet?

En moottorisahaile, mutta olen saanut pärisyttää keikalla Maukka Perusjätkän sahaa, joten Partner.

JonseRED vm 1992 ja tyhjäkäynti kateissa eikä lähtenyt kuumettuaan kunnolla käyntiin, mutta niin vaan monena suvena sahasin talveksi puita verenmaku suussa ja paita märkänä.

Le Banner kirjoitti:

JonseRED vm 1992 ja tyhjäkäynti kateissa eikä lähtenyt kuumettuaan kunnolla käyntiin, mutta niin vaan monena suvena sahasin talveksi puita verenmaku suussa ja paita märkänä.

Laajenna klikkaamalla

Ei kai polttopuita kannata kesällä sahata? Märkiä ovat...
Sahaile ens kerralla syksyn pikkupakkasilla, tai keväällä kun on vielä kylmää mutta aurinko paistelee. Ei tule niin kuumakaan :)

Pilkkominen paukkupakkasilla ainakin bueno. Pöllit halkeaa lähes ajatuksenvoimalla. Nyt on ensi kertaa odotettu monta vuotta asumismuodon muututtua, mutta tarvittaessa päristelen ihan mielellään.

Katsohan, tässäpä itselle mieluinen ketju! Opiskelen ja työskentelen metsäalalla, ja jos en ole töissä tai koulun penkillä, niin luultavasti olen saha kädessä metsässä. Minulla (tai isänhän ne molemmat oikeasti ovat) on kaksi sahaa, molemmat Husqvarnoja. Minä sahaan 345:llä ja isäni ottaa yleensä vanhemman, olikohan malli 55? Jos muistan oikein niin isäni on ostanut sen vanhemman sahan veljeltään käytettynä 30v sitten, eli onhan tuolla sahalla ikää. Hyviä sahoja ovat olleet, tosin vanhempi alkaa olemaan jo vähän aikansa elänyt ja siksi isä on viime vuodet tutkaillut moottorisahatarjouksia. Uusi saha tulee luultavimmin olemaan merkiltään Husse tai Stihl. Sthilistä on kokemuksia raivaussahana, ei ole varmaan edes viittä vuotta vanha se, ja hyvä peli ollut. Taisi meillä olla raivaussahana joku vanhempi Husse myös toisena varakoneena.

Jos tuolla vapaassa aiheessa oli toissapäivänä ketju "mitä olet oppinut äidiltäsi", niin itse voisin sanoa tähän väliin että isältäni olen oppinut, että älä koskaan ikinä milloinkaan osta mitään halpissahoja. Ainoat merkit joita kannattaa ostaa ovat Husse, Tilhi, Jonsered ja ilmeisesti vielä Dolmar. Kaikki kiinanpojan tekeleet kuten Metsuri (ovela kikka kiinanpojalta nimetä saha suomeksi) ovat pelkkiä riesoja, joista ei ole kuin korkeintaan verkonpainoksi. Niitä sahoja joutuu usein askartelemaan ennen käyttöönottoa, sitten niihin ilmestyy ties millaisia vikoja ja varaosia sun muita ei saa mistään. Kannattaa investoida se muutama satanen lisää, niin saat pelin joka kestää kymmeniä vuosia.

Loppuun vielä ajattelin jakaa hauskan tarinan, jonka kuulin omalta moottorisahamyyjältäni. Joku vanha pihi isäntä (ei tällä kertaa minun isäni) oli menossa ostamaan uutta moottorisahaa, ja ostikin lopulta suht hyvän sahan. Myyjä sitten kyseli onko isännällä turvahousuja, sillä voisi tehdä niistäkin tarjouksen sahan kylkeen. Ei kuulemma ollut isännällä housuja, eikä kiinnostanut maksaa yhtään ylimääräistä niistä, joten housut jäivät kauppaan. Eihän siinä sitten mennyt kuin viikko tai pari, kun isäntä palasi kauppaan. Oli sattunut pieni haveri ja jalkaan oli jouduttu laittamaan oliko 15 tikkiä. Turvahousuilla nuokin tikit olisi jäänyt saamati. Isäntä tuli sitten kauppaan takaisin ostamaan housuja. Edes tuo vahinko ei saanut pihi-moodia pois päältä, vaan isäntä alkoi silti tinkiä pirusti niistä turvahousuista. Kyllä isäntä ja kauppias pääsivät lopulta kauppoihin, mutta vähän naurattaa tuo kun pitää omasta turvallisuudesta lähteä tinkimään.

