Nähdäkseni tuossa johtopäätöksissä painotetaan ennen kaikkea sitä, että valtion/julkisen vallan ei ole syytä puuttua liikaa elinkeinorakenteeseen.
Joka nähdäkseni pätee myös nykyisen kaupungistumisen hidastamisyritysten osalta.
Tässä on lähdettä mihin? Voisit edes kertoa mitä väitettäsi tuo linkki tukee ja millä tavoin.
Johan minä tuossa sanoin että siinä selitetään miten eri paikoissa toimii erilaiset asiat. Ei ole mitään yksiselitteistä isompi on parempaa.Tässä on lähdettä mihin? Voisit edes kertoa mitä väitettäsi tuo linkki tukee ja millä tavoin.
Keskeinen syy uuden talousmaantieteen esittelyyn liittyy sen tarjoamaan selitykseen kaupungistumiselle, erityisesti kuljetuskustannusten roolin kautta. Historiallisesti kuljetuskustannukset ovat laskeneet. Esimerkiksi höyry, rautatiet, polttomoottori ja konttien käyttö kuljettamisessa ovat alentaneet tavaroiden kuljetuskustannuksia, kun taas auto, matkustajajunat ja lentokone ovat alentaneet ihmisten liikkumisen kustannuksia. Nämä muutokset saivat monet aikanaan ennustamaan, että etäisyys kadottaa merkityksensä (death of distance) ja lähitulevaisuudessa taloudellinen toiminta on maantieteellisesti tasaisesti jakautunutta. Samalla tämä merkitsisi kaupunkien kuolemaa (death of cities). Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kaupunkien osuus eri maiden väestöstä on 6 6 kasvanut 1900-luvun aikana enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kaupungistuminen on jatkunut, vaikka tavaroiden ja ihmisten kuljetuskustannusten laskun lisäksi sanomalehdet ja kirjat, lennätin, puhelin, radio ja televisio ovat alentaneet tiedon välittämisen ja levittämisen ja ihmisten välisen kommunikaation kustannuksia.
Miten tämä on selitettävissä?
Uuden talousmaantieteen mallien selitys on seuraava. Kun väestön määrä ja mallin keskittävät ja hajauttavat tekijät (mallin parametrit) pidetään vakioina ja maatalous- ja teollisuustuotteiden kuljetuskustannuksia alennetaan korkealta tasolta lähtien, niin ensivaiheessa tällä on keskittävä vaikutus. Näin malli antaa oman selityksensä sille, miksi hevospeleistä juniin, autoihin ja lentokoneisiin siirtyminen kiihdytti kaupungistumista. Samalla nämä muutokset kylläkin hajauttivat kaupunkien sisäisiä rakenteita.
Mutta mallien ennuste muuttuu, kun kuljetuskustannusten tasoa alennetaan riittävästi. Jollain kuljetuskustannusten tasolla keskittyminen loppuu ja aluerakenne alkaa hajautua. Kasautumisen ja kuljetuskustannusten yhteys on siis ei- monotoninen: ensin kuljetuskustannusten lasku keskittää, sitten hajauttaa. Ääritapausten intuitio on ymmärrettävä:
– Jos kuljetuskustannukset ovat hyvin korkeat (liikutaan kävellen tai hevosella) ja kaikki tuotanto on koneiden puuttuessa työvaltaista ja maa-alaa vaativaa, tuloksena on alueellisesti hajautunut omavaraistalous.
– Jos ihmisiä, raaka-aineita ja valmiita tavaroita voi siirtää kustannuksettomasti hetkessä paikasta toiseen, väestö ja työpaikatkin voivat olla hajallaan.
Viime aikoina uusi tieto- ja viestintätekniikka (ICT) on merkittä- västi alentanut informaation lähettämisen ja kommunikaation kustannuksia sekä pitkillä että lyhyillä etäisyyksillä. Internet ja sähköposti ovat mullistaneet kirjallisten dokumenttien, äänen ja kuvien välittämisen ja koko tapamme kommunikoida etäisyyksistä riippumatta, alhaisin kustannuksin. Onko niin, että digitalisaation tuloksena etäisyys kadottaa merkitystään, sijainnilla ei ole aiempaa merkitystä ja lähitulevaisuudessa taloudellinen toiminta on maantieteellisesti nykyistä tasaisemmin jakautunutta. Tämä merkitsisi kaupungistumisen kääntymistä laskuun. Onko tähän syytä varautua?
