Syy tähän taitaa olla KOK:n erittäin tiukoissa markkinointirajoituksissa:
Olympialaisten käytännön mukaan joukkueiden paidoissa ei saa MM-kisoista poiketen esiintyä kansallisen jääkiekkoliiton tunnuksia. Suomi pelaa tällä kertaa suuri vaakunaleijona rinnassaan. Kaksissa edellisissä talviolympialaisissa Suomen pelipaidassa on ollut valtakunnan vaakuna kokonaisuudessaan. (lähde)
MM-kisoissa on toisinaan pelattu retropaidoissa joku matsi (esim. 2012, en muista onko ihan viime vuosina), joka saattaa hämätä muistikuvissa.
Siirsin tuolta Laine- ketjusta oman sinne suunnittelemani vastauksen tähän ketjuun. Laine- ketjua lukemattomille kyseessä siis datan ja tilastojen käyttäminen ja analysointi jääkiekossa. En nyt ihan täysin jaksa selittää taustatietoa tälle viestille joten Laine- ketjulta säästyneille tämä keskustelu lähtee vähän kuin puolesta välistä tarinaa. Sorry siitä. Ketjun aiheeseen tämä sopii siten että on tuolla wall of tekstin seassa kysymyksiäkin!
Aloitetaan WAR:sta ja ihan perusasioista. Mistä nuo statsit edes löytyy? Minä lukaisin vähän taustaa (http://www.corsica.hockey/blog/2017/05/20/the-art-of-war/) ja löysin tämän sivun joka ei toimi (http://www.fenwicka.com/shiny/war/) joten ottia tuota, mistä nuo numerot löytyy mitä käytätte? Toisekseen, jos käsitin oikein niin WAR/82 on värkki mille annetaan dataa ja se pyöräyttää ne algoritmien läpi ja turauttaa ulos kivoja lukuja. Onko data musta laatikko ja onko algoritmit myös samassa black boxissa, ts. tiieätäänkö me miten noihin numeroihin on päädytty? Tai jatkokysymys, voinko mä … jonkin aikaa sitten… pitkän matematiikan lukeneenakaan edes ymmärtää mitä kullakin algoritmilla oikeasti lasketaan vai onko se parempi ns. pysyä lestissäni ja uskoa että kyllä ne ihan toimivia algoritmeja ovat? * ja ***
Puhuin alunperin toisessa ketjussa myös rasituksen vaikutuksesta ja kuinka monin tavoin sitäkin todennäköisesti ammattilaispiireissä mitataan, löysin oikeastaan vaan matskua siitä että mitä kaikkea jääkiekkoilijoistakin mitataan (human heatmap on aika vinkeä) ja miten tätä tietoa käytetään harjoitusten suunnittelussa ja vammojen välttämisessä, mutten juurikaan mitään siitä mitä alunperin ajattelin eli pelin eri vaiheissa syntyneen rasituksen analysointi joten moving on.
Alkoi kiinnostaa tuo pelintekijöiden/syöttäjien suoritusten pilkkominen. Okei, ehkä juuri tän osa-alueen käsittely kuuluisi muualle kuin Laineen ketjuun, mutta menköön nyt tänne.
Eikö syöttämisen laatua voi ainakin yrittää arvottaa tällaisilla mittareilla:
* Syötön lähtöpaikka (kaukalo jaettuna sektoreihin)
* Syötön vastaanottopaikka
* Syötön vastaanottajan kosketukset kiekkoon ennen laukausta
* Montako vastustajan pelaajaa syöttö ohittaa
* Jne, nämä ovat tietenkin niitä ilmeisimpiä
En ole mitenkään perehtynyt tällaiseen analyysiin, mutta oletan, että jääkiekossakin on kehitetty fiksuja malleja ja mittareita syöttöjen pisteyttämiseen. Jalkapallossa syöttämisestä(kin) on tehty hyvin tieteellisiä pisteytysmalleja, ja kiinnostaisi tietää, onko jääkiekossa tehty samoin.