Haaa, mikä ketju...
En valitettavasti päässyt äänestämään mitään, kun minun sahani merkki on Ryobi, viime syksynä uutena hankittu - ihan hyvin on saha toiminut polttopuiden kaadossa ja katkomisessa. Tosin, onpa sattunut kohdalle muutama niinkin iso puu, ettei laippa enää yltänyt läpi, jolloin lievä tehon puute (nk. mökkisaha) alkoi vaivata, mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa...
Kaipa tämä minunkin sahani on luettava halpis-merkiksi, josta aika heppoinen ensiasennus-teräketju sahaa alkuun käyttäessäni eniten juorusi, mutta Oregonin vaihdon jälkeen ei pahaa sanaa: lähtee talvellakin käyntiin mukisematta ja ketjunkiristys on kätevä, ilman työkaluja toimiva systeemi.

Hussella mennään. Varsinaisesti ei oma ole, vaan sukulaisten ja omat puut on tehty lapsuudenkodissa, joten saha on yhteinen, kun suht lähellä kaikki sitä tarvitsevat asuvat. Eipä ole vielä ongelmia tullut, vaan helposti on aina saanut sovittua muiden kanssa, jos on sahalle ollut tarvetta.

Huskua ja Jonsua on ollut poikavuosina, mutta vuosituhannen vaihteen myötä pappani jätti "varaosat" minulle. Pappani on sitä harvinaista sakkia, joka on koko työuransa tehnyt metsurina (eli 14-68 -vuotensa), joten uskon osaajaan: Stihlin 320 pitkällä laikalla. Hyvin kukkuu vieläkin, vaikka perintökalulla lienee jo ikää.

Partneria en suosittele kenellekään, mutta jo kahden ex-anopin kirousten myötä olen kierolla tavalla oppinut pitämään puutarhatuotteen moottorisahoista.

benicio kirjoitti:

Pahasti ei pieleen mene kummallakaan. Jotenkin pidän Stihliä parempana, mutta en tiedä miksi. Muista sitten kertoa mihin päädyit: Minkä merkkisellä moottorisahalla päristelet?

Laajenna klikkaamalla

Toisessa ketjussa kyselin, että ostanko pihatöitä varten Husqvarnan vai Stihlin. Itse asiassa lopullinen päätös tuli kun soitin isäukolle samasta asiasta, ja sellaisen vaikutelman sain että perintöä on turha odotella jos menen Huskun ostamaan. Siksi astelin eilen upouuden Stihl MS 181 -koneen kanssa liikkeestä ulos. Eihän se ole mies eikä mikään jollei moottorisahaa omista.

L. Paraske kirjoitti:

Toisessa ketjussa kyselin, että ostanko pihatöitä varten Husqvarnan vai Stihlin. Itse asiassa lopullinen päätös tuli kun soitin isäukolle samasta asiasta, ja sellaisen vaikutelman sain että perintöä on turha odotella jos menen Huskun ostamaan. Siksi astelin eilen upouuden Stihl MS 181 -koneen kanssa liikkeestä ulos. Eihän se ole mies eikä mikään jollei moottorisahaa omista.

Laajenna klikkaamalla

Mites se raivuri? Niitä saa koko paketteja mätsäävillä valjailla ja turvasaapikkailla (esim.) stihlin logolla ja väreissä, kyllä tietävät kylillä olla kateellisia kun pistää sitä parempaa Seppälää päälle leimikkoon.

Nuoruudessa perheyrityksen hommissa tarvittiin moottorisahaa.
80-luvun Raket-saha 85-kuutioisella moottorilla oli aivan ylivertainen laite. Miehen vahvuinen koivutukki katkesi pelosta jo kun Rakettia käynnistettiin.
Koska Raket leikkasi kiinni, joutui vanha isäni tyytymään Stihliin, mikä on ihan toimiva peli. Voimaa vaan ei nykysahoissa ole riittävästi.
En kyllä ymmärrä Homeliten ihannointia. Aivan paskoja laitteita. Ehkä noilla jonkin marjapuskan saa nurin. Miesten töihin vaaditaan rajummat laitteet.