Näihin päiviin asti kaupungistuminen on jatkunut teknologisista edistysaskelista ja kasautumisen haitoista (melu, saasteet, ruuhkat ym.) huolimatta. Saman kehityssuunnan odotetaan jatkuvan maailmanlaajuisesti esimerkiksi YK:n ja Maailmanpankin ennusteissa. Suomessa tilastokeskuksen ja kuntien väestöennusteet rakentuvat kaupunkialueiden työpaikkojen ja väestön kasvun varaan. Tällaiseen näkemykseen perustuvat myös useimpien tutkijoiden ja myös tämän raportin johtopäätösosan suositukset: kaupungit kasvavat jatkossakin. Herää kysymys, miksi nyt ei ennusteta kaupunkien kuolemaa tai ainakin niiden kasvun kääntymistä laskuun?
Minäkään en varsinaisesti väitä että kepu tai demarit tietäisivät paremmin mitä markkinat haluavat.Nähdäkseni tuossa johtopäätöksissä painotetaan ennen kaikkea sitä, että valtion/julkisen vallan ei ole syytä puuttua liikaa elinkeinorakenteeseen.
Joka nähdäkseni pätee myös nykyisen kaupungistumisen hidastamisyritysten osalta.
Ei kukaan ole esittänyt mitään yksiselitteistä isompi on parempaa väitettä saati sitten, että logistiset kustannukset muuttuisivat valmistavassa teollisuudessa merkityksettömiksi. Nuo ovat omia olkiukkojasi ja ihan lastentarhatasoa. Tottakai tukkipuuta kannattaa kasvattaa metsissä ja laivoja rakentaa rannikoilla. Enkä minä ole hirveän vakuuttunut, että jonkun kymmenen miljoonan asukkaan jälkeen kaupungin kasvaessa hyötyjä tulisi, erityisesti jos kaupunkirakenne on jäänyt menneeseen.Johan minä tuossa sanoin että siinä selitetään miten eri paikoissa toimii erilaiset asiat. Ei ole mitään yksiselitteistä isompi on parempaa:
Työ on viimeinen asia mikä enää nykyaika perustuu tuohon alueellisuuteen. Se päti silloin kun ei vielä ollut internettejä ja töihin haettiin lähinnä kävelemällä konttorille. Nykyaikana tuo koko lähellä asuminen, on varsinkin asiantuntijatöissä täysin mennyttä aikaa. Siellä vaihdetaan työn perässä paitsi kaupunkeja, niin myös maita. Noi kaikki jutut pohjaa tutkimukseen johonkin 1920- 1990-luvulle, jolloin noista on tehty paljonkin noita tutkimuksia ja milloin olikin varsin paikkaansapitävää settiä. Sellaiset asiat kuin kilpailu, spill over efekti yms. vielä menee, mutta toi että työmarkkinat olisi kaupungin sisäisiä ei enää pidä paikkaansa. Nykyään työmarkkinat on maailmanlaajuiset ja aina vain laajenee. Tai no tällä hetkellä helposti EU:n laajuiset ja hieman hankalammin maailman.Ei kukaan ole esittänyt mitään yksiselitteistä isompi on parempaa väitettä saati sitten, että logistiset kustannukset muuttuisivat valmistavassa teollisuudessa merkityksettömiksi. Nuo ovat omia olkiukkojasi ja ihan lastentarhatasoa. Tottakai tukkipuuta kannattaa kasvattaa metsissä ja laivoja rakentaa rannikoilla. Enkä minä ole hirveän vakuuttunut, että jonkun kymmenen miljoonan asukkaan jälkeen kaupungin kasvaessa hyötyjä tulisi, erityisesti jos kaupunkirakenne on jäänyt menneeseen.