Opta on minulle tutuin, käytetään sitä esimerkkinä. Optahan tuli jääkiekkomarkkinoille 2016-2017 kaudelle, mutta epäselväksi jäi minulle mitä palvelua Opta jääkiekon puolella tarjoaa: “perus” analytiikkaa NHL:lle vai kenties Pro-versiota myös joukkueille? Tästä vähän backgroundia Optan toimintatapoihin (https://fivethirtyeight.com/feature...every-touch-pass-and-tackle-in-the-world-cup/), mutta pähkinänkuoressa yhden matsin kaikki tapahtumat tallentaa kaksi henkilöä, toinen koti-, ja toinen kotijoukkueen. Kolmas vahtii että homma menee oikein. Potkupallo on hidasta joten livenäkin kliksutellaan menemään jokainen syöttö, vastaanotto, laukaus, jne., ja yhteensä tapahtumia per peli tulee 1 600 - 2 000. Jo tällainen määrä ilmeisesti vaatii aikas vitunmoista hand-eye koordinaatiota (pleikkapelaajat hello! Job opportunity), joten onko edes mahdollista tehdä samaa jääkiekossa? En usko että se livenä onnistuu, mutta jälkikäteen varmasti. Minun mielestä siis, kerta Opto lätkäbusineksessa on, kykenee nuo kysymäsi asiat selvittämään. Ja vähän lisääkin. Asiasta vähän lisää tuonnempana.
Sitten ajattelin pystyykö tuota tekemään automaattisesti videoon perustuen, ja kuinka tehokkaasti? Aloittelin teoriasta: (Learning Person Trajectory Representations for Team Activity Analysis) https://arxiv.org/pdf/1706.00893.pdf. Tässä kuvataan mallia jolla automaattisesti videosta tunnistetaan pelaajat ja syötöt, laukaukset, yms. Eli ainakin teorian asteella on jo nyt mahdollista, ja kuten tuossa osoittavat, jossain määrin myös käytännössä. Kelasin sitten että Optan kilpailija Prozone (tai nykyään STATS) on muiden urheilulajien puolella jo pidemmän tovin käyttänyt omia paikan päällä olevia kameroita ja automatiikkaa (“The system produces millions of data points per game.”) ja perskele, myös STATS toimii jääkiekon parissa. Hämäräksi tosin jää se minkälaista dataa STATSilta oikeastaan jääkiekosta saa…
… mutta ei jää Optan ja (ainakaan) jalkapallon osalta. Lisäksi datan kerääminen tietysti on vasta step 1. Sitten pitäisi jotain järkevää yrittää tehdä sillä datalla. Tässä hyvin tekninen esimerkki, gradu: (Identifying Higher-Level Semantics in Football Event Data) https://www.duo.uio.no/bitstream/handle/10852/59252/thesis.pdf?sequence=1. Jos yritän typistää, niin ideana on tutkia voiko Optan datasta tunnistaa pelkästään algoritmeilla (ei siis katota pelejä) tapahtumia kuten tarkimmat pitkien pallojen syöttäjät (pitää siis tietää että syöttö tuli perille ja oli pitkä), kulmapotku jonka puolustaja purkaa päällä ja vastahyökkäys (ja sitten vertaillaan eri tietokantojen suorityskykyä eli älä avaa linkkiä jos saat näppyjä sellaisesta). Vastaus on että onnistuu. Spoilerissa lyhyt lainaus kyseisestä gradusta ja esimerkki Optan datasta.
Events The most interesting part of the feed is the events, of which an example is provided in listing 2.2.
An event will always have one of currently 70 possible type_ids to signal its event type. It will also contain the time at which the event occurred relative to the period’s kick-off and the time and date it was recorded by Opta, what player was involved (if any), and the x and y coordinates on the pitch. It will often also contain several sub-elements, which will be introduced in the next section.
Events are recorded for every touch of the ball, substitutions, passes, goals, delays, formation changes, out of play balls, and so on. Each game will contain an average of about 1700 events.
<Event id ="33868766" event_id ="4" type_id ="5" period_id ="1" min ="0" sec ="8" player_id ="19927" team_id ="186" outcome ="0" x ="69.8" y ="101.8" timestamp ="2016 -05 -28 T19 :50:13.199" last_modified ="2016 -05 -28 T20 :06:50" version ="1464462410263" >
Qualifiers are sub-elements added to events to provide more detail. For a pass, the event will contain information like the coordinates of the passer. Additionally qualifiers will be associated with the event to show details like the intended recipient of the pass and his coordinates, the angle of the pass relative to the direction of play, whether the pass was chipped, or if it was an assist for a goal. There are currently 292 possible types of qualifiers, some of which may signify different things depending on the type of their parent event.