Nuorena poikana tein metsurin hommia jo 14-vuotiana. Näin eräällä messulla tukista tehdyn karhun. Kesämökillä ajattelin kokeilla samaa asiaa hylätyllä lennätintolpalla. Esittelin karhutyötä, mutta kamujen mielestä se oli pikemminkin loikkaava lohi.
Otin loukkauksena, sontiaiset...

Ostin Tokmannilta moottorisahan vuosia sitten, se oli edullinen ja sininen, myös toimiva, satasen peli. Onnistuin laskemaan sen sitten ainoan terävän kiven päälle tontilla, teräketjuöljyn syöttöputkeen vuoto tuli. Onneksi ei lainkaan harmittanut, otin sen stoalais-poholalaasesti. On vieläkin korjaamatta, koska olisi perkele tarvittu ulosvetäjää sahan muovisuojien puolittamiseen. Halpahintainen vehje, edullinen koota, hankala arveen sitten hajottaa, saatana.
Hain tokmannilta sitten Boschin säyhkösahan, erittäin mukava peli muuten, mutta tarvitsee sähköjohtimia. Sähkösaha riittänee omakotiloille useinmiten, väitän mä.
Korjaan kuitenkin tuon Sinisen jossain vaiheessa, moottorisahauksessa on munaa. Tai sitten sitten vain vedän sen käyntiin, päristelen ilman ketjuöljynsyöttöä, leikin Maukka Persujätkää.

Stihlin miehiä olen, vehje kun on Saksassa alulle pantu. Mutta perkele piti viime talven polttopuu- lavarakennelma pätkiä ja polttaa, niin Stihl taisi leipoa. Kaasua antaa rajoitetusti, ja ketju pyörii todella laiskasti. Mikähän mahtaa olla vialla?

Mauri-Antero kirjoitti:

Stihlin miehiä olen, vehje kun on Saksassa alulle pantu. Mutta perkele piti viime talven polttopuu- lavarakennelma pätkiä ja polttaa, niin Stihl taisi leipoa. Kaasua antaa rajoitetusti, ja ketju pyörii todella laiskasti. Mikähän mahtaa olla vialla?

Laajenna klikkaamalla

Simppelein on aina: kuinka paljon voit säätää pyörivien kiekkojen etäisyyttää? Jollet, niin heitä ahvenen syötiksi. Säätövaraa pitäisi olla aina sentti tai kaksi. Jaa-a, että ihan jääkiekkopalsta?

NDT665 kirjoitti:

Simppelein on aina: kuinka paljon voit säätää pyörivien kiekkojen etäisyyttää? Jollet, niin heitä ahvenen syötiksi. Säätövaraa pitäisi olla aina sentti tai kaksi. Jaa-a, että ihan jääkiekkopalsta?

Laajenna klikkaamalla

Joo, kyllä se on lähellä, että vienkö vehkeen mettän reunaan jonkun siellä elävän eläimen vietäväksi. Yks kaveri sitä vois tarkemmin vielä katsoa, itsestä kun on tullut laiska paska. Sillä samalla kaverilla on muuten 65cc Länsi- Saksassa valmistettu Stihl. Ja prkl paukkuu vielä tänä päivänäkin.

Pura se kertaalleen ja uudelleen. Sisältä ja myös ulkoa voi yleensä säätää laipan etäisyyttä.
Näin ohjaa henkilö, joka on sipaissut itseään sahalla oikeaan polvilumpioon.

Tahdon Homeliten. Olisko kellään ylimääräistä? Saakeli kun se kourissa etenen Hesarilla (Helsinginkatu, väylä Helsingissä) niin alkaa hipsteriinkin tulla liikettä.