Tarkoitukseni ei myöskään ole alkaa tulevaisuusraportteja tehtailevaksi Pekka Himaseksi ja ennustaa mihin suuntaan kehitys vuosikymmenien päästä kehittyy. Tällä hetkellä tilanne kuitenkin on, että asiantuntijatyöt tuottavat BKT:stä valtaosan. Niistä vain rajallinen osa on sellaista, jossa sijainti olisi merkityksetön vaikka on lyncit, mailit, webinaarit ja whatsappit ja tämän asian muuttumiseen on hyvä joku vuosikymmen varata (jos se tapahtuukaan). Etätykaluilla voidaan hoitaa sisäiset satunnaiset status-syncit ja muuta simppeliä, mutta mitä enemmän ja tiiviimpää yhteistyötä homma vaatii, niin sitä hyödyllisempää on, että tiimi pääsee työskentelemään kasvotusten. Tai myynti myymään ja johto johtamaan, sillä niitä ei hoideta maileilla tai seminaareilla vaan kasvotusten.
Mitä specifimpää ja laajempaa osaamista homma vaatii, niin sitä isompi työssäkäyntialueen pitää olla että alueelta löytyy tarpeeksi osaamista ja tällaisista oloista syntyvät talouskasvua oikeasti merkittävästi tuottavat innovaatiot. Ei Nokiat synny mihinkään pihtiputaalle tai hajauttamalla sinne tänne. Huomaatko, kun käytän termiä ”työssäkäyntialue” ymmärrän sen että joku greater LA on jo niin iso pinta-alaltaan, ettei sitä enää voida laskea yhdeksi työssäkäyntialueeksi. Onneksi siellä ihmiset sitten osaavat keskittyä kaupungin sisällä sopiville alueille. Jenkeissä muutenkin on eri kaupungeilla muodostunut erityiset osaamisalueensa, eikä joka paikassa tehdä kaikkea jolloin osaamiset helpommin keskittyvät. Hartford on vakuutuspääkaupunki, Palo-Altossa startupit, Washingtonissa hallintokeskus, Nykissä pörssi jne.
Sinä sotket asioita. Se että työmarkkinat ovat maailmanlaajuidet ei ole ristiriidassa sen kanssa, että työssäkäymisialue on rajallisempi. Toisekseen miten helvetissä työmarkkinat laajenevat jos ne ovat jo maailmanlaajuiset? kuuhun?Työ on viimeinen asia mikä enää nykyaika perustuu tuohon alueellisuuteen. Se päti silloin kun ei vielä ollut internettejä ja töihin haettiin lähinnä kävelemällä konttorille. Nykyaikana tuo koko lähellä asuminen, on varsinkin asiantuntijatöissä täysin mennyttä aikaa. Siellä vaihdetaan työn perässä paitsi kaupunkeja, niin myös maita. Noi kaikki jutut pohjaa tutkimukseen johonkin 1920- 1990-luvulle, jolloin noista on tehty paljonkin noita tutkimuksia ja milloin olikin varsin paikkaansapitävää settiä. Sellaiset asiat kuin kilpailu, spill over efekti yms. vielä menee, mutta toi että työmarkkinat olisi kaupungin sisäisiä ei enää pidä paikkaansa. Nykyään työmarkkinat on maailmanlaajuiset ja aina vain laajenee. Tai no tällä hetkellä helposti EU:n laajuiset ja hieman hankalammin maailman.
weminaarit ovat olemassa oleva tapa hoitaa työtehtäviä eikä ollenkaan minun keksintöäni.Tuollaiset seminaarit yms. on ihan sinun omaa mutuasi, kuten on muutenkin kaikki tuossa jutussasi, olisiko laittaa lähteitä?
Ei kaupungistumista tarvitse tukea. Nyt teemme päinvastaista valtionosuuksien avulla.Silti kaupungistumisen ajaminen ja tukeminen alkaa olemaan jo vähän mennyttä aikaa. Sillä saa lähinnä aikaiseksi isoja Detroitteja, jotka sitten teollisuuden kuihduttua kuolee ja jää helvetisti infraa tyhjänpantiksi.
Ei kaupungistumista tarvitse tukea. Nyt teemme päinvastaista valtionosuuksien avulla.
Kaupungistuminen on luonnollista kehitystä, joka on tapahtunut about joka puolella maailmaa. Suomessa olemme sitä tarkoituksella kampittaneet ja hidastaneet menneen maailman turvallisuuspoliittisista syistä ja tämä näkyy heikossa työllisyydessä ja kalliissa julkisessa infrassa.