Qualifier:
<Q id ="495608885" qualifier_id ="56" value =" Left " / >
Tästä seuraa kysymys, jos samanlainen data olisi saatavilla myös jääkiekosta, minkälaisia kiinnostavuuksia sieltä yrittäisitte penkoa? Futiksesta tuttu pisin maaliin johtanut syöttöketju? Jotain yksinkertaista, kuten kuka on syöttänyt eniten kenelle onnistuneesti ja epäonnistuneesti? Jotain tosi tylsää, kuten possession? Mistä positiosta mihin suuntaan ja kenelle lähtenyt syöttöketju on päätynyt useimmiten laukaukseen ja tai vastahyökkäykseen ja maaliin omiin? Jotain koko kauden kattavia trendejä? Jatkohuvitteluna voi miettiä miten tämän kameran tallentaman dadan saisi yhdistettyä nätisti pelaajista mitattuun dataan. Number of misplaced passes when HBP>200?
Jees, mielenkiintoista asiaa tuossa yläpuolella. Eiköhän noista jutuista ole jo jossain kehitettävänä tarpeeksi yksinkertainen mutta silti kyllin selitysvoimainen malli/valmennuksen analysointityökalu.
Mietin vielä sitä, että istuuko tällainen analyysi paremmin eurooppalaiseen vai pohjoisamerikkalaiseen lätkäkulttuuriin. Mutulla sanon, että vaikka uudella mantereella ollaan hulluina tilastoihin, niin siellä ei kuitenkaan varsinaisesti yleensä tehdä urheilusta yliopistotason tiedettä toisin kuin Euroopassa jalkapallon suhteen.
Toisaalta tällainen aihe sopisi kanadalaiseen yliopistoon kuin Patrik Laine Scheifelen laituriksi.
Ehdottomasti vaan oma ketju, menee hyvät keskustelut hukkaan kun hukkuvat tänne ja Laineen omaan ketjuun. Dataahan on todella paljon, mutta ilmeisemmin johtopäätös on päöosin vieläkin se että muuttujia on vaan niin paljon ettei näistä voi luotettavasti tehdä yhtä kaiken kattavaa systeemiä.
Toinen kilpailijahan tuolle on game score ja olisi ollut ihan mielenkiintoista nähdä miltä sarjat näyttäisivät jos niiden lopputulosta olisi yritetty ennustaa tuon WAR/82 avulla. Athleticissa on useampi juttu missä sarjoja on analysoitu tuon game scoren avulla.
Kolmannen erän kahden viimeisen minuutin aikana säännöt muuttuvat muutamilta osin:
1. Jos joukkue pelaa jo kahden pelaajan alivoimalla ottelun kahden viimeisen minuutin aikana tai milloin tahansa jatkoajan aikana, ja joukkueen kapteeni esittää varusteen mittauspyynnön, mikä sitten todetaan aiheettomaksi, päätuomarin tulee tuomita rangaistuslaukaus mittauspyynnön esittänyttä joukkuetta vastaan. Jos huomautus on aiheellinen, rangaistaan rikkonutta pelaajaa pienellä rangaistuksella.
2. Jos pelaaja tahallisesti siirtää oman maalinsa paikaltaan ottelun varsinaisen peliajan kahden viimeisen peliminuutin aikana tai milloin tahansa jatkoajan aikana, päätuomari tuomitsee ei-rikkoneen joukkueen hyväksi rangaistuslaukauksen.
3. Jos joukkue tahallisesti tekee sääntöjenvastaisen vaihdon luoden ”liian monta pelaajaa jäällä” –tilanteen varsinaisen peliajan kahden viimeisen minuutin aikana tai milloin tahansa jatkoajan aikana, tuomitaan ei-rikkoneen joukkueen hyväksi rangaistuslaukaus.
Kuulutukset ensimmäisen ja toisen erän viimeisistä minuuteista ovat enemmänkin yleisön palvelemista, mutta kolmannen erän kaksi viimeistä minuuttia on muistutus ylläolevien sääntöjen voimaan tulemisesta.
Kuulutukset ensimmäisen ja toisen erän viimeisistä minuuteista ovat enemmänkin yleisön palvelemista, mutta kolmannen erän kaksi viimeistä minuuttia on muistutus ylläolevien sääntöjen voimaan tulemisesta.
Siitäpä vaan lukemaan NHL:n ja IIHF:n sivuilta ja tekemään vertailua niiden pohjalta. IIHF:n sääntökirjasta löytyy myös suomenkielinen versio, NHL:n vastaavasta ei taida löytyä.
Siksi kun tällä kertaa ei kysytty mitä eroa on IIHF:n ja NHL:n sääntökirjoilla. Edelliselle tuosta kysyneelle vinkkasin, mistä kirjat löytyvät, jotta voi selvitellä noiden eroja.