Turha Kaukalo kirjoitti:

Tahdon Homeliten. Olisko kellään ylimääräistä? Saakeli kun se kourissa etenen Hesarilla (Helsinginkatu, väylä Helsingissä) niin alkaa hipsteriinkin tulla liikettä.

Laajenna klikkaamalla

Olisitko jatkoa elokuvalle Liekehtivä hortonomi?
Velipuolikuu
(onpas perssiestä tämän linkin tiedot mutta ohjaa siis youtubeen velipuolikuupätkään "Himolite")

Wiljami kirjoitti:

Olisitko jatkoa elokuvalle Liekehtivä hortonomi?
Velipuolikuu
(onpas perssiestä tämän linkin tiedot mutta ohjaa siis youtubeen velipuolikuupätkään "Himolite")

Laajenna klikkaamalla

Juuri sille. Tai semmonen K18-versio vissiin.

Meinas mennä tuskailuks ennen kuin huomasin, että useampaa merkkiä voi äänestää. Pääpäristin on Dolmar ja sillä on kaverina joku muovisempi halpis-Partner, joka tuli yhden mutkan kautta vähän käytettynä vastaan. Raivaussahoissa luotan Husqvarnaan joita löytyy kaksi kappaletta ja sitten on vielä vanha Jonsered ruohohommiin.

Piti kaatamani pihasta omenapuun raato ynnä terijoensalava, mutta Jonsered ei halunnut tehdä yhteistyötä. Onhan tuo ollut käyttämättömänä tallissa toista vuotta, mutta melko uudenkarhea saha on kyseessä kuitenkin. Siivosin otuksen sytytystulpan, ja kokeilin vielä toistakin tulppaa, ei auta. Kun en varsinaisesti koe olevani polttomoottorilaitteiden osaaja, niin otin esille ohjekirjan. Tyhjensin polttoainesäiliön ja laitoin tuoretta polttoainetta tilalle. Bensaletku näyttää olevan kunnossa. Kaasutinta en tsekannut, mutta ihme on jos kalvo ei olisi ehjä, kun laite on viime käytön jälkeen ollut niillä sijoillaan autotallissa, jossa on läpi vuoden lämmöt plusasteilla. Sahassa on primerpumppu, ja sitä toki olen käyttänyt, mutta kun ei. Ryyppyä olen yrittänyt antaa monin eri tekniikoin, mutta Jonsered ei edes lupaile käynnistymistä. Sylinteriä en ole lähtenyt avaamaan, mutta laitteen melko vähäisestä käytöstä päättelen, että siltä osastolta on turha lähteä etsimään vikaa. Kai tuo pitää viedä korjaamolle. Kaltaiseni toistaitoisen moottorimiehen pitäisi ymmärtää hankkia sähkösaha ok-talonsa tarpeita tyydyttämään. Ideoita?

Vai onko mahdollista, että moottorisahaan on ryöminyt Saatana? Jospa sielunvihollinen on tehnyt pesän laitteen uumeniin, ja tunkee kaksihaaraaista kieltään bensaletkuun joka kerta, kun sahaamaan pyrkivä vetäisee käynnistysnarusta? Tietävätkö palstaveljet, saattaisiko ammattitaitoisen manaajan veloitus olla jopa edukkaampi kuin ahnaan pienkonekorjaajan perimä tariffi?

Jonsered. On meitä näköjään muutama muukin ko. tallin kuluttaja tällä palstalla. Kuten itseasiassa Kääpiökin yläpuolella. Saha on vanha kuin ukko perkele ja käytössä harvakseltaan lähinnä järeämpien polttopuiden harvesterointiin, mutta siinä ehkä yksi syy miksi vanha rouva on kestänyt kaikki nämä vuodet. Iän tuomia tyyppivikoja ja pientä köhinää tulee tästä juusterista välillä vastaan, mutta melko moitteeton peli. Onhan tuossa jotain kerrassaan miehistä huudattaa iän patinoimaa leikkuuvehjettä niin, että puru lentää ja ääni raikaa lähitienoille. Niin kauan siis kuin homma pysyy melko pienissä määrissä.