Uudellamaalla oli 2012 ainakin YLE:n listauksessa yli 55 000 valtion työpaikkaa. Se oli karkeasti noin puolet kaikista valtion työpaikoista, ei ihan, mutta melkein. Minä uskallan vielä väittää että noista aika iso osa on kohtuu kovapalkkaisia. Melkoinen ylimääräinen tuki pääkaupunkiseudulle. Varmaan kelpaisi moneen pienempäänkin kuntaan noi virastot yms. Lisäksi ne sitten vetäisi mukanaan myös muuta toimintaa sinne, ainakin tuolla samalla kaupungistumislogiikalla.Valtion työpaikat toki ovat pieni osa julkista sektoria - ja valtionosuuksilla niitä kuntien työpaikkoja pidetään yllä maakunnissa pl. muutama suurin kaupunki.
Vuonna 2015 Valtiolla oli 73 809 työntekijää.Uudellamaalla oli 2012 ainakin YLE:n listauksessa yli 55 000 valtion työpaikkaa. Se oli karkeasti noin puolet kaikista valtion työpaikoista, ei ihan, mutta melkein.
Minä uskallan vielä väittää että noista aika iso osa on kohtuu kovapalkkaisia.
Valtiontalouden tarkastusvirasto moitti kovin sanoin hallituksen Ekokem-kauppoihin liittyvää järjestelyä, jossa yhteensä 190 miljoonan euron pottia junailtiin kyseenalaisin toimin. Viraston mukaan yhteensä 90 miljoonaa euroa siirreltiin yrityksestä toiseen, vaikka niiden käytöstä olisi pitänyt päättää eduskunnassa.
On käsittämätöntä, että tästäkin poliitikot selviävät vaan median toruilla. On sataprosenttisen varmaa, että taustalta löytyy jotain Sipilän kavereita, jotka junailtiin johtotehtäviin tuossa "SoteDigi Oy:ssa". Vittu mikä nimi muuten. Niin kepua kuin vain voi olla.Taas uudet sulat Sipilän ja Orpon hattuihin.
VTV: Hallitus junaili 90 miljoonaa euroa kyseenalaisesti eduskunnan ohi - Kotimaa - Turun Sanomat
Paljonko tuo pääministerin ilmoitus nyt maksoi?Sipilällä on yksi ja ainoa linja joka pitää ja toistuu päivittäin; valehtelemisen linja. Taas pääministeri veti sanomisensa takaisin. https://yle.fi/uutiset/3-10274503
Joku voisi jo laskea, kuinka paljon Sipilän vitulointi Soten ja ennen kaikkea maakuntakusetuksen ympärillä on tullut maksamaan veronmaksajille.
Eiköhän tuo tule samalla kuukausi korvauksella? Hyvä vaan jos ryssivät tämänkin homman, sote tällaisenaan + maakuntahimmeli toteutuessaan voinevat aika kalliiksi tullakin...Paljonko tuo pääministerin ilmoitus nyt maksoi?
Harvinaisen tyhmä kysymys. Ei tarvinne edes yrittää vastata.Paljonko tuo pääministerin ilmoitus nyt maksoi?
Kokoomus on pistänyt tähän soteen nyt sen verran arvovaltaa, että sen kaatuminen olisi kova isku uskottavuudelle. Vaikka tämä hallituskausi on mennyt kokoomuksen kannatuksen osalta suotuisasti, voidaan pohtia, mikä on puolueen asema hallitusneuvotteluissa, mikäli sote kaatuu.Väittävät, että Suomen terveydenhuolto on maailman parasta.
Kansainvälinen tutkimus: Suomen terveydenhuolto on maailman parasta
Kokoomus voisi nyt terästäytyä, kun kerran valinnanvapauden sisällöstä päättää seuraava hallitus.
Joku fiksu on joskus sanonut että älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki. Minä edelleen ymmärrän että väestö ikääntyy ja kaupungit kasvavat jne. mutta olisiko tähän kokonisuuteen nyt voinut miettiä hieman fiksumpiakin toimintamalleja, kuin pistää koko paska uusiksi.Väittävät, että Suomen terveydenhuolto on maailman parasta.
Kansainvälinen tutkimus: Suomen terveydenhuolto on maailman parasta
Kokoomus voisi nyt terästäytyä, kun kerran valinnanvapauden sisällöstä päättää seuraava hallitus.