Tuli tuossa eräässä yhteydessä puhetta naiskiekkoilijasta nimeltä Kirsi Hänninen. Muistan hänet itsekin kyllä naisten maajoukkueen peleistä 90-luvun lopulta, sillä hän oli jo vähän yli parikymppisenä kulttimaineessa, koska oli hyvin voimakas ja omasi naiseksi täysin poikkeuksellisen kovan lämärin. Kysymys liittyykin siihen, että muistelen itse hänen olleen joskus jonkin taitokilpailun yhteydessä lämäämässä tutkaan miesten kanssa (liigapelaajien siis kaiketi), ja hän nimenomaan voitti useammankin miehen..
Eli muistanko näin väärin: voittiko hän joskus tällaisessa kisassa miehiä, ja paljonko hän on lämännyt tutkaan?
Tuli tuossa eräässä yhteydessä puhetta naiskiekkoilijasta nimeltä Kirsi Hänninen. Muistan hänet itsekin kyllä naisten maajoukkueen peleistä 90-luvun lopulta, sillä hän oli jo vähän yli parikymppisenä kulttimaineessa, koska oli hyvin voimakas ja omasi naiseksi täysin poikkeuksellisen kovan lämärin. Kysymys liittyykin siihen, että muistelen itse hänen olleen joskus jonkin taitokilpailun yhteydessä lämäämässä tutkaan miesten kanssa (liigapelaajien siis kaiketi), ja hän nimenomaan voitti useammankin miehen..
Eli muistanko näin väärin: voittiko hän joskus tällaisessa kisassa miehiä, ja paljonko hän on lämännyt tutkaan?
En muista lukemia, mutta kyseessä oli SM-liigan (toistaiseksi) viimeinen tähdistöottelu, joka pelattiin helmikuussa 1999 Espoossa. Erätauoille oli järjestetty lämärikisa, johon taisi ottaa osaa kolme pelaajaa molemmista joukkueista (Sweden Hockey Gamesiin matkaava maajoukkue sekä liigan tähdistö), ja kaksi erikoisvierasta. Hänninen jätti Pekka Laksolan taakseen. Toinen vieras oli voimamies Hannu "Osku" Osala (Oskar Osalan setä), joka lämäsi kovempaa kuin kukaan pelaajista.
Tässä mitä HS kirjoitti tuosta AllStars-tapahtuman lämärikisasta 10.2.1999:
Päätöskisailu päättyi ammattikiekkoilijoiden kannalta nolosti. Maailman vahvimmaksi kokiksi tituleerattu Osku Ojala ampui vajaasta kymmenestä metristä lujimman laukauksen maaliin. Nopeutta oli tutkalla mitattuna 155,8 kilometriä tunnissa. Vaasan Sportissa 17-vuotiaaksi pelannut työtön kokki pamautti tuloksen toisella kolmesta yrityksestään.
Toiseksi tulisin kuti oli maajoukkueen Erik Kakolla, 152,9 km/t. Maailman kovimmat tykit pyssyttävät noin 100 mailia (166 km/t) tunnissa.
Liigajoukkueen Pekka Laksolaa hävetti tai ainakin ihmetytti todennäköisesti hieman. Hän sai lätkään vauhtia 127,3 kilometriä tunnissa. Naisten maajoukkueen Kirsi Hänninen lennätti limppua 129,6 kilometrin tuntivauhdilla!
Kiitos vastanneille, asia on pieni ja merkityksetön, mutta ihan mielenkiintoista tietoa kun ei ole jäänyt omaan mieleen tuolta parinkymmenen vuoden takaa. Jää vain häiritsemään tällaiset pikkuasiat, kun jonkun kanssa tulee juttua, ja sitten kukaan ei oikein tiedä/muista että miten hommat nyt olivatkaan..
Tässä mitä HS kirjoitti tuosta AllStars-tapahtuman lämärikisasta 10.2.1999:
Päätöskisailu päättyi ammattikiekkoilijoiden kannalta nolosti. Maailman vahvimmaksi kokiksi tituleerattu Osku Ojala ampui vajaasta kymmenestä metristä lujimman laukauksen maaliin. Nopeutta oli tutkalla mitattuna 155,8 kilometriä tunnissa. Vaasan Sportissa 17-vuotiaaksi pelannut työtön kokki pamautti tuloksen toisella kolmesta yrityksestään.