Pisin Kääpiö 186cm kirjoitti:

Vai onko mahdollista, että moottorisahaan on ryöminyt Saatana? Jospa sielunvihollinen on tehnyt pesän laitteen uumeniin, ja tunkee kaksihaaraaista kieltään bensaletkuun joka kerta, kun sahaamaan pyrkivä vetäisee käynnistysnarusta? Tietävätkö palstaveljet, saattaisiko ammattitaitoisen manaajan veloitus olla jopa edukkaampi kuin ahnaan pienkonekorjaajan perimä tariffi?

Laajenna klikkaamalla

Voi olla mahdollista, riippunee keneltä ja minkälaiselta hengen mieheltä asiaa tiedustelet. Mistäs sitä tietää, että ehdottelevat sahan olevan syntinen, jos sillä on vaikka siepattu turhan järeää pölliä poikki mitä sillä olisi ollut teoriassa edes mahdollista suorittaa. Jos manaajalle menet, kannattaa tarkistaa manaajan ammattioikeudet jostain alan virallisesta ammattihenkilöiden tietokannasta, sillä jos loitsuaja päätyy uhraamaan sahasi näyttävästi roviolla karkottaakseen pahat henget helvettiin, voi korvauksia olla vaikeaa hakea, jos manaajan vakuutus/käärmekeittotaidot eivät kestä ns. päivänvaloa. Jos loitsuaja päätyy akupunktioon, tuntuu sekin hurjalta vaihtoehdolta jos haluat sahasi vielä toimivan, mene ja tiedä toimivuudesta. En ole varma onko näistä vakuutusfirmoilla ennakkotapauksia. Taksat pyörivät varmasti monen kirjavissa lukemissa, joten kannattaa kilpailuttaa ja tiedustella mitä heillä olisi tarjota sahallesi. En ole varma saako perinteistä teknistä sahankorjausta ja henkimaailman korjausta nykyisin samasta kioskista. Voi olla. Tarjoaahan postikin postinjaon lisäksi nurmikon leikkuuta.

Surukuku kirjoitti:

En valitettavasti päässyt äänestämään mitään, kun minun sahani merkki on Ryobi, viime syksynä uutena hankittu - ihan hyvin on saha toiminut polttopuiden kaadossa ja katkomisessa. Tosin, onpa sattunut kohdalle muutama niinkin iso puu, ettei laippa enää yltänyt läpi, jolloin lievä tehon puute (nk. mökkisaha) alkoi vaivata, mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa...
Kaipa tämä minunkin sahani on luettava halpis-merkiksi, josta aika heppoinen ensiasennus-teräketju sahaa alkuun käyttäessäni eniten juorusi, mutta Oregonin vaihdon jälkeen ei pahaa sanaa: lähtee talvellakin käyntiin mukisematta ja ketjunkiristys on kätevä, ilman työkaluja toimiva systeemi.

Laajenna klikkaamalla

Ryobi-diskriminaatiosta kärsitään täälläkin. Iiris Suomela, kuuletko meitä?

Jostain K-Raudan alelaarista tarttui kuusi vuotta sitten kouraan, ja sillä on pärjätty tontin polttopuutöissä. Kirkkaan keltaisen sahan nouto varastosta ei kerrytä metsuriuskottavuuspojoja. Muovia on varmaan enemmän kuin Nissanin kojelaudassa. Loppukin miehekkyys katoaa, kun ketjun tiukkuutta voi tosiaan säätää helposti kyljen rullista tulppa-avaimen sijaan. Tehoja saisi olla lisää, mutta ei tätä ole tukkien kaatoon tarkoitettukaan. Hinta ja laatu ovat kohdanneet ostoksessa mainiosti. Omilla sahausmäärillä Stihlin ja Huskun kaltaiset pro-mööpelit eivät olisi kannattava ostos. Laippa piti vaihtaa ja ohjekirja (oli onneksi tallessa) tuli tarpeeseen, kun etsi oikeita mittoja. Miten niitä voikaan olla niin montaa eri sorttia?

Seuraava saha taitaa olla akkusaha. Ei saa respektiä metsämiehiltä silläkään...

Landella sahailen kesäsin vuonna 1997 ostetulla Husqvarnalla. Ostettu sellaisesta liikkeestä kuin Lohjan Konehuolto.