Toiseksi tulisin kuti oli maajoukkueen Erik Kakolla, 152,9 km/t. Maailman kovimmat tykit pyssyttävät noin 100 mailia (166 km/t) tunnissa.
Liigajoukkueen Pekka Laksolaa hävetti tai ainakin ihmetytti todennäköisesti hieman. Hän sai lätkään vauhtia 127,3 kilometriä tunnissa. Naisten maajoukkueen Kirsi Hänninen lennätti limppua 129,6 kilometrin tuntivauhdilla!
Aika paljon on mailat kehittyneet noista ajoista, nyt Raumalla järjestetyssä Alumni-pelissä Niskala vetäisi 162 km/h tutkaan ja voittaja Patrik Laine 166 km/h. Charan ennätys 175 km/h on vuodelta 2012.
Mike Babcockia (tai joidenkin mielestä Todd McLellan) pidetään kiekkokontrollin pioneerina. Onko olemassa yksittäistä valmentajaa, joka on ollut poikkeuksellisen merkittävässä asemassa vaikuttamassa NHL:n (ja koko lajin) siirtymisessä nykyiseen nopeaan vauhtikiekkoon vai onko se pelkästään lajin evoluutiota? Tähän ei luonnollisesti löydy yksiselitteistä vastausta, mutta tulipahan vaan mieleen.
Mike Babcockia (tai joidenkin mielestä Todd McLellan) pidetään kiekkokontrollin pioneerina. Onko olemassa yksittäistä valmentajaa, joka on ollut poikkeuksellisen merkittävässä asemassa vaikuttamassa NHL:n (ja koko lajin) siirtymisessä nykyiseen nopeaan vauhtikiekkoon vai onko se pelkästään lajin evoluutiota? Tähän ei luonnollisesti löydy yksiselitteistä vastausta, mutta tulipahan vaan mieleen.
Sanoisin, että Viktor Tihonov. Neuvostoliiton maajoukkueen pelihän perustui täysin siihen, ettei heiltä saanut kukaan kiekkoa pois. Kehitys kiekonhallintaan alkoi rapakon takana sen jälkeen kun neuvostoliittolaispelaat alkoivat siirtymään enenevissä määrin sinne päin. Scotty Bowman kasasi aikanaan Russian Five -nimeä kantaneen kentällisen, jossa pelasivat ketjussa Larionov - Fedorov - Kozlov.ja pakkeina Fetisov - Konstantinov.
Neuvostoliiton lipussa olleista työkaluista tuli sitten oma kysymys mieleen. Mikä on menestynein TUL-taustainen jääkiekkoseura Suomenssa?
Jos puhutaan lajia muuttaneista valmentajista, niin nostaisin Anatoli Tarasovin Tihonovin edelle. Tarasov oli käytännössä luomassa neuvostokiekkoa, ja hänen pelifilosofiaansa kuului erityisen vahva syöttöpeli ja kova fysiikka. Vahvasti kärjistäen hän loi pohjan, jota sitten muun muassa Tihonov vei eteenpäin.
Jos puhutaan lajia muuttaneista valmentajista, niin nostaisin Anatoli Tarasovin Tihonovin edelle. Tarasov oli käytännössä luomassa neuvostokiekkoa, ja hänen pelifilosofiaansa kuului erityisen vahva syöttöpeli ja kova fysiikka. Vahvasti kärjistäen hän loi pohjan, jota sitten muun muassa Tihonov vei eteenpäin.
Toki näin on. Tarasov on myös sanonut yhden totuuden, joka monelta valmentajalla on valmennustyössään unohtanut:"Kesällä tehdään urheilija ja talvella jääkiekkoilija ja vain hyvästä urheilijasta voi tulla hyvä jääkiekkoilija."
Porin Ässät, LäKi, KK-V, PaRa, Suomalaiset NHL:ssä
Kiinnostaisi tietää ketkä kaikki pelaajat ovat divarien kautta (eli pelannut Mestistä alemmilla sarjatasoilla) ja varsinkin myöhemmällä iällä nousseet liigaan vakipelaajiksi ilman, että on esimerkiksi junnuna päässyt liigaseuran mukana 1-2 peliä pelaamaan ylhäällä. Esimerkkeinä itselle tulee mieleen nimet Keni Karalahti, Jukka Hentunen ja Pasi Nielikäinen. Mutta on varmasti niitä muitakin ?
Määritellään "vakipelaajaksi" pelaaja, jonka voi katsoa pelanneen ainakin kauden verran kunnollisella pelimäärällä (~ 30 peliä), ei mitään 5-10 pelin keikkahommia.
Kiinnostaisi tietää ketkä kaikki pelaajat ovat divarien kautta (eli pelannut Mestistä alemmilla sarjatasoilla) ja varsinkin myöhemmällä iällä nousseet liigaan vakipelaajiksi ilman, että on esimerkiksi junnuna päässyt liigaseuran mukana 1-2 peliä pelaamaan ylhäällä. Esimerkkeinä itselle tulee mieleen nimet Keni Karalahti, Jukka Hentunen ja Pasi Nielikäinen. Mutta on varmasti niitä muitakin ?
Määritellään "vakipelaajaksi" pelaaja, jonka voi katsoa pelanneen ainakin kauden verran kunnollisella pelimäärällä (~ 30 peliä), ei mitään 5-10 pelin keikkahommia.
Veli-Matti Savinainen osuu tähän kuin nyrkki silmään. Pelasi Bluesin C-junnuissa, jonka jälkeen oli pelaamatta kokonaisen kauden. Tämän jälkeen pelasi A-junnujen 1 divaria ja jopa Suomisarjaa FOPS.ssa. Parikymppisenä aloitti miesten pelit FPS.n Mestis-joukkueessa. Teki hyvät tehot kaudella 06-07, vaikka FPS.n joukkue oli materiaaliltaan ylivoimaisesti heikoin joukkue tuolloin Mestiksessä. Karri Kivi toi Savinaisen mukanaan Poriin ja pikkuhiljaa Savinainen nousi Liigan huippupelaajaksi aina maajoukkueeseen asti. Muitakin pelaajia varmasti löytyy.
Kiinnostaisi tietää ketkä kaikki pelaajat ovat divarien kautta (eli pelannut Mestistä alemmilla sarjatasoilla) ja varsinkin myöhemmällä iällä nousseet liigaan vakipelaajiksi ilman, että on esimerkiksi junnuna päässyt liigaseuran mukana 1-2 peliä pelaamaan ylhäällä. Esimerkkeinä itselle tulee mieleen nimet Keni Karalahti, Jukka Hentunen ja Pasi Nielikäinen. Mutta on varmasti niitä muitakin ?
Määritellään "vakipelaajaksi" pelaaja, jonka voi katsoa pelanneen ainakin kauden verran kunnollisella pelimäärällä (~ 30 peliä), ei mitään 5-10 pelin keikkahommia.
Kiinnostaisi tietää ketkä kaikki pelaajat ovat divarien kautta (eli pelannut Mestistä alemmilla sarjatasoilla) ja varsinkin myöhemmällä iällä nousseet liigaan vakipelaajiksi ilman, että on esimerkiksi junnuna päässyt liigaseuran mukana 1-2 peliä pelaamaan ylhäällä.
Juhani Tammisella aika lailla erilainen urapolku kuin useimmilla liigapelaajilla. A-junnuissakin pelasi HPK:n kakkosmiehistössä, sen jälkeen yksi vuosi kakkosdivaria, neljä kautta Suomi-sarjaa Forssassa ja kaksi Mestis-kautta ennen siirtymistä liigaan.
On näitä kyllä paljon muitakin.
Miska Humaloja aloitti peliuransa Pyhäjoella, jossa pelasi kakkosdivaria. Sieltä sitten Hokkiin, jossa pelasi ensin A-junnuissa divaria ja Suomi-sarjaa ennen kuin nousi Mestis-miehistöön.
Joni Puurula aloitti Kalajoella kakkosdivarissa, sieltä nousi ensin divariin Hermekseen ja sitten liigaan.
Ossi Louhivaara pelasi Kotkassa Suomi-sarjaa muutaman kauden ajan, ennen kuin pomppasi KooKoon kautta liigaan.
Erik ja Filip Riska pelasivat Pietarsaaressa kakkosdivaria/Suomi-sarjaa.
Markus Jokinen aloitti kakkosdivarissa Jämsän Kiekko-Susissa, sahasi sitten pitkän aikaa Mestiksen ja Suomi-sarjan välillä ennen kuin nousi liigaan.
Tuomas Takala oli pelannut aikuisten pelejä Seinäjoella, ennen kuin siirtyi Ässien A-junnuihin ja sieltä sitten liigaan.
Kalle Kerman aloitteli uraansa KalPan Suomi-sarjaviisiitin aikoihin. Pelasi vielä yhden kauden Mestistäkin ennen kuin siirtyi SaiPaan.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt!Kirjaudu / Rekisteröidy